Jäsenen P59 antama (3.8.2010 klo:9:13) kommentti Törmäsin hetki sitten itse samaan ongelmatiikkaan erään korjausrakentamiskohteen osalta ja kävin aiheesta vuorovaikutteisen keskustelun sekä rakennesuunnittelijan, urakoitsijan ja vastaavanmestarin kanssa. Kuvaamasi rakennustapa on nykyisten käytäntöjen mukainen, joskin minullakin on edelleen epäilykseni sen toimivuudesta pitkässä juoksussa. Tässä projektissa varmistimme tuuletuksen s.e. pesutilan alaslasketun katon yläpuolella kulkevaan koneellisen poiston putkistoon porattiin muutama pieni reikä sillä tavoitteella, että ilman kierto välitilassa varmistuu.
Jäsenen Monta antama (3.8.2010 klo:13:37) kommentti "pesutilan alaslasketun katon yläpuolella kulkevaan koneellisen poiston putkistoon porattiin muutama pieni reikä sillä tavoitteella, että ilman kierto välitilassa varmistuu." Täysin järjetön ja väärä korjaustapa!
Jäsenen 10rak.mest antama (4.8.2010 klo:8:06) kommentti Pesutilan alaslasketun katon yläpuolella kulkevaan koneellisen poiston putkistoon ei saa eikä pidä porata reikiä, koska koneellinen ilmanvaihto nimen omaan aihettaa pesutilaan ja saunaan alipaineen joka imee kosteuden alaslasketun katon välitilasta pois pesutilaan ja sitä kautta ilmanvaihtohormin kautta ulos. Poraamalla reikiä välitilan ilmanvaihdon poistoputkeen aiheutetaan pahimmassa tapauksessa imua alaslasketun katon välitilaan eli imetään kosteus välitilaan vaikka pyrkimyksenä on toisin päin eli imetään kosteus välitilasta pois.
Jäsenen 10rak.mest antama (4.8.2010 klo:8:10) kommentti Pesutilan alaslasketun katon yläpuolella kulkevaan koneellisen poiston putkistoon ei saa eikä pidä porata reikiä, koska koneellinen ilmanvaihto nimen omaan aihettaa pesutilaan ja saunaan alipaineen joka imee kosteuden alaslasketun katon välitilasta pois pesutilaan ja sitä kautta ilmanvaihtohormin kautta ulos. Poraamalla reikiä välitilan ilmanvaihdon poistoputkeen aiheutetaan pahimmassa tapauksessa imua alaslasketun katon välitilaan eli imetään kosteus välitilaan vaikka pyrkimyksenä on toisin päin eli imetään kosteus välitilasta pois.
Jäsenen P59 antama (4.8.2010 klo:10:20) kommentti Ohops, teenpä pienen täsmennyksen tuohon esimerkkitapaukseeni, minkä olen näemmä unohtanut, eli meidän tapauksessamme välitilan alapuolella on höyrynsulkumuovi, mikä on tiivistetty osaksi PH:n seinien vesieristystä. Höyrynsulkumuovin alapuolella on koolaus ja PH:n katon panelointi. Koska höyrynsulkumuovi umpioi ( teoreettisesti, vaan ei käytännössä ) välitilan, eikä PH:n koneellinen poisto näinollen vedä välitilasta yhtikäs mitään, varmistetaan pienelä n. 6mm:n reijällä välitilan ilmankierto esimerkiksi kondenssitapauksessa. Tiedän, että ratkaisu on kehno, mutta parempi kuin ei mitään. Oikea ratkaisu ei välttämättä ole aivan suoraviivainen, vaan riippuu useista tekijöistä. Ajatellaanpa koko höyryn muodostumisprosessia kokonaisuutena. Höyryä tulee kuumasta suihkusta ja ilmaa keveämpänä se nousee huonetilassa niin ylös kuin mahdollista, eli pesutilan kattoon kuten myös tuonne mainittuun välitilaan, ellei nousua ole estetty. Höyry tiivistyy vedeksi sekä kattopanelin alapintaan, että minun tapauksessani välitilan alapinnan höyrynsulkumuovin alapintaan, missä molemmissa se tiivistyy vedeksi ja putoaa alas. Välitilan tiivistynyt vesi tippuu PH:n kattopanelin yläpintaan, mistä se ajanmyötä höyrystyy uudelleen ja haihtuu PH:een koneellisen poiston ansiosta kuten edelliset kirjoittajat asiaa valottavat. Homma toimii teoriassa tyydyttävästi olettaen, että ns. normi-ihminen käy kastautumassa suihkussa n. 5-10 minuuttia kerrallaan, ja poistopuhallus on säädetty riittävälle tehokkuudelle. Osa nuorisosta tykkää ottaa kuumia suihkuja, jolloin höyryä saattaa muodostua paljonkin, jopa tunnin ajan ja jos tällaisita suihkun suurkuluttajaporukkaa on taloudessa paljon, voidaan kysyä, miten rakennusnormissa tällaiset tapaukset tulisi huomioida. Pitäisikö kattopanelit pintakäsitellä yläpuolelta, sekä asentaa reiluun kaatoon, pitäisikö höyry kerätä huuvaan,mistä tehokas poisto, pitäisikö koneellisen poiston tehoa säätää automaattisesti mittauspisteiden kosteusprosentin mukaan...
Jäsenen Monta antama (4.8.2010 klo:10:56) kommentti OOOOOOPS! Mitä selittelyä! Täyttä soopaa eli suorastaan paskaa!On tehty! Se kostautuu karmealla tavalla jonkin ajan kuluttua! Onpa "ammattilaiset" olleet asialla, ehkäpä kertojakin ja täällä sitten rehvastellaan "sankaritöillä". Varoitus! Toisaalta tyypillinen tapaus: Nähdään tai ollaan periaatteessa tehty täysin harakirihommia ja niitä täällä totena hyvinä esimerkkiratkaisuina sitten revitellään. Ja kirjoitetaan tohtoritason teorioita tai peräti viemäritasolla. Niistä ei ota sitten ite pelsepuupikaan selvää. Tämähän ei mitenkään liity em. tapaukseen. Ei tietenkään! Yksiselitteistä vastausta siihen miten se toteutetaan ei pysty antamaan nippelitasolla, mutta periaatteessa siinä välitilassa kierrätetään kuivan "puhtaan" tilan ilmaa kosteaan "likaiseen" tilaan, josta se johdetaan niitä normaaleja poistohormeja pitkin harakoille.
Jäsenen MH antama (5.8.2010 klo:12:56) kommentti JOS välitilasta on myös yhteys kuivaan tilaan niin eikö ilma silloin virtaa tismalleen tuon periaatteen mukaisesti?
Jäsenen Monta antama (5.8.2010 klo:13:58) kommentti Noinhan se tietysti pitäisi olla, mutta se on aina syytä erikseen huolehtia/varmistaa.
Jäsenen 10rak.mest antama (6.8.2010 klo:8:21) kommentti Ei missään tapauksessa saa porata välitilan ilmanvaihdon poistoputkeen reikiä. Jos ja kun kostea ilma pääsee välitilaan se myös tulee saunomisen tai suikun jälkeen ulos sieltä samaa reittiä kun oikealla ilmastoinilla pidetään sauna- ja pesutila alipainestettuna. TÄHÄN TÄYTYY LISÄTÄ, ETTÄ VÄLITILA TULEE RAKENTAA AINA TUULETTUVAKSI jättämällä rako kattopaneloinnin ja seinien väliin.
Jäsenen Sipilä antama (24.2.2011 klo:13:55) kommentti Olen käynyt aiheesta nyt keskustelua kaupungin Rakennusvalvonta viraston kanssa ja heidänkin mukaansa tehty vedeneristys on riittävä kun tämä on tehty roiskevesialueelle. Väliseinien höyrynsuluista en saanut kumminkaan heiltä tarkkaa kannanottoa ja ainoa voimassa oleva määräys on aiheesta RakMk:n osassa C2 "Kosteus rakentamisessa". Kyseisestä määräyksistä ei löydy kumminkaan mainintaa märkätiloja rajoittavien väliseinien höyrysuluista, eikä putkien läpivientien tiiveydestä. Mainittakoon tähän vielä, että pesutilan väliseinien kautta on avoimet reitit saunan lisäksi myös kahteen viereiseen tilaan näihin johtavien ilmanvaihtoputkien läpivienneistä. Rakennusvalvontaviraston mukaan yleisesti ottaen kosteutta ei saa päästä kulkeutumaan haitallisesti rakenteisiin. Jos näin pääsee käymään, ovat suunnitelmat virheelliset, ne puuttuvat tai on tehty työvirheitä. Ko. tapauksessa vesihöyryllä on suorat reitit saunan välikaton päälle ja tämän päällä olevaan villaeristeeseen sekä kahteen pesuhuoneen viereiseen tilaan. Onko tehty rakenneratkaisu muka tällöin kunnossa?
Jäsenen Mesuri antama (24.2.2011 klo:14:20) kommentti On se. Kuten se LVI-tarkastaja sinulle jo kerran ilmoitti, alipaineinen ilmanvaihto pitää osittain huolen ettei kosteusvauriota pääse syntymään. ps. älä sekoita höyrynsulkua ja vesieristystä keskenään, niillä on ihan omat merkityksensä ja tarkoituksensa.
Jäsenen Rakentaja38 antama (24.2.2011 klo:20:54) kommentti Palstan kirjoittajien olisi hyvä lukea kysymys ja vastaajien kommentit ajatuksella. ennen kuin lähtevät moittimaan muiden järkeä. Hyvä olisi myös osata lukea Mollier käyrästöä ja ymmärtää Daltonin osapainelaki a. Kommenteista päätellen saattaa olla liikaa vaadittu. Daltonin laki sanoo että kaasuseoksen (ilma) osakaasu ( vesihöyry) käyttäytyy niin kuin se olisi ko. tilassa yksinään. Höyryn paine ( suhteellinen kosteus * höyryn kyllästyspaine ko, lämpötilassa ) jakautuu tasaisesti kyseiseen tilaan. Mikäli tila ei ole suljettu purkautuu höyrynpaine jokaiseen tilaan, jonka höyrynpaine on pienempi ja jonne sillä on reitti. Koska kaasuseoksen (ilma) muiden kaasujen osapaineet ovat kaikissa tiloissa yhtäsuuret, vain vesihöyry purkautuu ympäröiviin tiloihin. Sipilän kysymyksessä siis pesuhuoneen höyrynpaine purkautuu ilmastointiputkikanaviin ja saunan välikaton päällä oleviin villoihin. Saunan välikatossa on luultavimmin alumit-paperi höyrysulkuna ja sen päällä villakerros välikaton ja tiiviin ontelolaattakaton välissä, jonne pesuhuoneen höyrynpaine siis purkautuu ja höyry siellä tiivistyy vedeksi. Kuvitelma että villat kuivuisivat märkätilasta toiseen, on kyllä lampaan päästä. Kun huoneiston lämpötilan ollessa 22astetta otetaan suihku niin kylpyhuoneen peilin kostuessa voidaan todeta huoneen ilman kosteuden kastepisteen olevan 22astetta. Samalla kostuvat kaikki kylpyhuoneen seinät, ilmanvaihtoputkien kanavat ja saunan katon villaeristeet. Ainoa keino ongelman ratkaisemiseksi on tiivistää ilmanvaihtoputkien läpiviennit ja järjestää saunan välikaton yläpuolisen tilan tuuletus siellä kulkevista ilmanvaihtoputkista.
Jäsenen Mesuri antama (25.2.2011 klo:9:21) kommentti Ei se iv-kanavien läpivientien tiivistäminen estä vesihöyryn siirtymistä saunan välitilaan. Pesuhuoneesta pitäisi tehdä tiivis kuin pullo jos kosteuden siirtyminen muihin tiloihin halutaan kokonaan estää.
Jäsenen Rakentaja38 antama (25.2.2011 klo:10:34) kommentti Kyllä estää. Pitää tietenkin varmistua että saunan tuloilmaputki ja poistoilmaputki on tiivistetty saunan alaslasketun katon höyrysulkuun myös saunan puolella. Mitähän iloa arvelet saunan välikaton päälle asetetusta lasivillaisesta lämmöneristeestä olevan, jos se on ilman tiivistä höyrysulkua suoraan yhteydessä löylytilaan?
Lisää kommentti*