Jäsenen Mestari antama (6.4.2009 klo:13:59) kommentti Enpä lähtis ihan herkästi moista tekemään.
Jäsenen Pm antama (6.4.2009 klo:14:33) kommentti Sisäilman absoluuttinen kosteus on aina suurempi kuin ulkoilman. Rossipohjaan johdetun jäteilman kosteus tiivistyy sokkelin kylmiin osiin. Eli ei ole hyvä ratkaisu. Sen sijaan jos ilmanvaihtokone sijaitsee sellaisessa paikassa, että jäteilmaputken johtaminen rossipohjan kautta ulkoilmaan on mahdollista, voisi ajatella putkeen muutamaa mutkaa niin lämpöä siirtyisi rossipohjaan. Siitä voisi olla hyötyä.
Jäsenen Betonitohtori antama (6.4.2009 klo:19:42) kommentti Olen samaa mieltä Pm:n kanssa.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (7.4.2009 klo:0:55) kommentti Eikös se rossipohjan kautta kulkeva poistoilmakanava tulisi eristää. (kylmä tila)
Jäsenen REP antama (7.4.2009 klo:9:32) kommentti Ei tämä kyllä vaikuta toteuttamiskelpoiselta ajatukselta. Jos putkea ei eristä, sen sisäpuolelle kondensoituu vettä. Vesi valuu toki ulos, jos putkelle saa kaatoa koko matkalle. Jos putken eristää, kondenssia ei synny, mutta ei putki silloin lämmitä lattian alustaakaan.
Oli miten oli, putken lämmittävä vaikutus olisi ihannetapauksessakin täysin olematon, joten sanoisin, että ei maksa vaivaa.
Jäsenen zorro antama (7.4.2009 klo:17:58) kommentti jos sitä rossipohjaa ei vielä ole saatu homeeseen niin tällä systeemillä se onnistuu aivan varmasti.
Jäsenen Mökkiheebo antama (7.4.2009 klo:18:35) kommentti REPsikka on oikeassa täs kohtaa...
Jäsenen Pm antama (8.4.2009 klo:10:34) kommentti Lämmittävästä vaikutuksesta sanoisin, että esim. 10 metriä 160 millin putkea on pinta-alaltaan 5 nelömetriä. Jäteilman lämpötila on ainakin 10 astetta, joten lämpötilaero talvella on merkittävä ja lämmittävä vaikutus enemmän kuin "olematon" Itse asiassa kun verrataan sitä lämmön talteenottokennoon havaitaan mistä on kyse. Jos jollakulla on laskukaavat ja -koneet, niin voisivat tarkistaa, etten puhu soopaa. (Tää oli vaan tästä lämmittävästä vaikutuksesta, muilta osin en ratkaisun vaikutuksista osaa sanoa.)
Jäsenen Mr.ElMaco antama (8.4.2009 klo:15:24) kommentti Joskin, systeemin teho kärsii jossain määrin ainakin siksi, että ilma pyrkii virtaamaan putken keskellä. Ilman ohjureita virtaus seinämiä vasten on hidasta ja määrä pieni. Ja toinen ongelma tulee jäätymisestä, osin ensimmäiseksi mainitun asian vuoksi. Toki, jossain vaiheessa jää eristää riittävästi ja virtaus on riittävän nopeaa pitämään putken auki, mutta ei siitä enää mahdottomasti lämpöä irtoa. Jos talossa on LTO, eli ilma on jo tullessaan suht kylmää, ei sitä voi jäähdytellä juurikaan lisää, ilman jäätymistä. Myös tähän pitää lisätä, että tarkistakoon joku kuka osaa, koska voin hyvinkin puhua soopaa..
Jäsenen REP antama (8.4.2009 klo:16:31) kommentti "Myös tähän pitää lisätä, että tarkistakoon joku kuka osaa, koska voin hyvinkin puhua soopaa."
Oikaistaan nyt kun kerran pyysit: Jäätymisestä puhuminen on ainakin soopaa. Tuulettuvassa alapohjassa ei ole koskaan niin kylmä, että jäätymistä tapahtuisi.
Jäsenen Mr.ElMaco antama (8.4.2009 klo:18:12) kommentti Ok, jos tuo pitää paikkansa, on lämpötilaero taasen niin mitätön, ettei hyötyä ole sen vuoksi.. Oletuksella, ettei sinne puhalleta 21 asteista ilmaa..
Lisää kommentti*