Jäsenen Halpakorjaus antama (20.11.2009 klo:19:34) kommentti Jos tila on oma, kannattaa korjata juuri noin. Taloyhtiössä kaikki revittäisiin auki, maamassoja siirrettäisiin ja sitten uuteen betonilaattaan tehtäisiin vedeneristeet, päälle laatat. Kun talon joskus myy, tämä halpakorjaus-korjaustapa täytyy kertoa ehdottomasti ostajalle.
Jäsenen Betonitohtori antama (20.11.2009 klo:20:19) kommentti Jos betonilaatta on maanvarainen ilman alla olevaa eristystä ei se kuivu koskaan. Halpakorjaus ei tässä kohtaa ole oikea ratkaisu.
Jäsenen Halpakorjaus antama (20.11.2009 klo:20:32) kommentti http://209.85.129.132/search?q=cache:K-XuQKilYwUJ:https://www.op.fi/op%3Fcid%3D150604827%26srcpl%3D3+pesuhuone+50-luvulla+ilman+vedeneristett%C3%A4&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi 70-luvulla maanvaraista laattaa ilman vedeneristettä pidettiin hyväksyttävänä, jopa ilman tuota lattialämmitystä joka kuivattaa tehokkaasti laattaa.
Jäsenen temmi antama (20.11.2009 klo:23:16) kommentti Kysyjä on aivan oikeilla jäljillä. Parasta olisi saada se lattia kuivaksi mutta jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, pitää se vesieriste jättää pois. Lattialämmityskaapeli on hyvä olla ja ilmanvaihtoon kannattaa kiinnittää huomiota myös. Seinät(jos kuivat) eristetään normaalisti, lattiasta lattianrajat ja läpiviennit, myös lattiakaivo eristetään. Eli käytännössä kaikki mahdolliset raot, mukaan lukien isoimmat halkeamat laatassa. Muuten lattian osalta ei vesieristetä.
Jäsenen Betonitohtori antama (21.11.2009 klo:8:11) kommentti Lattialämmitys on tehokasta silloin kun betonilaatan alla on eristys. Jos eristystä ei ole karkaa lämpö maaperään. Voihan sitä yrittää maapalloa lämmittää vaikka Kiinaan saakka. Kukin tyylillään....
Jäsenen Monta antama (21.11.2009 klo:9:45) kommentti .....joutuu maksamaan tyhjästä.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (21.11.2009 klo:11:34) kommentti Jos ei tee vedeneristystä lattiaan, turha sinne nurkkiin, läpivienteihin, rakoihin ja lattiakaivon kohtaankaan mitään eristeitä on laittaa. Tällaisella "temmin" ohjeella, jossa kehotetaan näin tekemään, tuhlataan vain aikaa ja rahaa, ja ennen kaikkea petetään itseään. Täysin susi ratkaisu.
Jäsenen temmi antama (21.11.2009 klo:12:38) kommentti Ei kannata uskoa vaihtoehtoista tapaa. Kyllä ne läpiviennit ja ennenkaikkea lattianrajat pitää eristää. Luulis olevan itsestään selvää kaikille, että vedenpääsy lattianrajasta seinään on estettävä, melkein kaikille ainakin.
Jäsenen Mr.ElMaco antama (21.11.2009 klo:13:00) kommentti Jolloin kosteus kiertää seinään sieltä lattian kautta?
Jäsenen temmi antama (21.11.2009 klo:14:16) kommentti Aika paljon riippuu mikä seinä kyseessä ja muutenkin kohteen rakenteista.
Jäsenen Johtaja95 antama (21.11.2009 klo:20:30) kommentti Ei voi vai toivoa, pittää mitata kuivuuko kun salaojat uusittu, voi mennä tovi. Ei missään nimessä pnnoittamaan, ennenkuin kosteus poissa. Nykyiset vesieristeet pitää kosteuden ulkopuolella, mutta missä?
Jäsenen vaihtoehtoja antama (21.11.2009 klo:21:04) kommentti Onneksi kaikille ei ole "päivän selvää" tuo "temmin" fysiikan teoria. Mistäkähän oppikirjasta tuokin lie peräisin, ja se käytännön tasolla sitten...?
Jäsenen Betonitohtori antama (21.11.2009 klo:21:14) kommentti Kuten edellä mainitsin, ei maanvarainen eristeetön lattia kuivu koskaan. Ns. osa eristyksillä ei saavuteta mitään. Laatta on märkä joka tapauksessa. Jos seinät menevät lattiapinnan alapuolelle ovat nekin märkiä.
Jäsenen temmi antama (21.11.2009 klo:21:30) kommentti En hirveästi jaksais taas alkamaan inttämään samalle miehelle samasta asiasta. Jos hieman ottaisit asioista selvää. Sitä alapuolelta tulevaa kosteutta ei vaan voi sulkea sillä vesieristeellä. Sinä voit kyllä sen itsellesi tehdä mutta elä mielellään toisille sitä tee!
Jäsenen Betonitohtori antama (21.11.2009 klo:22:20) kommentti En tee itselleni, enkä missään nimessä suosittele toisille. Ja sitä paitsi missä vaiheessa olen esittänyt vesieristystä.
Jäsenen temmi antama (22.11.2009 klo:17:31) kommentti Ei ollut Betonitohtoille suunnattu kehoitus missään nimessä. Edelliseen vaihtoehtoiseen viestiin viittasin. Olit näköjään kerennyt tuohon väliin postata kerran. Pahoittelut huonosti suunnatusta viestistä.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (23.11.2009 klo:0:49) kommentti Hyvä "temmi". En ole esittänyt koskaan, että vedeneristeellä korjattaisiin virheellistä rakennetta, ja sillä pyrittäisiin "hautaamaan" kastunut rakenne. Rakenne tulee korjauksen yhteydessä saattaa siihen tilaan, ettei ulkopuolinen kosteus pääse sitä rasittamaan. Se rakenne tulee aina myös kuivattaa (jos kastunut) tasapainokosteuteen käyttöolosuhteeseensa nähden. Vedeneristeen tarkoitus on estää käytöstä aiheutuvan veden (esim. suihku) joutumisen rakenteisiin. Mikäli sitä vedeneristettä ei asenneta ohjeiden mukaisesti kauttaaltaan, on ihan sama asentaako sinne niitä nurkkanauhoja, kaivokappaleita ja läpivientejä yms. Kun se rakenne hyvänen aika kastuu siitä ympärilltä, ja kapilaarisesti se vesi menee minne haluttaa, irrottaen sitten ne nauhat ym. hilppeet. Eikä niitä halkeamia paikata vedeneristeellä. Siihen on omat aineensa. Ja mikä tärkeintä, se vedeneriste tehdään aina, ja kauttaaltaan, kun kyseessä on märkätila. Mielellään tekijänä ammattilainen. Sen aiemmin kysymäni fysiikan oppikirjan voisit "valottaa", (tai oppilaitoksen). Ottaisin mielelläni asioista selvää, kuten kehoitit... se opus vaan... Kiitos jo etukäteen yhteistyöstä.
Jäsenen temmi antama (23.11.2009 klo:17:48) kommentti Tuo kapillaari katko ei vain tahdo toteutua kaikissa kohteissa vaikka kuinka lukisi kirjaa. Kuten varmaan olet huomannut niin olen sitä mieltä aina ollut, että kapillaarinen nousu on yritettävä saada kuriin, mutta se ei aina ole mahdollista. Tällöin ei voida sulkea sitä kosteutta sen vedeneristeen taakse. Eli laitatko kastuvanlaatan päälle vesieristeen vai et? Pakenetko työmaalta jos kesken remontin ilmenee ettei kosteutta saada kuriin, vai yritätkö ratkaista ongeman? Tästäkin ongelmasta on joutunut kovasti keskustelemaan ainetoimittajien, valvojien, kojaussuunnittelijoiden ja välillä vähän muidenkin kanssa. Aina ollaan päädytty siihen että vesieriste jää pois jos kosteutta ei saada kuriin. Valitettavasti aiheesta ei sitä opusta ainakaan minulta löydy, toivottavasti joku sen tekee. Sinultakin varmaan löytyy lähipiiristä ihmisiä jotka ovat tekemissä aiheen kanssa, voit vaikka heidän kanssaan keskustella aiheesta, Se naamatusten ongelmakohteiden puinti on yleensä antoisampaa kuin näin koneen välityksellä. En tällä ole tyrmäämässä ohjeitasi jotka ovat pääsääntöisesti oikeita, mutta niitä vain ei aina pysty toteuttamaan.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (24.11.2009 klo:0:34) kommentti No nyt aletaan olla samalla aaltopituudella. On vain toinen asia, lähtisinkö toteuttamaan pintoja rakenteeseen, joka ei ole kosteusteknisesti kunnossa ja toimiva. Ja jos sitä ei saa korjata, tai tilaajan rahkeet ei riitä, tai ei kannata korjata, on itselläni oikeus myös olla sekaantumatta koko projektiin. = vetäytyä pois "hommasta". Tyhjän kun saa pyytämättäkin. Makoilen mielummin vaikka kotosalla, ja otan "omoo lommoo".
Jäsenen temmi antama (24.11.2009 klo:16:47) kommentti Joo, tää aallonpituus todellakin vaihtelee enemmän näin näppiksen välityksellä. Eli jos et voi eristää niin jätät homman toisten tehtäväksi? Et ole ensimmäinen joka tähän päätyy ja siinä ei periaatteessa ole mitään väärääkään, kunhan sen vetäytymisen muistaa tehdä tyylillä ei tyyliin takavalot. Jonkun on vain ne ratkaisut tehtävä, ja niistä joskus tulee riskirakenteita, kuten tässäkin tapauksessa. Nuo käyttövedet on helpompi hallita mitä se maakosteus. Joten pienempään pahaan pitää päätyä, jos ei muita vaihtoehtoja ole.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (24.11.2009 klo:18:37) kommentti Aivan oikein. Henk.koht. en vaan lähde mukaan hommaan, jota ei saa tehdä kunnolla (olkoon syy mikä tahansa). Syy tähän on oma moraali ja tinkimätön ammattiylpeys, ainakin pyrkimys siihen (toimiala kuin -ala), ja jos "mökki" on purkukuntoinen (ei voi/kannata korjata kunnolla), työ kuuluu lähinnä purkumiehille, ei saneeraus-porukalle.
Jäsenen ppp antama (24.11.2009 klo:21:12) kommentti Alkuperäinen kysymys jäi kokolailla vaille kommentointia ja virallinen vastauskin oli harhaanjohtava. Näkeekö joku tosiaan riskirakenteeksi sen, että 50-luvun talon kellarissa olevien pesutilojen laatoitukset tehty ilman vedeneristeitä? Siis olettaen, että lattia on betonia ja seinät muuratut?
Jäsenen temmi antama (24.11.2009 klo:21:42) kommentti No se 50-luvun kellari on jo itsessään riskirakenne. Ja sen saa kyllä ehkä tehtyä toimivaksi. Todennäköisesti tällaisia tiloja ei kannata vesieristää ilman varmuutta kuivista rakenteista ja jos niihin ei pysty rakentamaan tuuletettuja lisä seinää sekä lattiaa, niin ei kannata sulkea sitä kosteutta sinne piiloon.
Lisää kommentti*