Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

tarkennus vielä hyötysuhteesta

Lämmitys

Kysytty: 10.11.2008 klo:11:48

vastauksenne lattialämmön hyötysuhteen huonontumiseen, mikäli putkeen syötetään veden sijasta glykoliliuosta "lämmönsiirtokyky ei muutu, mutta viskositeetti muuttuu" tarkennuskysymys: Lattialämmön hyötysuhde ei siis muutu, vaikka putkistossa kiertäisi glykoli veden sijaan? Lämpöpumpun tai järjestelmän mitoitukseen ei ole vaikutusta siirretäänkö lämpo glykolilla vai vedellä?


.
Kysymyksiä: 7 kpl



Virallinen vastaus
Vastaaja pysyy vastauksessaan. Asiaa on käyty palstalla läpi. Alkuperäinen kysymys lähti hyötysuhteen alenemisesta. Lämpö ei häviä enempää kuin pelkällä vedellä hyötysuhdemielessä. Paluuveden lämpötila voi olla vähän korkeampi kuin pelkällä vedellä, mutta lämp...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.

Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.

Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Lämmitys / tarkennus vielä hyötysuhteesta":
Jäsenen antama (11.11.2008 klo:8:56) kommentti

Tämän vastauksen minäkin hyväksyn, olenhan minäkin nesteitä tähän ikään mennessä jo aika moneen kohteeseen laittanut tai"määrännyt", ja käytännössä homma pelaa juuri vastauksessa kuvatulla tavalla.



Edellistä vastausta en vieläkään hyväksy:"Nesteen viskositeetti muuttuu, mutta lämmönkuljetusominaisuus ei muutu".Rakentaja fi siis pitää viskositeetin muutosta merkittävänä -kun sen kerran erikseen mainitsee, mutta puoleen putoava lämmönsiirto-ominaisuuden muutos tulkitaan nollaksi. Jos auto kiihtyy nollasta sataan neljässä sekunnissa ja toinen auto kahdeksassa sekunnissa, on ero mielestäni merkittävä. Käytännön merkitystä normaalissa liikenteessä sillä ei kuitenkaan ole.Jos Rakentaja fi kuitenkin pysyy edelleen väitteessä, ettei lämmönsiirto-ominaisuus muutu, niin en minäkään sille mitään voi.




Jäsenen antama (11.11.2008 klo:10:20) kommentti

Nyt mennään ja/tai on menty tässä pilkuttelussa noilla eväillä täysin väärille jäljille. Referoimatta (repostelematta) mitentenkään tarkemmin Rakentaja.fi:n vastausta/vastauksia, niin se/ne on/ovat täysin oikeilla jäljillä, siis täysin oikeilla jäljillä myös viskositeetin suhteen.


Lyhyesti: Lämmön luovutus tuolla betonin sisällä tai paremmin sen putken sisällön ympäröivään betoniin tai vain "ympäristöön" ei ole mitenkään riippuvainen siitä mitä ainetta siellä kussakin lämpötilassa putkessa on, vaan mikä on sen ympäristö ja sen tila. Sen lämpöä kuljettavan aineen ympäristöön kuuluu kaikki, mikä ei ole sitä lämpöä


kuljettava aine, siis se putki myös. Ja siihen viskositeettiin vielä,että silläkään ei tässä


tapauksessa ole mitään merkitystä, koska liikutaan niin pienissä viskoosieroissa, että pumppu jaksaa "painaa" ts. termarit yleensä määräävät millä nopeudella putkistossa kukin aine pitää kulkea, että sen vauhti on jokaisella lämpöä kuljettavalla aineella sama, jolloin lämmön siirtymä ympäristöönsä on myös sama.


Jos huoneen lämpö on oltava 21 astetta, niin pumppu hoitaa termarien ohjauksella sen kiertonopeuden siellä putkistossa tai jos se kulkee hitaammin siellä putkistossa, niin se myös ehtii luovuttamaan myös enemmän sitä lämpöä, jotta se huoneen lämpötila on ja pysyy siinä 21 asteessa.


PS! Siis vain jäätymisvaara kannattaa huomoida, kunhan pysytään muuten "laillisissa" aineissa.


PSPS! En lähde mihinkään pilkutteluun tässä asiassa. Olkoon jokainen mielestään "oikeassa". Se suotakoon, koska omanikaan ei perustu edes "tieteelliseen" tohtorinarvoiseen suoritukseen.


Jäsenen antama (11.11.2008 klo:12:51) kommentti

Lainaus:


"Lyhyesti: Lämmön luovutus tuolla betonin sisällä tai paremmin sen putken sisällön ympäröivään betoniin tai vain "ympäristöön" ei ole mitenkään riippuvainen siitä mitä ainetta siellä kussakin lämpötilassa putkessa on, vaan mikä on sen ympäristö ja sen tila. Sen lämpöä kuljettavan aineen ympäristöön kuuluu kaikki, mikä ei ole sitä lämpöä


kuljettava aine, siis se putki myös. "


Oletko aivan varma tuosta?


Voi olla, että jos pitäydymme vain alkuperäiseen kysymykseen, niin tämä on pilkuttelua. Jos taas ajattelemme, että vastauksen väärää tietoa so. "veden ja vesi/glykoliliuoksen lämmönsiirto-ominaisuus on sama" todennäköisesti tullaan lainaamaan aivan muuhun yhteyteen, niin kyse ei ole enää pilkuttelusta. Sopivalla hakusanalla kun todennäköisesti tuokin vastaus nousee esiin.


 


 


 


Jäsenen antama (11.11.2008 klo:13:32) kommentti

Kuten jo kertaalleen olen todennut (katso PSPS) ja jos se luetun ymmärtäminen on joillakin vaikeaa, niin en lähde sitä mitenkään ropeloimaan eli se siitä. Jatka Sinä vain niin kuin sielusi sietää ja tahtoo, minä en. Minulla on varaa jäädä/jättäytyä suosiolla "toiseksikin".


Jos joku repii toiseen yhteyteen, niin repiköön ja näihin näillä palstoilla liikkuviin juttuihin harva antaa minkäänlaista takuuta. En ainakaan minä, sillä se vastuu jää aina ja iankaikisesti lukijan hoteisiin ja varsinkin hoksottimiin.


Jäsenen antama (12.11.2008 klo:16:53) kommentti

Ja viskositeetilla tässä on iso merkitys, koska lähes jokainen putkiliitos joudutaan kiristämään uudelleen glykolin lisäyksen jälkeen. Neste tulee läpi paikasta, mistä pelkkä vesi ei tule.

Jäsenen antama (12.11.2008 klo:18:27) kommentti

Läpäisyvyyden syy on pintajännityksen muutos -ei viskositeetti.

Jäsenen antama (12.11.2008 klo:20:40) kommentti

Niinpä niin ! "Läpäisyvyyden syy on " nesteen


paine, lämpötila, pintajännitys, viskositeetti, tiheys, nesteen ja raon välinen kohtaus kulma sekä tietenkin raon suuruus ja vielä yllätys-yllätys kapillaarisuus. Noitten muutos vaikuttaa myös osittain aina toisiinsa.


Jäsenen antama (12.11.2008 klo:21:43) kommentti

Tuossa lattiapiirissä muutuu vain puntajännitys, viskositeetti ja tiheys. Pintajännitys laskee, mutta muut yllätys ylätys kasvavat!

Jäsenen antama (12.11.2008 klo:21:55) kommentti

Häh? Mitäs ne "yllätys yllätys kasvavat" sitten aiheuttavat?


Mitäs tekee esim. viskositeetti, kun lämpötila kasvaa? Ja moni muu? Häh?


Jäsenen antama (13.11.2008 klo:7:49) kommentti

Yritetäänpä selittää niin, että Montakin sen ymmärtäisi:


Oletetaan, että minulla on kaksi astiaa, joissa on eri nestettä ja joiden viskositettin,tiheyden ja lämpötilan minä tiedän. Muuta näistä nesteistä en sitten tiedäkään. Tämän perusteella minä en vielä voi edes yrittää arvata, kumpi tulee läpi niistä pienistä liitosten raoista. Ilmeisesti sinä voit arvata, ja olisi kiva tietää, miten sinä näistä tiedoista päädyt lopputulokseen.


Jos minulla sitävastoin on astiat, joiden nesteiden pintajännityksen minä tiedän, minä en tarvitse muita tietoja tietääkseni kumpi nesteistä todennäköisemmin niistä rakosista luikertelee läpi.


Kapillaarisuus on pintajännityksen suora seuraus. Mitkään muut mainitsemasi arvot eivät ole nesteen ominaisuuksia.


Viskositeetti tulee kuvaan mukaan silloin, kun kyse on jo oikeasta reiästä, jolloin vuotokohta on niin suuri, ettei pintajännitys enää riitä estämään nesteen karkaamista. Tässä tapauksessa viskositetti määrää sen, tuleeko nestettä kuin pikkupojalta vaiko kylän mahtisonnilta.


Kertaus on opintojen äiti: Pintajännitys määrää, tuleeko neste ylipäätään läpi (onko se siis kyseisen reiän läpäisevä) -viskositeetilla ei ole merkitystä. Jos neste taas tulee läpi, niin mitä suurempi reikä on, sitä pienemmäksi jää pintajännityksen vaikutus ja vastaavasti viskositeetin merkitys kasvaa.


Jäsenen antama (13.11.2008 klo:8:28) kommentti

No voi pyhä yksinkertaisuus:



"Viskositeetti tulee kuvaan mukaan silloin, kun kyse on jo oikeasta reiästä, jolloin vuotokohta on niin suuri, ettei pintajännitys enää riitä estämään nesteen karkaamista. Tässä tapauksessa viskositetti määrää sen, tuleeko nestettä kuin pikkupojalta vaiko kylän mahtisonnilta."



" Jos neste taas tulee läpi, niin mitä suurempi reikä on, sitä pienemmäksi jää pintajännityksen vaikutus ja vastaavasti viskositeetin merkitys kasvaa."

Tuossahan sinä itse puhut itsesi pusiin, joten ole vain siellä.



Muuten kaikki aikaisemmat mainitsemani "ominaisuudet" vaikuttavat keskenään enemmän tai vähemmän toisiinsa ja eiköhän siellä ole myös kyseessä aivan oikea reikä, kun on kyse kahden eri aineen (tässä tapauksessa mekaanisesta ) liitoksesta.



En jatka tätä järjetöntä jaaritusta enää kanssasi, mutta olkoon Sinulla kuitenkin viimeiset sanat, kuten vertauskuvallisesti silläkin papparaisella ajettuaan mopollaan auton alle: "Minä olin oikeassa".

Jäsenen antama (13.11.2008 klo:8:52) kommentti

Voi raukka parka sinua Monta, kun et asiaa ymmärrä. Tämä -meneekö neste reiästä läpi vai ei- opetettiin jo lukiossa. Kyllä sinun pitäisi se sieltä muistaa.

Lämmönsiirto-ominaisuuksista ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat, et ole todennäköisesti opiskeluaikanasi kuullut sanaakaan, joten sen tietämättömyyden minä hyväksyn.

Ymmrrän hyvin, että et jatka, tai"jättäydyt toiseksi": Paha on jatkaakaan, jos ei ymmärrä alkuunkaan -tai vielä pahempi- ymmärtää, ettei ymmärtänytkään. Silloin on kyllä paras keskeyttää.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Kylpyhuoneen vedeneristys

Huomenta! Tarkennus kysymys toissapäiväiseen kysymykseeni pesuhuoneen lattian saneerauksesta.                   Jos vanhojen laattojen alla oleva hitsattu muovimatto osoi...

uretaani eristys

Vielä tarkennus asiaan.Eli hirsimökki ja tarkoitus välillä talvella lämmittää,muuten täysin kylmillään jopa viikkoja.Nyt pitäs pikkusen tehä sulkuja kattoon, jotta talvel...

KHH:n vesieristys ja höyrynsulkumuovi

Tarkennus kysymykseen Montavikaa: Talo on Omatalo, rakennettu elementeistä....

Asbestiasiaa

Tarkennus muuratun takan ikään, joka on muurattu v.-69.Muuttuuko purkutuomio milläänlailla?...

Eristäminen

Tarkennus kysymykseen 19.06 "Eristäminen". Umpilaudoitus on vähän sokkelin yläpinnan alapuolella,josta vanha tuulensuojapaperi oli nostettu alasidepuun "yli" ulkoseinälle...

Kesämökin oikeaoppinen eristäminen,silloin kun rakennus on välillä kylmänä

Minkälainen rakenne ratkaisu olisi paras satunnaisessa käytössä olevalle kesämökille,kun puhutaan siis rakenteesta ja eristämisestä...

Oven vaiho

Ovien vaihto kysymys 15.9.2011. Tarkennus vastaukseenne. Onko minulla oikeus vaatia oven vaihto takaisin alkuperäiseen kokoonsa eli 920 mm leveään ? Taloyhtiön lakimiehen...

Kattovasojen kiinnitys ja asuskate

Miten olisi paras tapa kiinnittää aittojen kattovasat (50x 150mm) kurkihirteen?Voiko suoraan lyödä 6" nauloilla ristiin vasan alareunasta kurkihirteen vai onko jokin kulm...

Rakennusluvista

Tarkennus kysymykseeni 18.3.04: https://www.rakentaja.fi/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/11719.htm Mökkinaapurit ovat nyt kyselemässä suostumustani rakennushan...