Jäsenen antama (22.12.2009 klo:19:33) kommentti Voiko se vaurioitua pakkasessa jos on käyttämättä ja taas käynnistää muutaman päivän kuluttua jälleen kovalla pakkasella?
Jäsenen Hela antama (23.12.2009 klo:16:29) kommentti Öljy saattaa täysin kylmänä olevassa koneessa olla liian jäykkää, mutta se ei taida useinkaan sentään hajottaa pumppua. Itse ajan pumpulla mitä irti lähtee, etelässä tosin pakkasen ei usein alle -20.
Jäsenen J358785128 antama (8.4.2010 klo:12:28) kommentti LG´llä on nyt kans ulkoyksikkö joka pärjää -30 asteeseen asti
Jäsenen REP antama (8.4.2010 klo:13:06) kommentti LG´llä on nyt kans ulkoyksikkö joka pärjää -30 asteeseen asti Vaikka pärjäsikin, niin ei laite enää saa pumpatuksi lämpöenergiaa sisälle. Taitaa kuluttaa jo enemmän sähköä kuin tuottaa lämpöä, joten käyttö ei kannata.
Jäsenen Vasarakeskelläkämmentä antama (8.4.2010 klo:18:26) kommentti Kuinkas monella on vehkeet hajonneet viime talvena??? Oli oikeen loistavat testikelit...
Jäsenen J3481561230 antama (8.4.2010 klo:18:58) kommentti Kyllä ne pyörii,mutta kannattaako pyörittää alle -15 asteen pakkasella 24h/vrk tauotta.
Jäsenen Paappaiippana antama (12.4.2010 klo:9:57) kommentti Lampopumppufoorumilla on tuosta laitteiden sammuttamisesta käyty vilkasta keskustelua ja mitkään tekniset seikat ei puolla laitteiden sammuttamista, ennemminkin laitteiden tekniseltä kannalta tarkasteluna ne kannattaa pitää päällä. On totta että lämpötehot alkaa hiipua,joillain merkeillä ennemmin, joillain myöhemmin, mutta esim VTT:n testien mukaan on laitteita jotka -30 asteessakin antaa enemmän lämpötehoa kuin ottaa sähkötehoa. Yksinkertaistettu COP-testi antaa viitteitä kannattaako pitää päällä vai ei, eli: mittaa mahdollisimman tarkasti imuilman ja puhallusilman lämpö ja ottoteko kilowatteina. Laske puhalluslämpö-imulämpö, jaa 5:llä ja jaa ottoteholla kilowatteina. Itsellä antaa hyötysuhteeksi -20:ssa yli 2, eli kannattaa pitää päällä.
Jäsenen REP antama (12.4.2010 klo:12:27) kommentti Laske puhalluslämpö-imulämpö, jaa 5:llä ja jaa ottoteholla kilowatteina. Itsellä antaa hyötysuhteeksi -20:ssa yli 2, eli kannattaa pitää päällä. En ymmärrä kyseistä laskukaavaa ollenkaan. Esim. puhallusläpötila on verrannollinen myös puhaltimen nopeuteen. Tämmöisiä kaavoja voi kehittää kuka tahansa vahvistamaan omaa uskoa ja lisäämään mielihyvää.
Jäsenen konsultti antama (12.4.2010 klo:13:23) kommentti ILPin max.teho 1350W. Asetusarvo +18. Ulkolämpötila -25. kWh-mittarista katsottu ottoteho 900W. Huonelämpötila +18,5. ILP ei vielä huutanut viimeisiään. Jos lämmitysteho oli sama kuin ottoteho, niin 84m2 tarvitsi lämmitykseen ainoastaan 900W. Mielestäni ei paha.
Jäsenen quad33 antama (12.4.2010 klo:15:04) kommentti Konsultti, Onko 900w mittarilukemasta laskettu vai pulssilähdöstä. Jos se on mittarin lukemasta, siihen täytyisi varata muutama tunti, koska sulatusjakso vie paljon tehoa, ei huoneen lämmitys. Pulssilähtöön liitetty ohjelma näyttää melko nopeasti keskiarvon sähkön kulutuksesta
Jäsenen konsultti antama (12.4.2010 klo:15:22) kommentti Lukema katsottu erillisestä pistorasiaan liitetystä mittarista. Lukema vaelteli 890-920 Watin välillä.
Jäsenen quad33 antama (12.4.2010 klo:16:09) kommentti Se mittari on varmaan keskiarvoa näyttävä, eli tuolla kulutuksella lämpiää. ILP.n tehon loppumisen huomaa, kun pakkasella kämppä ei pysy halutun lämpöisenä. ILP:n sähkönkulutuksesta suurin osa menee ulkoyksikön sulatukseen, ei itse lämmitys vie paljonkaan, eli sähkönkulutuksesta ei suoraan näe riittääkö lämmitysteho. Työkaverilla on pulssimittari ainoastaan ILP.n kulutukseen, keskimääräinen kulutus lauantaista maanantaihin klo. 12.00 oli n 0.2kW/h
Jäsenen REP antama (12.4.2010 klo:22:10) kommentti Työkaverilla on pulssimittari ainoastaan ILP.n kulutukseen, keskimääräinen kulutus lauantaista maanantaihin klo. 12.00 oli n 0.2kW/h Tarkoitat kai 0,2 kW. W on tehon yksikkö eli J/s. Siksi kW/h ei tarkoita mitään järjellistä.
Jäsenen Monta antama (12.4.2010 klo:23:38) kommentti "Se mittari on varmaan keskiarvoa näyttävä, eli tuolla kulutuksella lämpiää." "Tarkoitat kai 0,2 kW. W on tehon yksikkö" Mitähän ne poijaat oikein jahtaavat? Tehoa vai kulutusta? Vai kumpaakin? Pelkkä tehohan ei kuluta ellei se työskentele tuntitöissä.
Jäsenen Paappaiippana antama (13.4.2010 klo:8:08) kommentti Mikäli oikein ymmärsin poijaat jahtaa molempia, sekä kulutusta, että tehoa, eli millaisella ottoteholla tuottaa niin paljon lämpötehoa että kämppä pysyy lämpimänä. Itellä -20 ulkolämpotilassa ILP:n hyötysuhde laskee sellaiseksi että täytyy laittaa muita lämmityksiä lisäksi. Ei voi yleistää että "pumput pitää sammuttaa sillon ja sillon", se on niin tapauskohtaista. Oma pumppuni käy katkokäyntiä vielä muutaman asteen pakkasilla, lämpötehontarve on sen verran pieni. 157m2 sähkölämmityksellä, josta pumpulla pystyy vaikuttamaan alle 100m2:iin, kokonaiskulutus 76kW/m2/vuosi. Täytyy ton pumpun käsittääkseni jotain vaikuttaa, vai pystyskö tollaseen lukemaan pelkällä suoralla sähköllä? Niin kuin aiemmin viittasin lampopumppufoorumiin kannattaa tutustua, on käyttökokemuksia, kulutusseurantoja ennen ja jälkeen pumpun, asennusesimerkkejä pohjapiirrustuksineen. Omassa tuttavapiirissäni 8:sta pumpusta kaksi sammutettiin viime talvena, toinen ihan vaan mutu-tuntumalta, toinen ulkoyksikön jyrinän takia (asennettu klassisesti arveluttavasti makkarin seinän taakse.) Siirrettiin sitte sekin maatelineelle ja sen jälkeen sai olla koko ajan päällä. Elohopea laski näillä seuduilla alimmillaan alle -30:een ja yhtään ILP:iä ei näistä ainakaan mihinkään paukkunu. Täysillä puhalluksilla vaan pakkasta päin, mukava kun puhaltaa useita kuutioita minuutissa 35 asteista ilmaa!!
Jäsenen quad33 antama (13.4.2010 klo:10:52) kommentti Montalle, Kirjoitettu vähän epäselvästi, mutta ei tässä mitään jahdata. Eikä ottoteho kerro suoraan, paljonko ILP tuottaa lämpöä, se kertoo paljonko ILP vie max ja se tapahtuu käsittääkseni ulkoyksikön sulatuksen aikana, jolloin lämmitysvaihe ei ole aktiivinen. Voihan sen toisinkin kertoa, asunnon lämmitys sunnuntaina sähkömittarin mukaan vei 4,8kWh. Tämä oli vain triviaalitieto. Yksinkertaisesti nykyistä sähkönkulutusta ja siitä lämmityksen osuutta on vaikea verrata aikaisempaa, kun ei ollut mittaria. ILP:n tuomaa hyötyä on vaikea edes arvioida, oli vähän erilaiset talvet. Nykyään kun saa pulssilähdön tiedoista erilaista tilastoa ja selkeää kulutuskäyrää, katsotaan mitä näyttää vuoden kuluttua.
Jäsenen Paappaiippana antama (13.4.2010 klo:11:27) kommentti "se kertoo paljonko ILP vie max ja se tapahtuu käsittääkseni ulkoyksikön sulatuksen aikana, jolloin lämmitysvaihe ei ole aktiivinen " Mitä ihmettä tarkoitat? Kompressori pyörii sekä sulatuksen että lämmityksen aikana, ja sulatuksella sen ottama teho on huomattavasti pienempi lämmitykseen verrattuna, (koska se ainoastaan kierrättää kylmäainetta "nurinpäin", eli tuo lämpöä sisältä sisäyksikön lämmönvaihtimen kautta. Lämmitysvaiheessa kylmäaine puristetaan usean kymmenen barin paineeseen, siitä ottotehojen ero), mutta mitä useammin sulatuksia tapahtuu, sen enemmän kokonaishyötysuhde (cop) putoo. Tässä nimenomaan on merkkikohtaisia eroja. Oleellista on kuinka paljon lämpötehoa saadaan suhteessa lämpöhäviöihin ja kun tämä suhde on oikea ja laitteessa riittää hyötysuhdetta kovemmillakin pakkasilla, riittää ILP hyvin pitkälle. Puhun kokemuksesta, eikä vain "musta tuntuu..." Jotkut valmistajatkin lupaa toimivuuden -25c. Kannattaa unohtaa yleistykset "ei varmaankaan tuota enää mitään." En silti väitä että olisi päälämmönlähde ja raivostuttaa kun uutisissakin sanotaan "ilmalämpöpumppujen teho hiipuu pakkasella", tottakai se hiipuu!! Mutta siitä se ei kerro mitään mihin asti ne riittää!! Sen kertoo kokemus. Oma kokemus :)
Jäsenen quad33 antama (13.4.2010 klo:12:47) kommentti Minun ILP ei puhalla lämmintä sulatuksen aikana, eikä ulkoyksikön puhallin pyöri, näin olen päätellyt, voihan toiset toimia erilailla, en osaa sanoa. Kuitenkin max ottotehosta vie ulkoyksikön sulatus aika suuren osan. Eihän se pelkän lämmityksen aikana paljon vie, mitä nyt tarvii kaksi puhallinta, kylmäaineen kiertopumppu ja laitetta ohjaava elektroniikka.
Jäsenen REP antama (13.4.2010 klo:13:36) kommentti Eihän se pelkän lämmityksen aikana paljon vie, mitä nyt tarvii kaksi puhallinta, kylmäaineen kiertopumppu ja laitetta ohjaava elektroniikka. Höpsis! Kompressorihan se suurimman työn tekee.
Jäsenen Paappaiippana antama (13.4.2010 klo:14:36) kommentti Hyvä quad33, mittaa ne tehot sulatuksella ja lämmityksellä. Lämmityksellä ottoteho nousee tilanteen niin vaatiessa maksimiin asti, joka riippuu laitteesta, yleisesti pienen ja keskikokoluokan laitteissa n.1 -> 2.5kW. Silloinhan se sitä työtä nimenomaan tekee! (kuten REP hyvin kommentoi). Sulatuksella ottoteho liikkuu muutaman sadan watin lukemissa, josta suurimman osan silloinkin ottaa kompressori, koska niinkuin - aivan oikein - sanoit, ulkoyksikön puhallin on seis.
Jäsenen quad33 antama (13.4.2010 klo:15:59) kommentti Minulla on kulutuskäyrää pelkästään ILP.n osalta, siitä on mahdoton tietää jälkeenpäin onko piikki sulatusjakso vai kompressorin käyntijakso. Normaalitilassa, jos sitä yleensä on tässä laitteessa, käyrä menee 30-90W välillä, varmaan puhaltimet ja elektroniikka , huippupiikit taas huitelee lähellä 700W. Maahantuoja kertoi, että ulkoyksikön maxvirta on n.3A josta kompressori vie n. 2.1A sulatusvastukset 0.5-0.7A eli tämän mukaan 700W piikit tulervat kompressorin käynnistä. Ottoteho määrää sulakkeen, eli siinä on kaikki mukana? Jos sulatus ei tapahdu lämmityksen aikana, niin ottotehohan ei voi olla oikeastaan koskaan kerrotussa maksimissa. Lähinnä siis teoreettinen, kai siihenkin on määräykset , että kaikkien yksikköjen yhteenalaskettu.
Jäsenen Paappaiippana antama (13.4.2010 klo:20:28) kommentti Alkaakohan tää meneen jo varsinaisen aiheen ulkopuolelle, mutta yksinkertaistettuna teho=jännite x virta, eli jos max virta on 3A, siitä seuraa että laitteen ottama teho on kutakuinkin tuo sun 700W, kaikkein yksinkertaisimmin se selviäisi laitteen manuaalista. Ja se ottoteho voi mennä ilmoitettuun maksimiin , kunhan vaan lämmitystehon tarve on tarpeeksi suuri. Onko kyse laitteesta jossa on ns. nonstop lämmitys, jossa lämmitys ei katkea sulatuksen ajaksi? Yleensä ne tapahtuu vuorotellen. Minkä merkkinen peli? Vielä tuosta ottotehosta käytännön kokemus ja mitattuja tuloksia: laitteen nimellisottoteho 810W, max ottoteho manuaalin mukaan 2.5kW, asetusarvo 21 astetta, ulkona -15 ja alle, laite ottaa 1.5-2.0kW. Laitteen lämmitysteho ei riitä lämmittämään 280m2 tilaa (harkitusti alimitoitettu), asetusarvo 24-25:een jolloin ottoteho nousee tasan 2.5kW:iin ja laite antaa kaiken mitä se pystyy ja tila pysyy 20-21 asteisena. Vuosikulutus laski ILP:in laiton jälkeen 25-26000kWh lukemista 15000kWh:iin. Tuo 2.5kW max ottoteho menee vielä 10A sulakkeella, isommat laitteet vaatii 16A sulakkeen.
Jäsenen Reroy antama (8.5.2016 klo:10:16) kommentti Älä sammuta uudehko pumppua ollenkaan lämmityskautena! Vaikka siis pakkasta olisi tilapäisesti enemmän kuin -25 °C! Hyötysuhde on aina vähintään yksi!
Lisää kommentti*