Jäsenen jorma2210 antama (12.7.2012 klo:22:47) kommentti Vastauksia eri "asiantuntijoilta" tulee näköjään erilaisia samaan kysymykseen. Mikä on siis totuus?. Jos ilmalämpöpumppua pitää kesällä hetkittäin viilennyksellä, tuskin talven aikana saatu säästö menee miinukselle.
Jäsenen Ötzi antama (13.7.2012 klo:0:24) kommentti Jaa että minkälainen "totuus" olisi kysyjälle mieleinen. www.lampopumput.info Jäsenen Pm antama (13.7.2012 klo:9:23) kommentti Mulla oli U-merkkinen ILP vuodet 2006-2011. Ei käytetty viilennykseen eikä kovilla pakkasilla. Kulutti sähköä koko aikana 4167 kWh. Maksoi vajaan tonnin ja asensin itse. Eli haukkui hintansa kiikun kaakun. Toinen ILP on ollut vuodesta 2008. Sijaitsee kellaritiloissa ja käy joka yö muutaman tunnin. On kuluttanut sähköä tähän mennessä 6044 kWh. Maksoi vajaan tonnin ja asensin itse. Hyötysuhde on keväällä, kesällä ja syksyllä melko hyvä, joten on hankkinut hintansa ja tuottaa säästöä koko ajan. (Ja lisäksi maailma pelastuu).
Jäsenen kvkj antama (13.7.2012 klo:9:59) kommentti ILP:n oikea asennuskin ratkaisee paljon. Jos on oikein sokkeloinen talo niin ilma ei pääse kovin tehokkasti kiertämään. Itsellä ILP on pitkulaisen käytävän päässä jossa molemmin puolin makkarit ja suora yhteys olkkariin ja keittiöön, toimii ja säästää. Myöskin säästöä ei tule ellei patterien peruslämpöä pienennetä tarpeeksi (itsellä n. 15astetta, eivät mene oikeastaan ikinä päälle) Kovilla pakkasilla jos hyötysuhde on 1/1, sehän sama teho minkä patterit antaisivat... Yksi hyvä lisähän on ilman kierrätys koneen läpi, puhdistaa (jonkin verran) ilmaa ja tasoittaa lämmön lattian ja katon välillä. Varsinkin painovoimaisella ilmanvaihdolla oleviss kämpissä.
Jäsenen Rommeli antama (13.7.2012 klo:11:46) kommentti ILP:n kanssa kannattaa muistaa pari juttua. Jos talossa on käytössä kausisähkö, menee se jäähdytyskäyttö melkein kokonaan halvemman tariffin piikkiin. Toisaalta nuo laitteet ovat käsittääkseni hyötysuhteeltaan parempia nimenomaan jäähdytyskäytössä, mihin ne on alun perin suunniteltukin.
Jäsenen kvkj antama (13.7.2012 klo:12:44) kommentti Aika vähän on tänävuonna tarvinnut jäähdytellä. ;)
Jäsenen Pm antama (13.7.2012 klo:17:24) kommentti Niin kuumaa ei tulekkaan, että alkaisin koneella jäähdytellä!
Jäsenen Betonitohtori antama (13.7.2012 klo:21:32) kommentti Tulevaisuudessa voi tulla suuriakin ongelmia talojen viilennyksen kanssa näissä matalaeenergiataloissa, missä ovat paksut eristeet. Talon sisäilmaa ei kannata jäähdyttää alle 20-asteen. Jos helleaikana mennään alle 20-asteen voi seinissä tulla höyrysulkuun käänteistä kondenssia ulkoilmasta. Meidän leveysateella OK-talojen viilennys on vielä turhaa. Sitten on eri asia kun kesäaikana alkaa olla yli 30-astetta kuukaustolkulla voi viilennyskin olla tarpeen... Toki jokainen saa tehdä ihan mitä haluaa, koska meillä on vielä tätä joutavaa euron töhkää käytössä, miten pitkään....?
Jäsenen Jv20531112 antama (14.7.2012 klo:1:54) kommentti "missä ovat paksut eristeet"? Hyvin yksinkertaista vastata: vääränlaisissa eristeissä ja varsinkin tuksusilpuissa ja väärissä markkinoinnissa, joihin hölmöt uskovat!
Jäsenen ruosu antama (14.7.2012 klo:2:40) kommentti Mielestäni aika hyödyttömiä vehkeitä "meidän leveysasteilla",niinkauan kun eivät toimi pääasiallisena lämmönlähteenä!Ilman saa kiertämään niin kesällä kuin talvellakin paljon yksinkertaisemmilla puhaltimilla! Mielestäni esim.pesuhuone- ja kellaritiloissa on ilmankuivuri parempi investointi.Ilmasto muuttuu ja lämpenee kuten huomaatte; vuosi vuodelta! Ehkä muutaman vuosikymmenen päästä on järkevää puhua tästä "vakavasti"
Jäsenen Rommeli antama (14.7.2012 klo:12:02) kommentti Niin tuo alle 20 asteeseen jäähdyttäminen on nyt muutoinkin aika hölmöä hommaa, kun joku 23 astettakin on jo ihan mukava verrattuna vaikkapa 27 asteeseen. Toki jo pelkkä ilmankosteuden pudotus auttaa huomattavasti, mutta jokseenkin hassua on väittää, ettei Suomessa olisi tarvetta jäähdyttää omakotitaloja. Minua ei ainakaan kiinnosta nukkua tuollaisessa 26 asteen lämmössä, jos kerran pystyn jäähdyttämään talon helposti vaikkapa pari astetta alemmas. Ilman saa toki kiertämään puhaltimilla, mutteivät ne puhaltimet sitä ilmaa jäähdytä mihinkään. Jossain tilanteissa toki saavat ilman tuntumaan viileämmältä.
Jäsenen Pm antama (14.7.2012 klo:13:38) kommentti Rakennusten lämmöneristystä ollaan koko ajan lisäämässä. Lähtökohtana tuntuu olevan, että meillä on 25 astetta pakkasta läpi vuoden. Tämä energiansäätön nimissä jatkuva koohaaminen johtaa kyllä mittavaan jäähdytystarpeeseen kesällä. Siinä menevät lämmöneristeillä saatavat "säästöt" moneen kertaan.
Jäsenen ruosu antama (14.7.2012 klo:13:56) kommentti Kaikki kai sen jo tietää; mutta kumminkin että ilman jäähdyttäminen vaaatii enempi energiaa kuin sen lämmittäminen!
Jäsenen Rommeli antama (14.7.2012 klo:18:45) kommentti Pm: Niin ne lämmöneristeet eivät toimi molempiin suuntiin? Ei kai se eristeiden lisäys jäähdytystarvetta ainakaan lisää? ruosu: Kai se jäähdytys sitten vaatii enemmän energiaa, mutta ILPit jäähdyttävät silti paremmalla hyötysuhteella kuin lämmittävät. Ja se jäähdytykseen käytetty energia on keskimäärin halvempaa kuin lämmitykseen käytetty... Väitän vakavalla naamalla, ettei ILPin energiansäästöä pysty "polttamaan" kesän jäähdytyksellä, jos sitä laitetta osaa edes hieman käyttää, eikä jäähdyttele älyvapaasti minnekään alle 20 asteen lämpötilaan.
Jäsenen Hartiapaniikkirakenta antama (14.7.2012 klo:20:36) kommentti Ilpit ovat kehittyneet huomattavasti kymmenessä vuodessa, nykyilpit tekevät lämpöä yli 2 copilla vielä -20 asteessa ja tuottavat lämpöä enemmän kuin sähköä menee vielä -30 asteen pakkasessa, joten niitä ei kannata sulkea kovimmillakaan pakkasilla. Eri ilpeistä on paljon testejä mm. VTT:n ja TM:n tekemiä http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0 Se että talven säästöt saisi menemään jäähdyttämällä kesällä on sitkeä urbaanilegenda, jäähdytystarve on yleisesti vain muutama aste ja jäähdytyksessä cop on korkea yli neljä. Lämmityksessä tehtävät säästöt tulevat keskimäärin yli 20 asteen lämpötilaerolla ja huonommalla copilla. Muistaakseni joku laski että kesän jäähdytyksiin ilpillä Suomessa on vaikea saada menemään muutamaa kymmentä euroa enempää. Oma ilppi jaksaa pitää 2010 eristyksillä olevan 400m3 talon lämpimänä vielä hieman alle -10 asteen pakkasessa, pakkasen laskiessa edelleen lattialämmitykset tulevat ilpin tueksi. Pumppu on 2011 tarjouksesta (700€+500€asennus) hankittu Panasonic CE9jke, joten Pumppu ei ole uusinta ja parasta mallia. Ainoa ärsyttävä piirre pumpussa on sulatusvaiheessa kuuluva kiehuva ääni sisäyksiköstä (aivan uusimmissa laitteissa tämäkin on saatu poistettua) ja kovimmilla puhallusnopeuksilla ääni alkaa olla ärsyttävä, joten pumppu on yleensä kakkos nopeudella. Yleisesti ottaen riittävään avaraan tilaan oikein sijoitettu ja käytetty 9 kokoinen pumppu säästää sähkössä jopa yli 500€ vuodessa eli maksaa itsensä takaisin asennuksineen n. kolmessa vuodessa.
Jäsenen ruosu antama (17.7.2012 klo:9:07) kommentti Kyllähän sitä kehitystä on kieltämättä tapahtunut paljon,mutta vielä enempi täytyy tapahtua! Varmaankin on tulevaisuudessa hyvin varteenotettava lämmönlähde, ja on jo tänäänkin, mutta mielestäni kuitenkin vain lisälämpönä! Olen kyllä noita testejä lukenut aikaisemminkin,enkä nytkään löytänyt oikein noille "Hartiapankin" kirjoituksille tukea! En tällä syönnillä vielä usko että minkään pumpun käyttö -30 C lämpötilassa on taloudellista!
Jäsenen Pm antama (17.7.2012 klo:10:06) kommentti Ylläoleva Ruosun esimerkki vahvistaa sen, että lähtökohtana on se, että meillä on 30 astetta pakkasta ympäri vuoden. Meillä kellarikerroksen (n.100 m2) lämmönlähteenä on yksi ILP ja kaksi pakastinta. Muuta ei ole tarvittu.
Jäsenen Hartiapaniikkirakenta antama (17.7.2012 klo:22:20) kommentti Noita VTT:n testejä kun katselee niin esim. jotkut Mitsut tuottavat 1,5 cop:lla lämpöä vielä -30c, tosin silloin tulee enää vain 500W ilmaista lämpöä. Tosin jotkut Panan mallit menevät alle 1cop:n -25c pakkasessa, jolloin ne periaatteessa kannattaa sulkea, mutta paljoa ne eivät silloinkaan energiaa tuhlaa. Kovia -30 asteen pakkasia esiintyy ainakin täällä etelässä todella harvoin, joten vaikutus ilpin kokonaishyötysuhteeseen on aika pieni. Ilppi toimii käytännössä meikäläisen talon ainoana lämmön lähteenä -10c asteeseen (lisäksi on märkätilojen lattialämmitykset) siitä alaspäin suorasähköinen lattialämmitys ottaa yhä enemmän lämmitysvastuuta ja vasta kovilla pakkasilla lattialämmitys toimii pääasiallisena lämmönlähteenä. Talossa on avointa korkeaa tilaa ja avara keittiö-olohuone, joten se on ilpin toiminnalle aikalailla optimitalo. Talon kokonaissähkön kulutus ml, käyttösähkö (suurimman osan ajasta vain yksi asukas) oli viime vuonna vain jonkin verran yli 10000kWh, joten ilmeisesti ilppi säästää aika mukavasti.
Jäsenen Ötzi antama (18.7.2012 klo:0:04) kommentti Missä kohtaa ilp:ssä on pumppu? (puhallin, kompressori) Vielä omituisempaa on puhua/selittää jotta kesällä jäähdytys ´syö` talvella saatua säästöä. Huonelämpötilaksi halutaan talvella 21-23 C lämmitystarve useita kymmeniä asteita, kesällä jäähdytetään n. 3-5 C astetta jotta saadaan miellyttävä asumislämpötila. Pointti on että saadaan miellyttävä/terveellinen asumislämpötila, mukavuus ei ole ilmaista. Jäsenen Pm antama (18.7.2012 klo:10:07) kommentti Ötzille: Pumppu on yleisnimitys laitteelle, joka siirtää jotakin alempaa ylemmäksi tai tässä tapauksessa lämpöä alemmasta lämpötilasta ylempään. ILPin sähkönkulutusta on helppo tutkia laittamalla kulutusmittari pistorasian ja liitäntäjohdon väliin.
Jäsenen Ötzi antama (18.7.2012 klo:15:38) kommentti > kovimmilla puhallusnopeuksilla ääni alkaa olla ärsyttävä, joten pumppu on yleensä kakkos nopeudella. <Pilkkua viilaten... Pumppu onkin puhallin...öh... Jäsenen punainenpilvi antama (18.5.2014 klo:14:58) kommentti Takaisinmaksuaika on yleensä noin 4 - 7 vuotta. Kolme vuotta on varmaan mutua (musta tuntuu). Omakotitalon jäähdytys kesällä toimii ainakin meillä pitämällä ulko-ovia auki aamulla ja illalla.
Lisää kommentti*