Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Lämmityskierukka leivinuuniin

Lämmitys

Kysytty: 5.2.2010 klo:11:32

Moro.

Nykyinen lämmitysmuoto on suora sähkö pattereilla ja kosteissa tiloissa lattiakaapelit. 300L varaaja sähköllä myös. Talvikautena(loka-toukokuu ja satunnaisesti muuloinkin) lämmitämme myöskin isokokoista vuolukivileivinuunia, jonka kyljessa lisäksi puuhella. yhteismassa jossain 5000kg paikkeilla. lämmitystiheys keleistä riippuen. puuta kuluu noin 25 mottia vuodessa, sisältää puukiukaan( 2krt/vk) lämmityksen.Lämitettävä ala 150m2 yhdessä tasossa + talon päädyssä talli ja varasto 60m2 matalammalla läpötilalla. sähkö menee 19000kwh/vuosi.

Olen kuullut että leivinuunii/takkaan on mahdollista laittaa kierukka , mikä lämmittäs varaajaa. Minkälainen järjestelmä tämä käytännössä on? kierrukka olisi helppo asentaa uuniin. ts. uunin "kattolevyt" ja eristeet on mahdollista nostaa pois ja kierrukka tulisi eristeiden alle.. tekniseen tilaan on vain muutaman metrin matka uunista. varaaja menisi varmaan uusiksi( iän puolesta menee kohta jo muutenki) mutta paljonko tilavuutta pitäisi kasvattaa jos samaan järjsetelmään kytkisi myöskin vesikiertolattialämmöt 150m2 ja vesipatterit 60m.

Lattiarakenne on 100mm styroksia+valu+koolaus 100mm villa+höyrysulku+lastulevy+askeleriste + 13mm parketti. onko lattialämmitys edes järkevä/taloudellisempi ratkaisu pattereiden sijaan? lattia ei saisi nousta paljoakaan ettei väliovia tarvitse nostaa ylemmä.. osittain myöskin mukavuuden takia haluaisimme lattiat lämpimäksi kun tarkoitus olisi vaihtaa parkettien tilalle kylmät paremmin lapsiperheen kulutusta kestävät laminaatit.

Tietysti kustannukset kiinnostavat myöskin ja erityisesti, leivinuunikierukan lisäksi lattialämmön asennus mahd matalasti mutta kuitenkin tehokkaasti.

varajaan tulisi varaus aurinkokeräimelle tms. lisälämmityslaitteelle myöhempää varten...

t. amatööripintaremppaaja:)


savonhumu Käyttäjä on mies
Savo, Finland
Amatöörivärkkääjä
Kysymyksiä: 3 kpl



Virallinen vastaus
Vanhan konservatiivin mielipide on aina, että ei kannata alkaa pelata uunin ja lämminvesivaraajan välillä. Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että uunin lämmittämisestä tulee aina enemmän harrastus, kun ikä lisääntyy. Jos ratkaisun haluat, keskustele jonkun putkisuunnittelijan kanssa. Halpa järjestelmä ei ole. Kun talossa on kunnollinen Ilmanvaihto LTO-laitoksella, saat varmasti paremman lopputuloksen energiataloudellisesti huomioiden rakenteelliset ratkaisut. Siksi en lähde arvailemaan toteutuskustannuksia. Kun haluat lattiaan mukavuuslämmityksen, asenna lattian päälle sähköverkko, tasoite ja uusi pinnoite.

Arvostele vastaus kysymykseen "Lämmitys / Lämmityskierukka leivinuuniin":
Jäsenen antama (5.2.2010 klo:11:55) kommentti

lisäisin edelliseen vielä että perhessä 2aikuista+4lasta ja talo 1994 rakennettu tiiliverhoiltu jukkatalon puurakenteinen pienelementtitalo.

Jäsenen antama (5.2.2010 klo:21:28) kommentti

Tuollaisen puumäärän polttaminen olisi järkevämpää suorittaa erillisessä pannuhuoneessa ja puukattilassa. Lämpiäis koko talo ja käyttövedet tuolla määrällä. Vaikea tietenkin jälkeenpäin toteuttaa ja maksaa sekin, mutta niin maksaa tuo veden kierrättäminen uunissakin ja muutenkin arveluttava ratkaisu ja kaikenlisäksi säästö pieni. Voi olla, että ei kerkee tienata koskaan itseään takaisin.


Jäsenen antama (5.2.2010 klo:22:27) kommentti

Kyllähän se pannuhuone olis paras ratkasu ku puutaki olis koko aika saatavilla...Aumakatolliseen tiiliverhottuun ykstasotaloon vaan ei lisäsiipi oo niin yksoikonen. tekniseen tilaan kyllä esim 1000L varaaja ehket just sopis. Tiijän että toimivia ratkasuja uunikierukkaan on mut ku sais vaan tiedon joltai jolla olis kokemusta... ja säästö se on pienikin säästö:) 8-leivän uunin teho on muuten 7kw niin jos esim 2kw tehosta sais käyttöön niin kyllä siinä jo pelkän käyttölämpimän lämityskulussa tulis säästöö... talvella lämmitystä enimmäkseen jokatoinen päivä ja kovilla pakkasilla päivittäin niin luulis että vesikiertoputkiinki riittäs jottai...ja sais lämpöö tasasemmin jaettua huoneisiin.

uunin ylälevyjen alaisten eristeiden alla on muuten 300-400 astetta lämmintä jonku tiedon mukaan niin eiköhän sillä yhen kierukan saa posahtammaan:):)

tietysti poistolämpöpumppu vois tulla edullisemmaks loppujen lopuks kukapa tietää... josd vielä löytys semmonen jossa olis erillis "rosvo" leivinuunin yläpuolelle.

Jäsenen antama (5.2.2010 klo:22:32) kommentti

Mulla on parhaillaan rakenteilla tuollainen systeemi,toivottavasti saan tulille sen lähiviikkoina..


Jäsenen antama (5.2.2010 klo:22:37) kommentti

Paljon muuten siellä "katolla" on sitä lämpöä kun mulla siellä olevat palovilla on pikkuisen "palanut"(paljonko lämpöä vaatii palovilla värin muutokseen?)

Jäsenen antama (5.2.2010 klo:23:18) kommentti

hienoo että meitä rohkeita ennakoluulojen murtajia löytyy!! laitahhan vähä tietoo sitte ku systeemi toimii:) onko kokonaiskustannuksista vielä tietoo? siis varaaja, kierukkasysteemi + vesikiertosysteemi?

Jäsenen antama (5.2.2010 klo:23:22) kommentti

ei oo lämpötilasta viel tarkkaa tietoo mutta arveli että lähiaikoina laitan jonku sortin lämpötilanmittaimen sinne. Rouvaa mietityttää että meneköhän ruisleivän ym. leivonnaisten teko kierukan asennuksen jälkeen puihin eli ruppeeko uuni jäähtyyn paljonki nopeammin... en tosin ite usko että mitään kovin radikaalia tapahtuu kun onhan siinä melko tolokku kerros kivvee sen pesän ja ylätilan välissä ja lämpöhän johtuu suht hitaasti kuitenki kivessä eteenpäin..

Jäsenen antama (5.2.2010 klo:23:24) kommentti

1000 C


Jäsenen antama (5.2.2010 klo:23:29) kommentti

eli niin sanottu posahdus on meleko helppo saada aikaan jos ei oo kunnon paisuntaa ja varoja järjestetty.. varaajan kiehumiseen en ihan heti usko varsinkaan jos on vuodenaikamittaus ts. voi pittää varaajaa yökäytöllä talvikauden ja kesemmällä lämmitetään muutenki vähemmän niin ongelmaa siltäpuolen ei varmaankaan tuu.


mut varmaan semmosta automaattista jäähdytystä löytyy joistakin varaajista esim. vettä varaajasta putken kautta lattiakaivoon ja kylmää tilalle.. vai hoitaneeko ihan normi varo saman.. kun esim aurinkokeräinhän vaati tietääkseni semmosen ominaisuuden


Jäsenen antama (5.2.2010 klo:23:31) kommentti

yritin muuten kaivella topiccia jossa tätä asiaa olis jo puitu valmiiks. löytyyköhän semmosta näiltä sivuilta? niin sais jo valmiiks pureksittua tietoo, eikä menis vanhan kertaamiseks...

Jäsenen antama (7.2.2010 klo:10:42) kommentti

Jos sittenkin sitä poistoilmalämpöpumpun vaihtoehtoa asennustyönä ja kustannuksina savonhumu miettisi. Saattais olla ihan oiva vaihtoehto.

Jäsenen antama (7.2.2010 klo:20:37) kommentti

http://www.hopealoimu.fi/pdf/lammonvaihdin_esite.pdf
Asiaa miettivät kattokaa tuosta linkistä. tuommonen löyty netin ihmeellisestä maalimasta... ilma on toki vettä parempi ku sei kiehu tai posaha:) hinta on tietysti vielä kova, varmaan omatekelekierukkahärdellisysteemiä kalliimpi mut taatusti turvallinen!


. Aurinkoo saapi sitte kesällä käyttöön...


luulis että kun laitteita kehitellään ja valistajia tullee lissee niin hintaki puttoo kohtuutasolle jottei takasinmaksu enerkiansästöllä mee kohtuuttoman pitkäks... tuossa esitteen esimerkissä 20kg puuta. joku varmaan osais laskee mitä 500L varaaja vie sähköö 6hengen perheessä keskimäärin ja siitä säästö 40kg puumäärällä että kauanko takasinmaku kestää säästöllä... laskutoimitus ei sinällään oo vaikee mut ei oo hajuakaan varaajien sähköistä/keskivertokulutuksista...


Jäsenen antama (12.2.2010 klo:15:44) kommentti

Olen mietinyt ihan samoja asioita ja yrittänyt selvittää eri lämmitysmuotojen kustannustehokkuutta ja niiden yhdisteltävyyttä eri lämmöntuottotapoihin. Oletuksena minulla on ollut perustalon rakentaminen (120-130 m2, 1-kerroksinen) perusperheen tavoilla energiataloudellisuus ja kustannustehokkuus huomioiden, koska jos esim. lainarahalla tekee rakennusvaiheessa energia-investointeja, menee vuosihyöty yleensä korkokuluihin ja jostakin muusta mukavuudesta karsimiseen. Toki mitä kukakin ihminen sitten arvostaa?



Tässä arvioita ja ajatuksia selvittelyistäni.



Vesikiertosysteemi tulipesään:

Muurarien mielipide on liene aika yleisesti, että ei saa kovin hyvää hyötysuhdetta lämpimän veden varaamiseen, pitäisi olla aika iso kierukka ja vesikattila (väh 70 litraa), jotta tehokkuutta tulisi ja säästöä sitä kautta ja tämä vaatii myös tilaa. Keski-Euroopassa aika yleisesti käytetty, koska siellä sähkön hinta jopa 5-8 -kertainen meikäläisiin, mutta halpissysteemeiden "posahtelu" jopa tappanut asukkaita... Systeemeitähän on monia: Normatherm, www.vesitakka.fi, Nordican termocamino, Netraudan Aquabox,BEF, tuo Hopeloimun lämmönvaihdin + tietty omat viritelmät ja puukattilat (kuten ennen vanhaan, lienee sama systeemi nykyisin?, mutta pienemmässä mittakaavassa ja tiilivuorattuna).



Palokaasulämmittimet:

Hormistoon liitettäviä ratkaisuja myös on, mutta ainakin vielä hintavia esim. Savumax (ratkaisu varmaan yli 8000€, mutta aika tehotonta ja hidasta myyntityötä heillä) ja muitakin on jos netistä etsii. Myös nämä vesitakkafirmat näitä myy. Hintaa tosin niilläkin on hyötyihin nähden.



Lämminvesikeitin kiukaan viereen:

Lisävedeksi saunan kiukaan tai uunin viereen, jos tehokkaasti on pesutilat siihen sijoittanut esim. kuumavesilämmittimiä ja -säiliöitä 20 litrasta aina 100 litraan, hinta heiluu saturaisesta tonniin. Jos vesi meinaa loppua kylpyiltoina tämä varmaan kustannushyvä, halpa ja helppo systeemi siihen ongelmaan. Vielä jos hakee omasta pihakaivosta veden, niin naisten pääkin tykkää. Itse päätyisin tähän, onhan sitä ennekin ulkosaunoissa kuumaa vettä lämmitetty ja se on riittänyt kaikille saunojille.



Kuka näistä teknisimmistä ratkaisuista sitten hyötyy?

Passiivi/plustaloissa näistä hyödyt suurimmat, mutta niissä investointikustannuksiin menee muutenkin sen verran järkyttäviä summia, että ei 5000 - 10 000 euroa tunnu enää missään.



Sähkökulutus LV-varaajille:

Arvio on esitetty, että lämpimän käyttöveden varaamiseen menisi noin 1000kwh/asukas eli esim. 4hlö perheessä 4000kwh, kun kohtuudella vettä käyttää. Ei siis kovin iso kustannus nykyisillä sähkön hinnoilla (noin 250€ vuodessa). Tätäkin kulutusta voi itse säädellä ja hyödyntää aikasähköä, jos se on tehokasta.



Muut vesikiertoiset systeemit energialaskua pudottamaan:

Jos rinnalle hamuaa muitakin systeemeitä, niin Ilmavesilämpöpumput tuovat meidän ilmastoissa noin 6000-8000 kwh:n vuosisäästön sähköenergian kulutukseen, ehkä enemmänkin hyvin toimiessaan. Joten sekin säästö on nykyhinnoilla noin 400€. Miettikää kannattaako investoida yli viittä tonnia nykyenergian hinnoilla? Itse ainakin odottelen vielä varmuutta ja hintojen laskua.



Jos tulipesän vesikierron voisi kytkeä tehokkaasti lämminvesivaraajaan ja vesikiertoiseen patterilämmitykseen (jossa menovesi kuumempaa > 50 astetta kuin lattialämmityksessä 20-30 astetta), niin ehkä tuolloin säästöt parhaimmat. Vai mitähän sanovat alan ammattilaiset?



Kustannustehokkuus lämmityksessä:

Kaikkein energiatehokkain käyttö- ja investointisuhteessa tällä hetkellä on lämmittää kaikki suoralla sähköllä ja tehostaa tulipesien käyttöä ja jaksaa säätää termostaatteja ja ennakoida lämmönmuutoksia säätiedotusten yms. mukaan. Kuitenkin, vaikka kuka mitä väittää. Mutta 10-15 vuoden päästä tuskin ollaan Suomessakaan enää nykyisillä sähkönhinnoilla vaan lähempänä Euroopan hintatasoa, jolloin tilanne on toki ihan eri.



Siihen nähden vesikiertoinen lämmityssysteemi kannattaa. Tämän alkuinvestointi on noin pari tonnia kalliimpi kuin sähkökaapeleilla ja sähkönkulutus myös noin 5-15% suurempaa, mutta tämäkin tietty riippuu myös lattiamateriaaleista (puu tuntuu kylmemmällä kierrolla lämpimältä ja muovi/laatta kylmältä) ja millaista kiertoa kestää lattiassa pitää ja milloin lämpöä haluaa. Hyvät varaavat tulipesät myös laskevat sähkönkulutusta. Mutta saat melokosta korotusta odotella ja kulutuspiikkejä, jotta tuo parikin tonnia kannattaa maksaa - mieti tarkkaan omia arvojasi ja kustannustehokkuutta!



Niin ja muistattehan, että 2012 päästään tästä putkinäköisestä energiataloajattelusta pykälä eteenpäin, kun energiatehokkuutta määritetään myös primäärienergiatasolla, jolloin kokonmaisenergiakulutuksella on merkitystä - ei pelkästään lämmöneristävydellä. Miettikää siis kokonaistaloudellisia ratkaisuja jo taloa suunniteltaessa esim. tilankäytön, pinta-alojen ja ulkoisten lämmönkähteiden hyödynnettävyyden suhteen (mm. aurinko, kodinkoneiden jälkilämpö, HUOM! vaatetus!).

Kaikkinensa pitäkää pää kylmänä, mutta jalat lämpimänä vaikkapa sitten villasukilla kovimmilla pakkasilla :)



- t -

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:16:42) kommentti

Nyt sain kupariset lämpöpellit omaan "vesitakkaan",kohta pitäisi ruveta kieputtaa kupariputkea niihin j akytkeä toiset päät verkostoon.

Kuvia saan kun keksin minne ne ensin laitan.

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:19:00) kommentti

Täällä pohdiskelen edelleen semmosta simppeliä ratkasua.. eli varaaja, missä kierukat 2kpl ulkosille lämmönlähteille. Leivinuunin ylätilasta lämpötilanseurannalla sopiva paikka niin isolle kuparikierukalle ku sinne sopii. sitte kiertovesipumpulla termostaattiohjattu kierto varaajan ja leivinuunin välille. Paisunta ja varot tietysti katotaan kohilleen jonku ammatisuunnittelijan kans, että esim sähkökatkon sattuessa kiehunta pysyy hallinnassa. lämpötilaympäristö leivinuunikierukalle katotaan silleen että ei posahtele, esim. joku 150-200 astetta. kiehunnan jälkeen voi joutua ilmaileen mutta eiköhän sen muutaman kerran vuodessa viitsi tehhä... Varaajaan tilavuutta joku 500L ja pääasialliseks lämmönlähteeks sähkö eli leivinuuni vain apuna. lauhdutustoiminto varmaanki varalle etenki jos myöhemmin sotkeennutaan aurinkolämpöön myös... vesikiertolämpö lattioihin edelleen harkinnassa tulevaisuutta silmälläpitäen...

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:19:24) kommentti

Mulla kiertää siinä leivinuunin päällä/kyljessä olevassa kierukassa lattialämmmöstä palaava vesi. lämpenee sen mitä lämpenee,kaikki ne on kuitenkin varaajalle plussaa. mulla on 1800l varaaja. kierto on toteutettu siten että sähkökatkoksessa vesi pitäisi kiertää omavoimaisesti,varaaja ylempänä kuin takka.

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:21:20) kommentti

Sähkökatkosta ei tuu ongelmaa, kun laitatte sopivan UPS:n sinne väliin, kiertovesipumput vie niin vähän sähköä, että suht pienellä pumpulla se pyörii jo viikon pelkän UPS:n varassa.. Tietty, jos samaan kytkee myös lattia/patterikierron, niin lämpenee koko torppakin sillä vesitakalla. Vaikka valtaosa lämmöstä tuleekin suoraan säteilemällä.



Tulikivi/Kermansavi näyttääpi myös kehittelevän omaa vesitakkaansa, näin kuvajaisia. Lupailevat 15kg puumäärästä vajaa 20kW siirtyvän veteen ja vajaa 40kW suoraan ilmaan. Tuossa kennot on asennettu kuoren alle ympäri takkaa.

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:21:45) kommentti

Tuo upsi ol oikeen mukava oivallus!! arvelin kuitenki että piän lattian vesikierron ja uunin vesikierron erillään... tai eihän sitä vielä osaa sanoa varmaks tässä vaiheessa... mietin vaan että neliötä tulee lattialämmölle meleko paljo ja on monta eri huonetta joihin tulle vissiinki aina oma piirinsä eli paluukiertoon tuloo meleko monta putkee?.... en tosin tiijä vesikiertolämmöistä käytännössä mitään eli en voi tässä vaiheessa lyödä lukkoon mitään varmaks. jos sen paluukierron sais niputettua uunille taas yhteen putkeen niin miksei mut sei vaan taija onnistua? vai miten larmatin ratkasit onkelman vai oonko niin metässä tuosta vesikierron rakenteesta ettei oikeesti mittään ongelmaa ees oo olemassa?

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:22:00) kommentti

Kyllä varaajasta lähtee lattialle yksi putki ja sieltä tulee yksi putki takaisin


Jäsenen antama (12.2.2010 klo:22:14) kommentti

Uunista veteen otettava lämpö on sitten talon lämmityksestä pois. Eli hyöty on kyseenalainen.

Rakentaja.fi on mielestäni ihan oikeassa LTO:n suhteen. Sillä uunin hukkalämpö saadaan levitettyä edullisesti ympäri taloa.

Savukaasuista voisi jotain hukkalämpöä irrotakin ja vihdoin markkinoille on tullut sitä ainakin osittain hyödyntäviä savupiippuja.



Lämmöstä karkaa valtava osa suoraan viemäriin. Joitakin lattiakaivoon laitettavia kierukoita on kehitelty, mutta ilmeisesti hankalina ja vain yhtä esim. suihkun lattiakaivoa koskevina eivät ole yleistyneet. Ajatelkaa myös pesukoneen tai tiskikoneen 40-60 C vettä, mikä karkaa suoraan viemäriin. Siinä olisi valtavasti potentiaalia. Toisaalta jos kaikki keksivät toteuttaa lämmön talteenoton siitä, niin kunnan viemäriveden lämpötila saattaa laskea liian alhaiseksi...

Jäsenen antama (12.2.2010 klo:22:15) kommentti

Noniin tässä nähtiin ku ei sitä paljo kutsuttua tietoo oo niin suotta pähkäilee... Tuohan olis sitte aikas viksu ratkasu tuo paluukierron käyttö niin ei tarvii kahtia pumppu ym.sydemejä... pitää saada vaan kiehumaton systeemi... mitenkäs isot virtaukset siinä paluuputkessa on, eli jos rämppää liian ison kierukan ja lämpöö riittää niin onko virtausta tarpeeks lämmön siirtoon? ja mites sitte ku esim kesällä rouva leipoo ruisleipää? uuni kuuma lattiat kuumat ku pakko kierrättää vettä ettei kiehu? suomeks hiki!

Jäsenen antama (13.2.2010 klo:9:03) kommentti

En usko että se pystyy kiehumaan mitenkään kun mulla on (tulee olemaan) ne lämmönvaihtimet takan sydänmmen päällä jossa lämpöä ei pitäisi nousta kiehumistasolle. lähinnä tarkoitus olisi että ne kierukat ottaisivat takan lämmön hitaasti vastaan ja siirtäisivät sen pois olohuonetta lämmittämästä vesi varaajaan josta ne sitten saa hallitusti ohjattua lattilämpöön.

laitan viellä sen takan sydämmeen ja kierukoiden päälle 2-3cm palovillaa jottei lämpö tulisi itse takasta olohuoneeseen.

tarkoitus olisi myös että voisi kesällä käyttää leivinuuni kuumentamattaa koko takkaa (ulkopuolelta)

Jäsenen antama (13.2.2010 klo:9:04) kommentti

Miten tänne saa kuvia laitettua?


Jäsenen antama (13.2.2010 klo:16:09) kommentti

"Uunista veteen otettava lämpö on sitten talon lämmityksestä pois. Eli hyöty on kyseenalainen."



Onhan se noinki mutta eipä minua haittaa yhtään jos tupakeittiön lämmityspäivien lämpötilapiikistä saapi vaikka 3-4 astettaki pois ja sitte lattialämmölla jaettua tasasemmin koko huoneistoon... tietysti osa hukkuu varmasti matkalla varaajaan. peruslämmön ei tarvii ollakkaan niin korkee jos lattiat on lämpimät. toki LTO olis helppo ratkasu mut ruppee tulemaan invetoinneille hintoo ku lattialämpö laitetaan kuitenki lattioiden uusimisen yhteydessä(parketti laminaatiks) joko kaapeli tms. tai vesikierto. jos tähän vielä lisätään iv-kone lto:lla + tuloilmaputket niin avot ei muutama tonni riitä vaan taitaa olla kymppitonni rikki kevyesti... tällä hetkellä poisto koneella ja tuloilma painovoimanen.. energia rosvohan tuommonen on mut minkäs teet.. varaajan joutuu jokatapauksessa uusiin lähivuosina niin normivaraajan hintaan ku laittaa 500ekee lisää niin saapi jo käyttötarkotukseen sopivan, ehket:)

Jäsenen antama (13.2.2010 klo:16:11) kommentti

Laramatin, sullako on takassa kierukoiden alla kuparilevyt lämpöö varaamassa? mitenkä vahvaa laitoit vai oliko jotain valmiita vaihdinlevyjä käytössä?


En oo kuvia tänne laitellu mut näyttäs että ku klikkaat esim edellisen viestin nimimerkkisi kohilt oma profiili niin aukee sivu jossa on "nappi" lisää tiedosto profiiliin tai jotain sinnepäin ja sitä ku painaa niin sitte tulee selaa toiminto jolla voit selata omia kuvatiedostoja koneeltas ja sieltä valkaat kuvan jonka haluut lisätä ja ok... myö muut käyttäjät voidaan sitte tarkastella kuvia nimimerkkiäs klikkaamalla ilmeisestiki..


Jäsenen antama (14.2.2010 klo:10:04) kommentti

Tottakai hyöty on kyseenalainen tehojen kannalta, ei vesikierto takaan lisäpotkua tuo. Mutta, lämpö saadaan varastoitua hieman pidemmäksi ajaksi. Vesikierto, jos se kulkee talon eristeiden sisäpuolella, ei sinänsä hukkaa mitään, koska kaikki jää sisään. LTO kone sitävastoin hukkaa paljonkin, joten vesikierto jakaa lämmön tehokkaammin.



Mutta Ymmärtääkseni useimmilla on tavoitteena varastoida lämpöä, eli juurikin lämpöhuippu pois.



Kierukan sijainnista hieman. Itse kysyin asiaa Tiileriltä, koska arvelin heillä olevan mitattuakin tietoa ainakin joistain kohdista. Vastaus tuli ja kertoi, että kaasupalotilan kansivalun päältä, eristeen alapinnasta on mitattu maksimissaan n. 400 asteen lämpöjä. Eli jos ei mahdottomiin pyri ja tyytyy pelkkään yläpuoliseen kierukkaan, voisi sen sijoittaa johkin kansivalun yläpuolisen eristeen sisään. Tässä kannaittaisi ehkä miettiä sitäkin, että jättäisi takan kannen purettavaksi ainakin alkuun, jotta voisi passailla kierukan paikkaa yläkautta ja mahdollisesti joskus vaihtaa sen.



Rahojaan systeemi tuskin maksaa takaisin, mutta näinhän käy monen muunkin lämmitysjärjestemän kanssa, ja toi nyt menee aika harrastepohjalta ja tuon saa tehtyä perin halvallakin.






Jäsenen antama (14.2.2010 klo:19:28) kommentti

Just näin. apulämpönä ja lämmön varastointina sitä kai suurinosa ajettelee. jos pääasiallista haluaa niin sitte pannuhuone jne... Vuolukivileivinuuniin kierukka on todella helppo laittaa kansilevyjen alle eristeeseen ku ne levyt on jo yleensä irtonaiset..

kustannus ei oo iso jos sen larmattimen tapaan saa yhdistettyä lattialämmön paluukiertoon niin lisäkustannus pelkästään kierukka/t +liittimet ja mahdolliset lämmönvaihdinlevyt kierukoiden yhteyteen... ja sitte se upsi lattian kiertovesipumpulle jos haluaa olla varma sähkökatkon aikasesta toiminnasta. varaajaan ehket kannattaa sijottaa joku satku enempi niin saapi tilavuutta eli varastotilaa enempi.. näin hihasta ravistasin kustanusarvioks alle tonnia...

Jäsenen antama (7.3.2010 klo:15:08) kommentti

http://picasaweb.google.fi/larmatin/SaunaJaTakka#



Tuolla olisi omaa projektia

Jäsenen antama (7.3.2010 klo:19:25) kommentti

Millos pääset testailemaan, mätät vaikka villaa ympärille niin voit kokeilla ennen lopullisia rakenteita. Leppoisan näköinen hurtta teillä. Laitappa kokemuksia tänne ja vähän tietoa varaajan koosta ja lämpötilan noususta suhteessa puumäärään. Toki, lattia vie omansa, mutta suurinpiirtein vaikka.

Jäsenen antama (8.3.2010 klo:7:42) kommentti

lupaavalta näyttää:)


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Öljylämmityskattilan käyttövesi kierukan kytkentä

Kiinteistössäni on uusittu edellisen omistajan toimesta lämmityskattila ja öljypoltin kaksi vuotta sitten. Kuitenkin kattilasta (Arimax eetta 30s) on jätetty kytkemättä l...

Takka/leivinuuni yhdistelmä ei vedä

Muurari muurasi kesällä Tiilerin Tyyne takka/leivinuunin. Piipussa tuntuu olevan hyvä veto, mutta ongelmana on, että polttaessa takassa tulta leivinuuniin menee savua ja...

Häkäpellin merkitys

Mikä merkitys häkäpellillä on leivinuunissa? Ymmärrän kyllä hiilitilasta hormmin menevän häkäaukon merkityksen. Senhän on kai tarkoitus ohjata häkä ulos eikä sisätiloihin...

tulen kestävä valumassa takassa

Mitä ainetta varaavaan takkaan/leivinuuniin tarvittava tulenkestävä valumassa on? Onko reseptiä? Saisiko reseptin + suhdeluvut savilaastiin? Jos savilaastissa ei ole pito...

Käyttöveden lämmitys leivinuunilla

Olen miettiny seuraabvaa. Saako rakenteella olevaan leivinuuniin mitään kuparikerukkaa joka lämmetessään lämmittäis myös khh olevaa varajaa. Eli kun leivaria lämmitetään...

Varaajan toiminta

Minulla on varaava sähkölämmitys ja laitteisto alkaa olla jo aika vanha. Nyt siitä on ilmeisesti vioittunut yksi vastus ja yölämmityksen aikana kuluu sähköä vain kaksi ko...

Sähkövastukset uuniin

Mistä voi hankkia vanhaan leivinuuniin sähköisen lämmitysjärjestelmän? Haluan lopettaa puunpolton ja pitää muurin peruslämm&o...

Yhdistetty puu- ja sähkö hella+uuni

Terve,Tätä nykyä keittiössä seista tönöttää vierekkäin (vaaditun 15cm päässä toisistaan vanhahko sähköhella ja vielä vanhempi omilla jaloillaan seisova metallipintainen p...

Valmispiippu savuttaa sisälle

Harkoista tehty valmispiippu päästää savua sisälle, piipun ja muurin välistä. Olen käyttänyt asiantuntijoita, mutta he sanova...

Keittöremontti

Omistan -54 rakennetun rintamamiestalon, johon on tehty 70-luvun lopussa "peruskorjaus", sähköt, vesi ym. Keittiökalusteet on ilmeisesti tuolta ajalta. Keittössä on myös...

Tulisijan edustan/vierustan laatoitus

Hei, uusimme 40-luvulla rakennetun talomme keittiön lattian massiivipuiseksi koivulattiaksi. Keittiössämme on vuolukivinen leivinuuni betoniperustuksen päällä. Haluais...

Häkähormi

Kannattaako leivinuuniin savuhormin lisäksi tehdä häkähormi, mistä moinen riippuu ,että tarvitaanko, vai ei tarvita? Talomme piirustuksissa ei häkähormia ole, mutta kan...

Takan liikalämmitys

Hei Talossamme on alakerrassa tiiliverhoiltu kuoritakka, jossa takan tuli nousee suoraan yläpuolella olevaan leivinuuniin (kuva). Rakennettu - 93. Voiko täll...

Kastuva hormi

-79  Rakennettu 2 kerroksinen, öljylämmitys. Muutama vuosi sitten vaihdettiin öljykattila, hyötysuhde parani roimasti ja hormi viileni. Seuraavan...

Jatkoa leivinuunin luukku

Jatkoa keskiviikon kysymykselle. Kyseessä ei ole oikea kuumankestomaali vaan tavallinen Värisilmän superi (lämmönkesto 85 astetta). Luukun ympäristöä (tulitiiliä ja va...