Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta

Lämmitys

Kysytty: 15.7.2011 klo:13:00
hei!

Kaipaisin vinkkejä ja ajatuksianne lämmitysjärjestelmämme uusimisesta. Meillä on -07 rakennettu talo, hieman vajaa 250m2. Tällä hetkellä lämmitysmuotona on puukeskuslämmitys (sähkövastukset on varaajassa). Varaaja on vain 1500l ja kattila täysin loppuun käytetty, ikivanha.

Tarkoitus olisi uusia lämmitysjärjestelmä vielä ennen talvea, koska kattilalla ei enää ensi talvea lämmitä ja olemme kyllästyneet lämmittämään kovilla pakkasilla jopa 2-3xvrk:ssa ja silti sähkövastukset menee välillä päälle. Pienellä pakkasellakaan yksi lämmityskerta vuorokaudessa ei riitä. Käyttövettä ei mitenkään lotrata, normaalit suihkussa käynnit ja sauna kerran pari viikossa. Perheessä 2 aikuista ja 1 lapsi.

Kattila uusitaan joka tapauksessa, mutta muuten ollaan saatu erilaisia ehdotuksia, mistä haluaisin kuulla mielipiteenne. Yksi ehdotus oli, että hankkisimme vanhan varaajan rinnalle esim 1000l varaajan, jolloin vesitilavuus olisi yhteensä 2500l. Miten tällainen toimii käytännössä? Helpottaisiko se paljon lämmitystyötä talvella? Ettei tarvis ihan asua pannuhuoneessa... Vai olisiko viisaampaa uusia kerralla yksi isompi varaaja? Yksi ehdotus oli myös, että pitäisimme vanhan varaajamme ja ostaisimme lisäksi pienen varaajan käyttövedelle, mitä lämmitettäisiin sähköllä ja vanhaa varaajaa lämmitettäisiin esim yösähköllä puun lisäksi. Itse en tästä ole oikeen innostunut, koska puulla lämmittäminen on ihan jees, kun vaan varaaja varaisi hieman pidemmäksi aikaa... Paljonko varaajan suositeltava vesitilavuus tämän kokoiseen taloon olisi?

Maalämpöäkin mietimme, mutta sen perustamiskustannukset on niin kovat, että ollaan se hylätty.

jok
Kysymyksiä: 4 kpl



Virallinen vastaus
Jo käyty keskustelu on asiallista, enkä puutu niihin. Oleellinen asia kuitenkin on, miten paljon sinulla on aikaa lämmittää päivässä. Kattilan teho ja varaajan koko määräytyvät tuon mukaan. Mielestäni ei ole taloudellista asentaa varaajaa kuin ehkä 2500 litraa. Voi olla hyvä ratkaisu tehdä kaksi varaajaa, jolloin niiden käyttöä voi optimoida. Kovalla pakkasella kattilan teho pitää olla noin 80 kW, jotta selviät 2+2 tunnin lämmityksellä. Varaajan lämpötilamuutos on tällöin vajaa 50 astetta. Tällöin pattereille lähtee vielä lähes sopivaa vettä. Puiden poltto tapahtuu mahdollisimman hyvällä liekillä, jotta hyötysuhde nousee korkeaksi. automatiikka kattilan ja varaajien välillä pitää olla hyvä. Lämmitysten välillä savupelti pitää sulkea. Kesäaikana järjestelmää ei kannata käyttää, jos lattialämmityksiä ei tarvita. Kannattaa hankkia sähkövaraaja käyttövedelle. Investointikustannukset nouseva melko ylös. Jos puu on ilmaista, sijoitus kannattaa. pelletti voisi tulla helpommaksi, kun peruslaitteisto on jo olemassa.

Arvostele vastaus kysymykseen "Lämmitys / Lämmitysjärjestelmän uusimisesta":
Jäsenen antama (15.7.2011 klo:18:54) kommentti

Ostat tarpeeksi suuret vehkeet niin toimii, siis jos tilat antaa myöten. Esim arithermin 60+ kattila ja akvathermin 4 m3 varaaja käyttövesikierukalla niin pitäisi toimia. tai sitten kunnon kattila ja mainitsemasi lisävaraaja jos vanha on hyvässä kunnossa !

Jäsenen antama (16.7.2011 klo:0:06) kommentti

Kiitos vastauksesta!



Kovin suurta varaajaa ei mahdu, saneerausmallinen melkein täytyy olla. Tavoite olisi, että lämmityskertoja olisi 1/vrk normaaleilla pakkasilla, se olisi vielä ihan jees iltapuhdetta tv:n tuijotuksen lomassa. Voidaanko ajatella, että jos nyt joutuu lämmittämään 2xvrk pakkasilla, niin vesitilavuuden tuplaantuessa päästäisiin 1xvrk?



Mistä tiedän millaisessa kunnossa vanha varaaja on...? Ihan toimiva peli tuo on ollut, mitä nyt vastus reistailee... Mutta käytettynä talomme myyjä on sen hommannut, en osaa sen ikää sanoa. Ajatuksena oli, että säästäisi vähän rahaa ja työtä, jos ei tarvitsisi alkaa repiä vanhaa varaajaa palasiksi ja ostaa niin isoa uutta varaajaa.

Jäsenen antama (16.7.2011 klo:15:54) kommentti

Vähänlaiset ovat annetut eväät, mutta yritetään:

Jos pienellä pakkasella tarkoitetaan -5astC ja patterien menoveden lämpötilaksi riittää silloin esim. +50astC sekä lämmityskertoja tulee 3kpl kahdessa vuorokaudessa eli 16h välein on tehontarve noin4,4kW. (Varaajan lämpötilan laskiessa 90->50astC)

Tämän perusteella -20astC pakkasessa tehoa tarvittaisiin noin 6.8kW

Jotta tässä tilanteessa lämmityskertoja tarvittaisiin vain 1/vrk, tarvittaisiin varaajatilavuutta n.9,3m^3 ja sekin edellyttäen että varaajan keskilämpötila nousisi 90-asteeseen. -20astC pakkasessa menoveden lämpötilaksi on arvioitu 75astC, joten varaajan lämpötilan pudotukseksi jää vain 15astC.

Jos lähdetään 4m^3:n varaajasta, kuten edellä järkevästi on ehdotettu, yhdellä lämmityskerralla/vrk pärjättäisiin n.-12astC pakkasiin asti ja sitä kylmemmillä keleillä tietenkin useammin lämmittämällä.(Edellyttäen tietenkin, että edellä kerrotut arvioinnit ovat edes lähellä totuutta.)

Tulipa vielä mieleen, että kattilan uusiminen varmasti lyhentää lämmitysjaksojen pituutta eli pannuhuonessa kykkimisaikaa selvästi. Samoin polttopuun kulutus voi vähetä merkittävästikin.

Jäsenen antama (16.7.2011 klo:20:08) kommentti

Kannattaa laskea talon tehon kulutus esim 40W / m2 X lämmitettä ala.

Eli 250x0,040Kw= 10kw Tämmä on talosi huipputehontarve ilman lämpimänveden käyttöä. Jos lasketaan päivittäinen tehon tarve niin 10x24=240 kwh + käyttövesi 20kwh =260kwh vrk kovilla pakkasilla.

Jos aiot päästä 1 lämmityksellä päivässä sinulla on oltava noin 5,7m3 varaaja, jos lämpö laskee varaajassa 90c-> 50c ja poltettava kattilassa noin 0,21 pinokuutiota puuta kattilassa jossa on noin 80% hyötysuhde, esim arithermin 60+ laskennallinen paloaika on 3,49H yhdellä puiden lisäyksellä. Varaajan koko on todella ratkaisevassa tilassa kuten myös kattilan teho. Iso varaaja ja pieni kattila = pitkä lämmitys aika ja toisin päin tapahtuu se ettei kattilassa voida polttaa kunnolla kun varaaja jo "kiehuu". Jos varaajan kunnosta ei ole tietoa kannattaa se pilkkoa romuksi ja pyytää tarjous paikan päälle tehtävästä varaajasta, silloin saat hyödynnettyä kaiken tilan mitä varaajalle voit antaa. Sitten kun tiedät varaajan mahdollisen maksimi koon voit keskittyä kattilan hankintaan.

Jäsenen antama (16.7.2011 klo:23:07) kommentti

En edes haaveile, että kovilla pakkasilla yksi lämmityskerta päivässä riittäisi... Mutta jos nyt jossain -10 ei tarvis kahdesti päivässä olla tulia lyömässä! Muistaakseni viime talvena jossain hieman alle -10 asteessa alkoi riittää juurikin tuo markston mainitsema 3 lämmitys kertaa 2 vuorokaudessa kunhan varaajan veden veti yli 90 asteeseen. Nyt on ollut aikamoisia pakkastalvia nämä pari viimeistä, millon ollaan talossa asuttu. On tullut pannuhuoneessa istuttua... Saman tuntimäärän kun ois tehnyt ylitöitä niin johan tässä alkas olla maalämpörahat koossa!

Meillä on mennyt viime talvena patterikiertoon -20 asteessa 54-asteinen vesi ja 0 asteessa 34 asteinen vesi. Sisälämpötila oli jossain 21 tietämissä.

Varmasti lämmitystyö helpottuu kattilan vaihdolla niinkuin marksto sanoi. Vanhassa kattilassa kun ei ole mitään säätimiä, sitä on joutunut kyttäämään ja hyötysuhde jää matalaksi, puuta on mennyt pirusti. Meillä ei ole koskaan ollut lähelläkään varaajan veden liian kuumaksi lämmittäminen, tuo vanha 40kw yläpalo ei todellakaan ole palanut mitenkään ihanteellisesti.

Hyviä mielipiteitä, kiitos niistä ja lisääkin otetaan vastaan. Täytyy jutella putkimiehen kanssa noista mitoituksista, hyvä että nyt tulee vähän mielipiteitä siitä, että varaajan kokoa olisi kuitenkin syytä kasvattaa. Sieltä suunnalta on oltu enemmän sitä mieltä, ettei siitä juurikaan olisi hyötyä, itse olen näissä asioissa ihan noviisi. Täytys löytää hinta-laatu-mukavuus suhteelta paras ratkaisu, iso varaaja ja tehokas kattila kuulostas helpolta, mutta muutos tulee aina vaan kalliimmaksi mitä isompiin laitteisiin mennään ja mitä enemmän muutoksia tulee.

Jäsenen antama (17.7.2011 klo:10:07) kommentti

Tuntuupa olevan patteripinta-alaa riittävästi, kun noin alhaisilla menoveden lämpötiloilla lämmintä riittää. Se tieto romuttaa arviointilaskelmani ja panee kysymään, onko kattila-varaajapiirissä latauspumppua, jolla KOKO vesimäärän varaajassa saisi 90-asteiseksi.

Vapaakierrolla latautuminen on hidasta, kun kattila ja varaaja oletettavasti seisovat samalla tasolla. Vesi varaajan pohjalla voi jäädä sen yläosan lämpötilaa paljonkin viileämmäksi, eli varauskyky vajavaiseksi.

Jäsenen antama (17.7.2011 klo:21:30) kommentti

Latauspumppu on, mutta vanha, käsin säädettävä missä on kolme asentoa. Tai ainakin oletan sen olevan latauspumppu :D Oon nypännyt sen seinästä irti lämmityksen loputtua (ihan vaan siksi että oon huomannut varaajan kylmenevän nopeammin kun se on päällä) ja säätänyt sitä muutenkin lämmityksen aikana, kattilassa putoaa puiden lisäyksen välissä veden lämpö niin matalalle... Tiedä sitten onko tää ollut milläänlailla oikea tapa toimia. Varaajassa on ollut alapuolellakin lämmityksen lopuksi lähes yhtä kuumaa vettä kuin ylhäällä, pieni ero on ollut. Vesi kuitenkin kerrostuu aika nopeaa, kerrostumista ei tule jos pumppu pyörii...

Viime talvena meillä oli aika kovalla LTO vastus... Voi olla et se vaikutti aikalailla tuohon sisälämpötilan pysymiseen, sähkälaskut oli isoja, vaikkei varaajassa vastukset olleet päällä juurikaan. Pudotettiin lopputalvesta lto vastusta pienemmälle ja käytetyt kilowatit puolittui. Makkareissa on ollut vähän viileämpää kuin oleskelutiloissa. Ja isoa leivinuunia ollaan lämmitetty, lämmittää oleskelutiloja hyvin. Yks huone meillä on kauimpana kierrosta, siellä patteri on aivan alimitoutettu. Talvella lämpötila ei pysy kuin ehkä 16 asteessa... Siitä tehtiin vaatehuone :D

Jäsenen antama (19.7.2011 klo:14:13) kommentti

Yhdistämällä alkuperäiset ja viimeksi antamasi tiedot voi vain päätellä, että "vähän alle" 10 asteen pakkasella varaajasta saa nyt noin 5kW keskimääräisen tehon. LTO:n ja leivinuunin antamaa lisälämpöä en edes yritä arvioida. Jos ne ovat merkittävää luokkaa (sähkölaskut isoja), rakennuksen eristyksiin on syytä kiinnittä huomionsa myös. Pelkästään kattila ja varaaja uusimalla nykytilanne ei välttämättä olennaisesti parane.

LVI- tai rakennussuunnittelijan apua tarvittaisiin aluksi todellisen lämmöntarpeen arvioimiseksi.

Jäsenen antama (3.8.2011 klo:1:15) kommentti

Oon nyt pähkäillyt ja pohtinut tätä asiaa. Kaikkialta tuntuu tulevan erilaisia arvioita, mutta alan yhä enemmän kallistua siihen mitä putkimies jo alkuun sanoi eli hommataan nyt vain uusi kattila (ja mahdollisesti käyttövedelle sähkövaraaja) ja katsotaan, kuinka äijän käy vanhan, pienehkön varaajan kanssa.



Alan uskoa, että pelkkä lämmitystyö helpottaa aikalailla kun saa automatiikan mukaan+uuden kattilan, siis tuon ikivanhan yläpalokattilan kyttääminen (ettei ehdi kylmentyää liikaa ennen puiden lisäämistä, lyhyt paloaika jne) ja pahin pannuhuoneessa ramppaaminen jää pois.



Alan päätyä tähän siksi, että varaajan uusiminen/toisen liittäminen nostaa heti remppakustannuksia todella paljon, useilla tuhansilla euroilla. Mielessä on nyt käynyt, onko uusiminen todella sen arvoista... No, ehkäpä ensi kesänä kirotaan, että olisipa pitänyt kerralla... ;)



Ajatuksena on nyt ollut Rican 32 tai 40kw kattila, jolloin pitäisi kuulema saada varaaja ladattua ilman puiden lisäämistä. Sytyttämisen joutuu toki tekemään pakkasilla muutaman kerran päivässä, jos ei halua sähköä käyttää lämmittämiseen.



Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

ilmavesilämpöpumppu vs maalämpö

Meillä on vuoden ´68 120-neliöinen omakotitalo, jossa vesikiertoinen patterilämmitys. Nykyinen lämmitys hoituu termaxin tupla 20-pannulla. Öljyä palaa siinä 2500 l/vuosi....

Remontin vaatimukset?

Tarkoituksenamme olisi remontoida kaupunkialueella sijaitseva, vuosisadan alussa rakennettu kellarilla varustettu 1½-kerroksinen hirsirunkoinen talo "kiireestä kantapäähä...

Parketin tai laminaatin asennus vanhaan lattiaan.

Tervehdys!Kysymys lattiapäällysteen uusimisesta.Voiko vanhan korkkimaton tai muovimaton jättää joko parkettipäällysteen tai laminaatin alle?Terveisin Lasse R...

Konesaumakatto

Olen aiemmin kysynyt konesaumakaton korjauksesta/uusimisesta, ja kysyisin vielä jatkoa siihen. Olen kysynyt tarjouksia katon uusimisesta ja saanut muutamia erilaisia vaih...

Lämmitysjärjestelmän valinta

Rakennan 190 neliöistä siporex-taloa ja edessä olisi lämmitysjärjestelmän valinta. Talo on 1,5 kerroksinen ja harkinnassa lähinnä ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö. Tontt...

hyötysuhde/glykoli

Kuinka vahva glykoliseos tulisi olla lattialämmitysputkistossa, mikäli putkisto kulkee myös kylmässä tilassa (ulkoterassi), jossa ei jatkuvasti haluta pitää lämpöä, jotta...

Vesikiertopattereiden toiminta rivitaloyhtiössä?

 Taloyhtiössämme vaihdettiin vesikiertoisen patterijärjestelmämme lämmöntuotto öljystä -> kaukolämpöön, lisäksi pattereriden termostaatit vaihdettiin.  Meillä ongelmana e...

Öljysäiliön vaihto

Olemme ostamassa -60 rakennettua, rapattua omakotitaloa (harkkorunkoinen? ei siis puutalo) Lämmitysjärjestelmän öljysäiliö sijaitsee talon sisällä ja se on alkuperäinen....

Pattereihin uudet termostaatit

Taloyhtiömme on vuonna 1973 rakennettu luhtikäytävätalo, asuntoja on 28 kpl. Asunnoissa on vesikiertoinen patterilämmitys ja lämmönlähteenä on kaukolämpö. Pattereissa ei...

Lämmitysenergioiden hintavertailu

Olen vaihtamassa  vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmönlähteen öljystä maalämpöön.Onko kysymys sivustojen runsauden pulasta kun en ole onnistunut löytämään tuoreempa...

Pellettilämmitys

Omakotitaloprojektimme on käynnistynyt ja monttu tontille jo kaivettu. Pähkäilemme kuitenkin vielä lämmitysjärjestelmän valinnassa. Olimme jokin aika sitten hyvinkin kiin...

Lämmitysjärjestelmän uusiminen

Olemme juuri ostaneet ja muuttaneet omakotitaloon jossa on 40 kW puukattila ja 1500l varaajassa sähkövastukset. Vesikiertoinen lattia/patterilämmitys. Nyt ajattelin uusia...

Maalämpöpumppu kylpyhuoneeseen?

Voiko maalämpöpumpun sijoittaa kylpyhuoneeseen, ts. kärsiikö toiminta ajoittaisesta kosteudesta? Mitä muita vaatimuksia on pumpun sijoituspaikalle, lattiakaivo yms? Kysee...

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän vertailulaskuri ei edelleenkään tunne suuria taloja. Suunnittelilla on omakotitalo 280 m2 + sivuasunto 85 m2 + autotalli + 40 m2. Mistä saisin laskur...

Energia-avustus?

Hei, Osaatteko sanoa, voiko uudiskohteeseen saada mitään energia-avustusta lämmitysjärjestelmän valintaan, jos valitsee maalämmön. Lämmitysmuodon muutoksiinhan voi saada...

Lattia sauman uusiminen

kylpyhuone/saunan lattian saumojen uusimisesta mitenkä tapahtuu lattiassa on vesikiertoinen lämmitys, ja joissakin kohdin saumat on lohkeillut.Jotta ei tarvitsisi vaihtaa...

Vesieristyksen y.m. materiaalikustannukset

Mikä olisi arvio keskivertaisista materiaalikustannuksista euro/neliö pesuhuoneen lattian ja seinän uusimisesta, kun ei lasketa kaakelilaattoja mukaan - niitähän voi vali...

Fuktisol

onko kokemuksia fuktisol- merkkisestä eristyslevyistä tai muuta tietoa? kyseessä on 1952 rakennetun rintamiestalon salaojituksen uusimisesta ja samalla sokkelin eristykse...

Rintamamiestalon ulkovuoren uusiminen

Kysyisin rintamamiestalon ulkoverhouksen uusimisesta ja lisäeristämisestä. Talossamme on ulkoapäin katsottuna ulkoverhouslauta, tervapaperi, puru, tervapaperi, vinolaudoi...

Eps/styrox/muurahaiset

Salaojien/perustuksen routasuojauksen uusimisesta; Onko järkevää käyttää parinkymmenen vuoden ikäisiä entisiä routaeristeitä (styrox?) uudestaan jos ne vaikuttavat täysin...

Sähköpatterien uusiminen

70-luvulla rakennettua mökkiämme remontoidaan ja tuli eteen kysymys vanhojen toimivien sähköpatterien uusimisesta. Onko tässä järkeä? Ovatko nykyajan suoralämmitteiset sä...

katon aluslaudat vaihtoon?

Olemme uusimassa peltikattoa -62 rakennettuun omakotitaloon. Katossa on ollut vuotokohtia useammassa kohdin ja vettä tullut tupaan asti. Aluslaudat ovat joissain kohdin h...

tuuletusväli paneelin alla

HeiKiinteistöni ostaja on löytänyt virheen:saunan paneelien takana ollut tuuletusrako ei ole riittävä/sitä ei ole  ja hän vaatii nyt koko saunan uusimisesta korvauksia.Vo...

lattiakaivon uusiminen taloyhtiössä

Kylpyhuoneremontin yhteydessä taloyhtiön edustajat vaativat  remontoijaa uusimaan lattiakaivon omalla kustannuksellaan. Mitä asunto-osakeyhtiölak...

Kerrostaloasunnon lattian uusimista koskevat määräykset

Kerrostalo on rakennettu 1900-luvun alussa. Yläkertamme lattia on uusittu muutama vuosi sitten. Tiedustelisin onko mitään määräyksiä va...