Jäsenen Ra.insvm.-69 Todella paljon kehittyneet-jopa vielä viimeisen viiden vuoden aikanakin. Vanhan korjaus tuskin maksaa itseään takaisin. Laitteesi on todella pitkään palvellut ja alkaa olla elinkaarensa päässä. Vuosihyötysuhde sillä jäänee alle 50%. Nykyisillä vuosihyötysuhde > 85%, suodattimet paremmat,äänitaso alhaisempi, virrankulutus pienempi.Valitettavasti joudut löytämään laitteelle uuden paikan ja mmuuntelemaan putkistoa sen mukaan. Huonetilajärjestelystä ja vesikaton alapuolisen tilan korkeudesta riippuen voivat tarvittavat IV-putkimuutokset olla melko helppojakin toteuttaa. Googleta muitakin laite-toimittajia. Valinnanvaraa löytyy.
Jäsenen JR454159223 "Nykyisillä vuosihyötysuhde > 85%". Aivan utopiaa käytännössä ja teoriassakin.
Jäsenen Ra.insvm.-69 "Aivan utopiaa..."
Jäsenen JR454159223 Rahalla ja/tai hyvävelillä saa hyötysuhteeksikin mitä vain ja miten vai!
Jäsenen Ra.insvm.-69
Jäsenen JR454159223 Ei minun tarvitse mitään todistaa eikä ottaa yhteyttä mihinkään. Ei julkaisukaan ole sitä tieteellisesti eli täysin puolueettomasti todistanut, kuten en minäkään. Se, joka uskoo noihin "teholukemiin" ainakin käytännössä on melkoisen hyväuskoinen, suorastaan hölmö.
Jäsenen marksto Asenteellisuutta ei tarvitse eikä voikaan perustella. Siihen riittää, kunhan oikopäätä ja yleisesti asettaa kaiken kyseenalaiseksi. Vihjailu tutkimuksen tekijän tarkoitusperien epärehellisyyteen, puolueellisuuteen ja vastaavaan kataluuteen edustaa nimenomaan asennetta, ei todellisuutta.
Jäsenen rakrak TM testeihin kannattaa suhtautua varauksella, kuten myös rakentaja.fi mainostukseen Vallox ei välttämättä olekkaan se ainoa konevalmistaja. Jokatapauksessa venytetyillä kuutiokoneilla päästään vanhoja kuutioita parempiin hyötysuhteisiin ja pyöriväkennoisilla ehkä vielä parempiin. Jos koneenvaihdosta aiheutuu merkittävää kanaviston uusintaa, ei koneenvaihtoa kannata ainakaan perustella takaisinmaksuajalla... Asumismukavuus tietysti paranee paremman ja hiljaisemman koneen myötä. Niin ja se kanaviston lämpöeristys kylmissä tiloissa vaikuttaa siihen ilmanvaihdon kokonais hyötysuhteeseen merkittävästi , kuten myös oikeat säädöt ja oikea käyttö, nämä kun monesti jäävät vähemmälle huomiolle vaikka näillä se säästö saadaan helpommin aikaiseksi kun ostamalla sitä kalleinta ja parhaiten tähditettyä konetta.
Jäsenen JTPro Vuosihyötysuhde on eri asia kuin lämpötilahyötysuhde. TM:n testi mittaisi jälkimmäistä ja vieläpä aika helpossa olosuhteessa. Hyötysuhde tippuu kun lämpötila laskee tarpeeksi alas. Lisäksi vuosihyötysuhde on useimmiten suhteellinen sijaintipaikan ilmastoon. Hieman kärjistäen, Sodankylässä voi olla heikompi (vuosi)hyötysuhde kuin Helsingissä, osalla konetyypeistä.~90% vuosihyötysuhdeväittämät "passiivissa" koneissa ovat Suomen ilmastossa "hieman" haasteellisia..
Jäsenen punainenpilvi Vuosihyötysuhde on todella eri asia kuin testissä mitattu hetkellinen arvo. Minulla on 2011 lopulla
Jäsenen punainenpilvi Tarkennus edelliseen: LÄMMITYSsähkön säästö.
Jäsenen kvkj "Vuosihyötysuhde on todella eri asia kuin testissä mitattu hetkellinen arvo. Minulla on 2011 lopulla
Jäsenen Ra.insvm.-69 Alkuperäinen kysymys koski liesituulettimen yläpuolelle 1980 asennetun LTO-laitteen kunnostuksen kannattavuutta. Tuli todettua, ettei se kannata, eikä uudet siihen tilaan sovi. Sittemmin keskustelussa on päähuomio kiinnittynyt eri LTO-laitteiden testitulosten käyttökelpoisuuteen / oikeellisuuteen. Eivät ne autotkaan kulje sillä bensamäärällä, mitä labratestit kertovat. Vertailuja testien perusteella voi jokainen kuitenkin tehdä. Nyt palstalla eksytäänkin jo - hyötysuhteiden mukana - ILP:ja koskeviin asioihin. Niitä kannattaisi lähestyä ihan omana kysymyksenään: käyttökokemuksia/ testituloksia ?
Jäsenen punainenpilvi "Sitten vielä, yksi vuosi on aika lyhyt aika vertailukohtana säästöihin, muuttujia on liian paljon".
Lisää kommentti*
