Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

tiiliverhouksen tuuletusaukot

Julkisivut

Kysytty: 9.6.2011 klo:20:31
v.1981 rakennettuun tiiliverhoiltuun taloon on aikanaan jätetty alareunan tuuletusaukot tekemättä. vaurioita ei ole havaittavissa mutta ajattelin aukot tehdä joka kolmanteen pystysaumaan. onko väliä teenkö aukot alimpaan vai toiseksi alempaan tiiliriviin? alemman rivin takana näkyy koeporauksen tehtyäni tuulensuojalevyn edessä muovi. toiseksi alimmassa rivissä muovia ei enää näy. ilmeisesti valesokkelin kosteussulku.. tuuletusväli tiiliverhouksen takana on 2-3 senttiä eikä sitä ole laastilla tukittu.



Virallinen vastaus
Muovi alimman kerroksen osalta saattaa olla tarkoitettu kosteuden ohjaajaksi tuulensuojan päältä ensimmäisen tiilikerroksen alle. Lopputulos voi olla parempi, kun poraat reiät vasta toiseen kerrokseen. Näin muovi pysyy ehjänä.

Arvostele vastaus kysymykseen "Julkisivut / tiiliverhouksen tuuletusaukot":
Jäsenen antama (11.6.2011 klo:17:25) kommentti

Talvella tulipalopakkasten aikaan pakkanen menee läpi noista avatuista tuuletusaukoista. Sitten alkaa poru kun lattialista alta vetää ja on kylmä lattia.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:17:31) kommentti

On halpamaista antaa halpakorjaus! Voi pyhä jysäys sittenhän maassamme on noita virheellisiä rakenteita pilvin pimein ja jatkuvasti käskystä määräykset vaativat tekemään porua nostavia rakenteita. Kaamea "neuvontaa".

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:18:53) kommentti

"tuuletusväli tiiliverhouksen takana on 2-3 senttiä eikä sitä ole laastilla tukittu."

Tuo takaa riittävän tuuletuksen. Rakenne ei ole virheellinen. Raot alasaumoihin jätettiin aikoinaan auki jotta muuraus rakentamisen jälkeen paremmin kuivaisi. Sitten parin vuoden kuluttua rumat raot voitiin saumata umpeen, kun tiiliseinä oli kunnolla kuivahtanut. Vesi tai kosteus jos sellaista on tippa tai pari päässyt läpi tuuletusrakoon valuu (=haihtuu) bitumia pitkin ulos umpisaumastakin (= muu vastaava tapa).

Ratoiv ei nyt(kään) taida oikein olla perillä asioista.

4.2.1.1

Tiilistä muuratun ulkoverhouksen

taakse joutuva haihtuva kosteus tuuletetaan

vähintään 30 mm paksun tuuletusvälin

kautta ulkoilmaan ja valuva

vesi ohjataan hallitusti ulkopuolelle.

Puurunko erotetaan ilmavälistä tuulensuojalla

tai rungon ulkopuolisella lämmöneristyksellä.

Tiilisen ulkoverhouksen

taakse joutuva vesi johdetaan ulos

tiiliseinän alareunan, ikkuna- ja oviaukkojen

sekä tarvittaessa myös välipohjien

kohdalla esim. bitumikermikaistan

ja avosaumojen avulla tai

muulla vastaavalla tavalla niin, ettei

seinärakenteen alareunan kuivuminen

tuuletusväliin esty.


Jäsenen antama (11.6.2011 klo:19:14) kommentti

Surettaa, kun joku tekstaa viikko toisensa jälkeen väitteitä väitteiden perään itse itseään kumoten.



Halpakorjaus ei nyt ole alkuunkaan asian tasalla, mitä tarkoittaa tuulettuminen, ja onko ulkovuorauksen muka tarkoitus olla osa lämmöneristettä. Eikä tuo RakMk lainauskaan oikein ymmärrettynä tue väitteitä.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:19:24) kommentti

Voi voi, surku. Tuossa kirjoituksessasi ei ole järjen häivää.

"onko ulkovuorauksen muka tarkoitus olla osa lämmöneristettä"

Ylimääräinen aukko tiilisaumassa, sekö mielestäsi on osa lämmöneristettä? No aukkoja ei turhanpäiten pidä tietenkään seinään tehdä, koska se haittaa lämmöneristeen (esim. mineraalivillan) tehtävää.

Alkuperäinen kysyjä voi itse ajatella, onko sittenkään syytä ruveta muuttamaan rakennetta joka on toiminut ongelmitta hyvin. Jos tiiliseinän tuulettuminen on riittävää ilman rakoja, kannattaako niitä rakoja tiilisaumoihin väen väkisin tehdä. Selvä on että raoista vetää ja lattiat kylmenevät (hyvin yleinen ongelma uusissakin tiilitaloissa).

"Muovi alimman kerroksen osalta saattaa olla tarkoitettu kosteuden ohjaajaksi tuulensuojan päältä ensimmäisen tiilikerroksen alle"

Näinhän tuo Rakentaja.fi -vastaajakin asian tulkitsi: (mahdollinen) vesi valuu muovia pitkin ulos alimman umpisauman läpi. Rako on tarpeeton.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:19:28) kommentti

Nyt Pete on oikealla asialla! Kiitos siitä!

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:19:32) kommentti

"Nyt Pete on oikealla asialla! Kiitos siitä!"



Väärässä olette molemmat: (mahdollinen) vesi valuu ulos umpisaumastakin (=harvaa laastia) muovia tai bitumia pitkin. Näin oletti Rakentaja.fi -vastaajakin ko. tapauksessa.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:19:48) kommentti

Ratoiv ja Pete on oikeassa. Tuuletusrako toimii kunnolla vain, jos ilma virtaa raossa, eli rako on auki alhaalta ja ylhäältä.



Tiili on myöskin niin huono lämmöneriste, ettei sekään puolla rakojen kiinnipitoa. Itse asiassa, rakojen avaaminen ja sitä kautta tehokkaampi tuuletus saattaa jopa parantaa eristystä, koska eristyskerros pysyy kuivempana. Höyrynsulku tuskin on niin tiivis, etteikö sieltä mitään vuotaisi.



Vesi valuu pois, joskin kastellen tiilet samalla, jotka sitten poksahtelee halki pakkasella kastuttuaan sopivasti syksyllä, mutta vesihöyry ei valu.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:19:50) kommentti

Vielä. Miten tuo reikä häiritsee mineraalivillan toimintaa eristeenä? Tiilen takaa kuitenkin löytyi tuulensuojalevy.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:20:04) kommentti

No eivät olleet 30 vuodessa poksahdelleet saumat halki.

Sitä paitsi tuulettumista tapahtuu kaikkien (harvojen) laastisaumojen kautta koko seinän alueella. Rakoa ei tarvita koska rakenne on muutenkin riittävän harva tuulettumista ajatellen. Pistemäinen ilmavirtaus rakojen kohdalla tuntuu kylmyytenä ja vetona lattialista raossa. Tämän voi talvipakkasilla lämpömittarillakin todentaa. Sen sijaan kukaan ei ole mittaillut kosteusprosentteja vertaillen tiilivuoraus rakojen kera/ ilman rakoja. Teoriassa voi eriste pysyä kuivempana, mutta toisaalta pistemäinen ilmavirtaus juuri lattialistan kohdalla aiheuttaa lämmönhukkaa.

Tuulensuojalevy tai ei, niin joka tapauksessa talvikuukausien aikana neuvotaan sitten kylmyyttä valittelevia laittamaan elastista massaa lattialista alle ilmavuotojen estämiseksi. Eli rakoja jää rakenteeseen ja nuo tiilisauman raot pahentavat tilannetta.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:20:21) kommentti

Tuon trollin voisi jättää kirjoittelemaan ihan itsekseen. Toinen toistaan uskomattomimpia ohjeita ja teorioita itseensä ylistäen.

Ainakaan rakentamisesta ei tunnu olevan tuon taivaallista tietoa.



Kysyjälle: Ei tuosta rakojen aukaisemisesta mitään haittaakaan ole. Päinvastoin.

Tee se tuuletus siihen toiseksi alimpaam varviin.

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:20:26) kommentti

Jos taas pitää lähteä vastauksissa omioa näkökantoja puoltamaan vääristelemällä muiden vastauksia. osoittaa se eväiden heikkoutta.



Aukko on osa tuuletusta, ei eristystä. Tuuletusväli eristeen ja ulkovuorauksen välissä erottaa vuorauksen ja eristeen. Siinäpähän surkuttelet toisten järjenhäiviä.



Rapautumisesta ei ole kuultukaan, mutta vesi valuu muurauksesta kuin putkesta...

Jäsenen antama (11.6.2011 klo:21:55) kommentti

"itseensä ylistäen."



Itsehän tässä omaa nerouttasi toitotat.



Rakentaja.fi -vastaaja lähti siitä että rako tiilisaumassa ei ole välttämätön, vaan ajatuksena on ollut että vesi valuu tiilisauman läpi muovia pitkin ulos.



Kun mollaat toista, pitäisi edes olla jotain faktoja.



" Tuon trollin voisi jättää kirjoittelemaan ihan itsekseen. Toinen toistaan uskomattomimpia ohjeita ja teorioita "



Omissa jutuissasi ei ole mitään järkeä.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:10:23) kommentti

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/12345.htm


http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/19693.htm

Rakentaja.fi on aikaisemmissakin vastauksissaan tullut siihen tulokseen että rakoja ei kannata avata, koska rakenne on suunniteltu toimimaan ilman rakoja.

Että silleen ja tälleen siitä tietämyksestä.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:10:33) kommentti

Jos noin on, niin kyseessä ei ole vastaava tapaus, mutta jos on, niin silloin ne vastaukset ovat yhtä soopaa ja pashaa kuin asianomaisella pelssepuupilla.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:13:02) kommentti

Tapaus on aivan vastaava. Oliskohan nyt vain sittenkin paras olla avaamatta niitä rakoja.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:13:24) kommentti

Luetun voi näköjään ymmärtää monella tavalla. Minulle nuo esimerkeiksi otetut vastaukset perustuivat oletukseen, ettei tuuletusrakoa ole jätetty. Tapaukset eivät siis olisi vastaavia.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:13:46) kommentti

"v.1981 rakennettuun tiiliverhoiltuun taloon on aikanaan jätetty alareunan tuuletusaukot tekemättä"

Miten tuon voi ymmärtää niin että tuuletusväli (= väli tiilen ja tuulensuojan välissä ja siitähän kysyjä totesi että on 3 cm eikä sitä ollut laastilla tukittu) olisi jätetty pois? Vai mitä yrität sanoa?

Näissä kahdessa esimerkissäkään ei ollut alimmassa tiilirivissä rakoja. Oli kyllä täysin vastaava tapaus.

Joka tapauksessa minun ohjeissani ei ollut mitään virhettä! Joka sitä epäilee, avatkoon nuo kaksi linkkiä ja lukekoon vastaukset.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:13:55) kommentti

Siis mitä nyt taas yrität laittaa minun sanomakseni? Lue teksti, ennen kuin huidot.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:14:03) kommentti

"Minulle nuo esimerkeiksi otetut vastaukset perustuivat oletukseen, ettei tuuletusrakoa ole jätetty. Tapaukset eivät siis olisi vastaavia."



Tuon kirjoitit. Ei sitä voi vääristellä. Alkuperäisellä kysyjälläkään ei ollut jätetty tuuletusrakoja alimpaan tiiliriviin. Miksi ne nyt sitten eivät olisi ihan samanlaiset tapaukset? Kyllähän jokainen lukutaitoinen voi todeta että ihan samanlainen tapaus.


Jäsenen antama (12.6.2011 klo:14:16) kommentti

Tuuletusrako on seinärakenteen ja ulkovuorauksen välissä.

Tuuletusaukko on auki jätetty pystysauma ulkovuorauksessa.

Esimerkeiksi ottamissasi rakentaja.fi:n vastauksissa oletettiin, ettei tuuletusrakoa ole jätetty. Siis seinän ja ulkovuorauksen väliin.



Kysymyksessä sen sijaan oli faktana, että rako on.



Nämäkö vastaavia tapauksia?



Mikä siinä on niin vaikeaa lukea toisten tekstit oikein?

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:14:23) kommentti

"Asustelen 80-luvun alussa rakennetussa tiiliverhotussa ok-talossa. Tiiliverhouksen alaosassa ei ole tuuletusrakoja. Onko tuuletusraot syytä avata näin jälkikäteen? Olen kuullut myös väitteitä että jälkikäteen raot avaamalla olisi vaarana saada enemmänkin vahinkoa aikaan. Mikäpä on "virallinen" totuus? Ja jos alan avaamaan, tapahtuuko se yksinkertaisesti iskuporakoneella / taltalla naputtelelmalla joka kolmas pystysauma auki?"



Taltalla ja iskuporallako se sinun tuuletusrakosi (oikea termi on tuuletusväli) avattaisiin? Kyllä tuossa selvästi viitataan rakoon alimmassa tiilirivissä.


Jäsenen antama (12.6.2011 klo:15:06) kommentti

Ei noin tyhmää ihmistä voi ollakaan, joten tulkitsen tämän tahalliseksi provoiluksi. Sinä kun et halunnutkaan ymmärtää kirjoituksiani oikein, niin avasin ne selkokielelle. Kirjoitushistoriasi perusteella tulet jatkamaan tuota venkoiluasi edelleen, mutta ainakin muille kirjoittajille homma on selvää.



Viimeinen heittosi todistaa sinun tarkoituksesi olevan vain trollata.



Jatkan keskustelua ylläpidon kanssa.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:15:19) kommentti

Lukijat osaavat päättellä näistä asian oikean laidan.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:15:26) kommentti

Ehdottoman samaa mieltä!

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:19:11) kommentti

PETE: "Kysymyksessä sen sijaan oli faktana, että rako on."



Miten niin? Kysyjä kysyy, kannattaako tehdä rakoja! Kuka tässä venkoilee?



KYSYMYS: "mutta ajattelin aukot tehdä joka kolmanteen pystysaumaan. onko väliä teenkö aukot alimpaan vai toiseksi alempaan tiiliriviin?"






Jäsenen antama (12.6.2011 klo:20:58) kommentti

En jaksanut lukea kaikkia yllä olevia viisasteluja mutta pystysaomoja auki vaan, Työ käy helposti iskuporalla tai poravasaralla. Laasti irtoaa siististi tiilten välistä. Joka kolmas sauma on hyvä ajatus.

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:21:29) kommentti

Ja verhouksen yläreunan tuulettuvuus varmistettava myöskin!

Jäsenen antama (12.6.2011 klo:23:25) kommentti

En nyt muista miksi, mutta Betonitohtori tyrmäsi joskus 70-lukulaisessa moisen ehostuksen, rakenne valesokkeli, ei kait silloin juuri muuta tehty?

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:7:19) kommentti

Tietämättömyys! Taidottomuus! Osaamattomuus!

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:7:45) kommentti

"En nyt muista miksi, mutta Betonitohtori tyrmäsi joskus 70-lukulaisessa moisen ehostuksen, rakenne valesokkeli, ei kait silloin juuri muuta tehty?"

Parissa linkissä Rakentaja.fi (ks. edellä) oli eri linjoilla. Onko tämä nyt jokin uusi muotijuttu että näitä rakoja? Takkia käännetään kuin politiikassa. Perustelut ontuvat ainakin. Täällä on keskustelijoita joiden ainoa anti on mollata asiallisia ja oikeita puheenvuoroja.

On halpamaista antaa halpakorjaus! Voi pyhä jysäys sittenhän maassamme on noita virheellisiä rakenteita pilvin pimein ja jatkuvasti käskystä määräykset vaativat tekemään porua nostavia rakenteita. Kaamea "neuvontaa"."On halpamaista antaa halpakorjaus! Voi pyhä jysäys sittenhän maassamme on noita virheellisiä rakenteita pilvin pimein ja jatkuvasti käskystä määräykset vaativat tekemään porua nostavia rakenteita. Kaamea "neuvontaa".

Tuossa Ratoivin kommentti mielipiteeseeni joka oli siis sisällöltään sama kuin Rakentaja.fi vastaajan vastaus aikaisemmassa samaa asiaa käsittelevässä keskustelussa (ks. linkit edellä).

"Pitää hakea vanhat piirustukset esiin. Ne varmasti löytyvät ainakin rakennustarkastuksesta. Jos niistä selviää, että rakenteeseen ei ole jätetty tuuletusrakoa, ei ole myöskään mitään syytä avata saumoja alapäästä. Toisaalta, ei avaamisella mitään rakenteellista pommia aiheuteta. "

Näin siis vastasi Rakentaja.fi aikaisemmin.

"Tietämättömyys! Taidottomuus! Osaamattomuus!"  Kuvaa paremmin Ratoivia itseään, tällaisia lausuntoja hän antaa asiallisiin (= tiedot oikein)  puheenvuoroihin .

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:10:54) kommentti

Onpa jollakin hätä ja suuri. Eipä ole ihmekään!

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:19:00) kommentti

No eipä ihme! Palstan kolme vaki-"viisastelijaa" väittivät minun täysin oikeita tietojani vääriksi vaikka eivät itse ymmärtäneet asiasta mitään.

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:19:47) kommentti

Sinä et ymmärrä asiasta mitään, vaikka Pete yritti sitä selventää.



Ymmärrä nyt, että tiiliverhoilun ja tuulensuojalevyn välissä on KYSYJÄN tapauksessa tuuletusrako, mutta rakoon ei tule ilmaa, koska pystysaumat onvat kiinni. Ja koska kysyjän tapauksessa eristeen ja tiilen välissä on rako, sekä tuulensuojalevy, joka kolmas pystysauma voidaan avata ja se on hyväksi.



Sen sijaan kaivamissasi esimerkeissä ei mainittu tiiliseinän takana olevaa rakoa, eikä myöskään tuulensuojalevyä. Noissa tilanne on eri, koska muinoin tehtiin tiiliverhouksia suoraan eristettä vasten, ilman rakoa ja ilman tuulensuojalevyä. Tuossa saumojen piikkaaminen auki voi olla vahingollista, koska silloin eristekerros kylmenee reiän kohdalla.



Tmän enempää en jaksa tyhjää tästä asiasta jauhaa, koska luuloistasi huolimatta et asiasta ymmärrä tuon taivaallista.

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:20:00) kommentti

"Muovi alimman kerroksen osalta saattaa olla tarkoitettu kosteuden ohjaajaksi tuulensuojan päältä ensimmäisen tiilikerroksen alle"

Näinhän tuo Rakentaja.fi -vastaajakin asian tulkitsi: (mahdollinen) vesi valuu muovia pitkin ulos alimman umpisauman läpi. Rako on tarpeeton.

Voiko tuota nyt ymmärtää muuten kuin että on harkittu rakenne jättää raot pois? Mistä tiedät mitä niissä piirustuksissa on, onko sinne raot merkitty? Ei tässä sinulla ole sen parempaa tietoa?

Tuuletusväli ja tuuletusrako (=tuuletusaukko)ovat oikeita termejä.

Eipä noita Peten tai Ratoivin selityksiä asiasta kuultu vaan ensimmäiseksi tuli täyslaidallinen herjaaa  päälle kummaltakin (= eivät tienneet asiasta mitään). En ymmärrä miksi puolustat moista. Keskustelupalstalla pitäisi osata keskustella eikä haukkua ensimmäiseksi.

Lue tämän ketjun alku.

Ja entäs edellisen keskustelun Cyproc-levy höyrynsulkuna? Mikä virhe? Samat tyypit sielläkin hyökkäämässä ilman tietoa. Kuitenkin Rakentaja.fi -vastaaja oli kanssani samoilla linjoilla minun tietoni kanssa. Miten täällä voi keskustella, jos tuollaista "keskustelua" puolustetaan?

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:20:03) kommentti

Onpahan erikoinen, suorastaan äl... (viimeinen kirjain ei ole s) jänkhääjä! Eikä tiedon häivääkään mistään!

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:20:32) kommentti

"Onpahan erikoinen, suorastaan äl... (viimeinen kirjain ei ole s) jänkhääjä! Eikä tiedon häivääkään mistään!"



Minun tietoni olivat yhtä Rakentaja.fi -vastaajan kanssa. Vai ei tiedon häivääkään mistään?

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:21:55) kommentti

Ei häivääkään asiassa.

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:22:03) kommentti

Täällä ei tietoa tarvitse näköjään perustella mitenkään. Riittää kun heittää jonkun herjan.

Jäsenen antama (13.6.2011 klo:23:01) kommentti

Perusteluthan jokainen järkevästi ajateleva näkee itse. Näistä jutuista eli kyselyistä 99% menee jonkun änkyröinniksi, joka haittaa varsinkin asian käsittelyä ja siten kysyjää. Katsokaas vain, tämä ketju jatkuu samaan malliin.

Jäsenen antama (14.6.2011 klo:7:40) kommentti

EL Maco: "Sen sijaan kaivamissasi esimerkeissä ei mainittu tiiliseinän takana olevaa rakoa, eikä myöskään tuulensuojalevyä."

Kaivamissani esimerkeissä (jotka löytyivät helposti, eikä tarvinnut kaivaa) ei mikään viittaa siihen että tuuletusväli (huom. oikea termi) puuttuisi. Mikään ei viittaa myöskään siihen että tuulensuoja puuttuisi. Peten selitykset eivät ole mistään kotoisin, vaan yrittää venkoilla ulos siitä että tuomitsi minun oikean arvioni ilman mitään perustelua. Se että hän käyttää rako ja tuuletusväli -termejä virheellisesti ei ole siis ainoa virhe vaan virhe on myös tuo oletus että tuulensuojaa ja väliä ei olisi.

Ennen tämän asian esille ottoa hänellä ei ollut mitään perustelua, miksi minun lausumani olisi ollut virheellinen, eikä näiden esimerkkien teilaaminen siihen tuonut mitään lisää.

Silti hän vähättelevään sävyyn yhtyi Ratoivin vielä typerämpään lausuntoon.

"Katsokaas vain, tämä ketju jatkuu samaan malliin."

Miksi ei jatkuisi koska juttu lähti vikaan Ratoivin ensimmäisen kommentin jälkeen? Nyt hän kuitenkin edelleen täällä patsastelee kuin laupias lammas.

El Maco toi tässä ainoana jollain tavoin järkevän näkökulman mukaan keskusteluun, vaikka tässä ei siitä kuitenkaan ollut kysymys, jos lukee tarkasti nuo linkit. Mikään kahden esimerkkini kysyjien kysymyksissä ei viittaa siihen että tuuletusväliä ja tuulensuojaa ei olisi. 

Tässä vielä kolmaskin esiin "kaivettu" linkki jossa siinäkin Rakentaja.fi sitä mieltä ettei rakoja avata:

http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/21135.htm

Sen sijaan että noita rakoja jälkikäteen tehdään, pitäisi kiinnittää huomiota vesikaton vuotamattomuuteen sekä ikkunapellityksiin ja niiden kallistuksiin. Näin estetään veden pääsy tiilivuorauksen taustaan.

Täällä jotkut saavat tehdä virheitä ja patsastella höpisten typeryyksiä. Jopa suorastaan kannustetaan tähän. Oikeat arviot teilataan ilman mitään perusteluja.

Jäsenen antama (14.6.2011 klo:8:57) kommentti

Toisinaan tällä palstalla vierailu saa mut toteamaan itselleni, että en ehkä sittenkään ole penaalin tylsin kynä.

Jäsenen   antama (23.11.2016 klo:11:57) kommentti

Meinasinpa kysellä täältä apuja mutta yllä olevan keskusrelun luettua totesin, että antaapahan olla...


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Julkisivu

Tiiliverhouksen ilmarako Rakentamismääräyskokoelman mukaisesti...

Tuuletus aukot tiiliverhoukseen

-72 valmistunut tiiliverhoiltu omakotitalo, kannattaako vielä tehdä tuuletusaukkoja tiiliverhouksen alalaitaan, onko hyötyä vai haittaa...

tiiliseinä

Miten mielestänne tiiliverhouksen raot tulisi tiivistää tai paikata, millä aineella?...

Tiiliverhouksen rakoilu

Vuonna -91 valmistuneen paritalon saunan seinään on vuosien mittaan ilmestynyt tiiliverhouksen pystysaumoihin rakoja. Samaisen seinän sokkelin kulman yläreunasta oli aina...

Kevytsoraharkkosokkelin pinnoitus

Omakotitalo rakennusvuosi 1982, tiiliverhous. Sokkeli kevytsoraharkoista, maalattu, 20...25 cm:ä maanpinnasta tiiliverhouksen alareunaan. Maalipinta irronnut joistain koh...

Tuuletus aukko pyöröhirsiseinään

Vanhaan harjakattoiseen saunarakennukseen tulisi tehdä näin jälkikäteen tuuletusaukot päätyihin lisäämään yläpohjan tuuletusta. Olemme jo hankkineet tuuletusaukot 10cm ha...

yläpohjan tuuletus

Hei,tarkoitus puhkaista rintamamiestalon päätykolmioihin tuuletusaukot, mutta minkä kokoiset?Kummallakin lappeella on 80 mm. tuuletusväli....

Maanvaraisen lattian korjaus

Parilla naapurilla on täysin sama lattiarakenne, luultavasti sama syy, he ovat poranneet harkkosokkeliin eristetilan kohdalle ritilälällä suojatut tuu...

alapohjan tuuletus

Kuulemani nyrkkisäännön mukaan sokkelissa olevat alapohjan tuuletusaukot olisi syytä sulkea ja avata jäiden saapumisen ja lähtemisen aikoihin,pitääkö paikkaansa ?...

Tiiliverhouksen tuuletusraot

Kuinka suuri riskin on puurunkoisen, tiiliverhotun talon tiiliverhouksen alaosien tuuleturakojen puuttumattomuus. Talo on rakennettu rinteeseen -81. Olen kuullut joidenki...

tuulensuojaeriste tuulensuojalevyn päälle?

Voinko laittaa jäykän tuulensuojavillan (30 mm) suoraan jo rungossa olevan tuulensuojalevyn päälle. Runko on 150 mm, jossa on parocin uns 35 eriste. Jäykän tuulensuojavil...

tiiliverhouksen tuuletusraot

Asustelen 80-luvun alussa rakennetussa tiiliverhotussa ok-talossa. Tiiliverhouksen alaosassa ei ole tuuletusrakoja. Onko tuuletusraot syytä avata näin jälkikäteen? Olen k...

Lisälämmöneristys tiiliverhouksen päälle/tilalle?

Kaksikerroksisessa paritalossamme (rak. 1972) alaosa on betonirakenteinen, yläosa tiiliverhoiltu puurunko (1/2 kiv. NRT puht muur., 1 cm:n ilmarako, 7/8" harvavinolaud.,...

rintamamiestalo

haluaisin eristää sokkelin ulkopuolisen näkyvän osan,millä,onko valmiiksi pinnoitettuja levyjä missä on eristys.toinen kysymys,jouduin purkamaan kellarin tiiliverhouksen...

Verhomuuraus

Terve!Öljysäiliön putkien kohdalta on verhomuuraus auki yhden tiilen verran. Onko mitään haittaa, että ilma pääsee tuosta aukosta perusmuurin ja tiiliverhouksen väliin/ t...

Bitumikaistale

Meille asennettiin Omatalon talopaketti. Laitamme itse tiiliverhouksen vasta ensi keväänä. Täytyykö nyt laittaa bitumikaistale harkon ja seinäelementin yhtymäkohtaan? Vai...

Valesokkelirakenteen tuuletuksesta

Vuonna 1982 rakennetussa talossa on ns. valesokkeli. Tiiliverhouksen ja tuulensuojan välissä on asiallinen tuuletus, samoin alimpaan tiiliriviin on jätetty aukot. Sokkeli...

Apuva!

Ostimme alkukesästä 1-kerroksisen talon johon teemme remonttia. Välikatosta löytyi hometta. Syynä vuotava katto/aluskatteen puuttuminen. Onko mahdollista että tiiliverhou...

Eristeiden kestoikä

Olen eristämässä tiilirunkoista ja tiiliverhoiltua taloa perinteisen villan sijaan joko suulakepuristetulla polystyreenillä XPS (FInnfoam) tai polyuretaanilla (SPU). Finn...

Julkisivutiilen sahaaminen eristeitä vaurioittamatta

Hei, Millä työkalulla onnistuu parhaiten puurunkoisen talon julkisivutiilten sahaaminen takana olevaa eristettä vaurioittamatta kun takana on ns. kynsirako.Haluaisin saha...

tiiliverhouksen sijaan olikin kevytsoraharkkoseinä?

Kysymys koskee erästä 90-luvulla rakennettua puurunkoista taloa, jossa rakennepiirrustusten mukaan pitäisi olla tiiliverhous jonka päällä rappaus. On kuitenkin osoittautu...

Palosuoja

Hei.Olen korvaamassa uudisrakennuksen julkisivun tiiliverhouksen/palosuojan jollain muulla. Käykö tähän tarkoitukseen esim. LUJA Classic julkisivu levy? Onko jotain muuta...

Tuulettuva tila

Terve. Sauna ja viereinen kylpyhuone on rakennettu parisen vuotta sitten. Rak piirrustusten detaljeja ja olemassa olevia rakenteista tarkkan katsoen on kuitenkin osoittau...

Ryömintätilan tuuletusputket

Meillä on vuonna -79 rakennettu paritalo. Talossa on ryömintätilainen alapohja. Matalissa sokkeleissa on harvakseltaan tuuletusaukkoja, jotka ovat paikoitellen aivan maan...

70-luvun mökin lattian uusiminen, kun perusta on umpibetonia

70-luvun mökissäni on tunkkainen haju, jonka uskon aiheutuvan silloisen rakennustyylin mukaisesti tehdystä umpibetonilaatasta perustuksena. Betonissa ei ol...