Jäsenen J3480781829 antama (29.1.2010 klo:19:05) kommentti Meillä sama ongelma 2005 rakennetussa talossa. Joku sanoi johtuvan riittämättömästä ilmanvaihdosta. Itse en usko ikkunoiden tilkitsemisongelmaan. Ehkä lattialämmitys meillä ei kierrätä ilmaa tarpeeksi ja kun talvella ilmanvaihtoakin monesti pienennetään, niin yhteisvaikutus on ikkunoiden huurtuminen. Vai olisiko jollain parempia vaihtoehtoja.
Jäsenen konsultti antama (29.1.2010 klo:21:52) kommentti Ilmastointi tulee olla säädetty hieman alipaineiseksi jotta kosteus poistuisi talosta. IV asiantuntija voi kertoa alipaineen suuruuden ja säätää venttiilit sen mukaan.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (30.1.2010 klo:0:15) kommentti Melko varmasti syy löytyy virheellisestä tiivistyksestä, tai sen puutteesta.
Jäsenen Monta antama (30.1.2010 klo:8:57) kommentti Ja nimen omaan siitä, mitä vaihtoehtoja sanoo! Eiköhän se iv-asiantuntija ole jo sanonut, koska kysyjän mukaan ilmastointi on kunnossa ja säädetty, mitä siitä enää jankuttaa. No neuvohan se on sekin, jotta pääsee "neuvomaan".
Jäsenen Tonttiilmantaloo antama (31.1.2010 klo:22:20) kommentti mutta kun niitä iv-asiantuntijoitakin on monenlaisia... toiset uskoo mittareita ja toiset... mutta jos onkin niin että on tehty kerrankin oikeanlaiset tiivistykset ja nyt ei sitten tuloilma riitä... eli on jo suunnittelija pistänyt arvot vituralleen...
Jäsenen jussi163 antama (1.2.2010 klo:9:57) kommentti Meillä hieman vastaava. kyseessä domuksen kiinteät ikkunat U arvolla hieman alle 1. Kiinteä ikkuna on "syvennyksessä" seinän sisällä ja pakkesen mennessä alle -22c alkaa kosteutta kertyä alanurkkiin. asia korjaantuu laittamalla ilmakiertoa (LTO) isommalle. muissa huoneissa avattavat MSE ikkunat hieman huonommalla u arvolla ja niissä ei esiinny mitään ongelmaa. (paitsi joskun kun koko perhesaunoo ja lapset jättää suihkun ja kodinhoitohuoneen auki)
Jäsenen Mesuri antama (1.2.2010 klo:11:29) kommentti Sama homma täällä. Ei ole tilkitsemisestä kiinni (itse käyty rakentamisvaiheessa jokainen aukko läpi sisä- ja ulkopuolelta). Huurtumista esiintyy juurikin kiinteissä ikkunoissa, avattavissa ei lainkaan. Huoneen ilmavirta ei pääse kiertämään lasipinnan alareunaan saakka varsinkin harkkoseinässä jossa lasipinta on huomattavasti seinän sisällä. Sitä voi sitten itse jokainen miettiä kannattaako pyyhkiä ikkunat kerran päivässä kuivaksi vai pistääkö IV-kone puhaltamaan täysillä ja saattaa lämmin ilma sisältä pihalle kanavia pitkin.
Jäsenen Vasarakeskelläkämmentä antama (1.2.2010 klo:19:05) kommentti Onko talon materiaalilla vaikutusta asiaan? Tiedän tapauksen jossa vaahtoharkko-talo pääsi pahasti kastumaan kovan sadekesän vuoksi ja ongelmat ovat olleet samankaltaisia. En tiedä kuinka monta vuotta tollanen kestää kuivua mutta kaikenlaista harmia siitä on ollut mm halkeamisen muodossa.
Jäsenen Larmatin antama (1.2.2010 klo:21:22) kommentti Joo kosteutta siellä on jos ikkunat kastuu
Jäsenen säheltäjä antama (2.2.2010 klo:8:42) kommentti jos ikkunan lämpötila syystä tai toisesta on alhainen, sisäilman kosteus ei tarvitse olla kovin kummoinen.
Jäsenen TKT antama (2.2.2010 klo:11:50) kommentti "Säheltäjä" on oikeassa; yksi syy voi olla myös tuo hänen mainitsemansa ja pitäisikin selvittää myös onko näin ja jos on, niin miksi ikkunalasin sisäpinta on alhainen.
Jäsenen Mesuri antama (2.2.2010 klo:13:50) kommentti Jos ikkunan lähellä on ilmanvaihdon tuloilmaventtiili voi venttiilin puhallusta koittaa suunnata kohti ikkunaa.
Jäsenen Tonttiilmantaloo antama (3.2.2010 klo:13:08) kommentti ..ja sotkea silloin koko huoneen huuhteluvaikutus ja jäähdyttää ikkunaa entisestään virtauksella... ei ehkä kannata...
Jäsenen säheltäjä antama (3.2.2010 klo:14:48) kommentti No nimenomaan olisi hyvä saada sinne puhallusta, ei sillä mitään "koko huoneen huuhteluvaikutusta" estetä. Ja ei se ainakaan lisää sitä ilmaa jäähdytä, päinvastoin.
Jäsenen Tonttiilmantaloo antama (3.2.2010 klo:16:04) kommentti tietääkseni suihkuturbini on ainoa jossa ilma kuumenee virtauksen kasvaessa, tosin kerosiinin tms. avulla... kyllä noista tuloventtiileistä tahtoo normaalisti tulla vallitsevaa huoneilmaa viileämpää ilmaa... siis mitä suurempi virtaus, niin sitä viileämpää... ja jos/kun huoneilmassa on ylimääräistä kosteutta, niin ei sitä kannata siihen ikkunaan "ampua", vaan pyrkiä juurikin ohjaamaan virtaukset siten että huonekohtainen huuhtelu toteutuu oikein ja kuljettaa sen kosteuden kohti poistoja...
Jäsenen Mr.ElMaco antama (3.2.2010 klo:20:30) kommentti Tuota.. Ilman ohjaaminen ei lisää sen määrää.. Eli ei se sen puoleen huonetta viilennä. Myöskin, pakkasella ulkoa tuleva on melkoisen kuivaa, joten kosteata sisäilmaa ei ammuta siihen ikkunaan, vaan kuivaa tuloilmaan. Viileämpää se toki on, mutta kuivaa. Mutta kysymys, minkä tyyppinen ikkuna on kyseessä, nämä huurtuvat siis. Esim. ovenlasi (mainittiin jossain välissä) oli se sitten kolme tai kuusikerroksinen, ei suinkaan ole se heikoin kohta siinä ovessa eristyksen kannalta. Sitä huonompi on se kehys siinä lasin ympärillä, eli oven runko. umpiolasipaketit on melko ohkaisia ja siinä lasin reunalla on juurikin sen verta tavaraa, joka jäähtyy hyvinkin tehokkaasti. Eikö lasin reunassakaan kiertävä alumiini/mikälie ole yhtä teholas eristeenä kuin lasien välissä oleva kaasu.
Jäsenen Marklar antama (3.2.2010 klo:21:10) kommentti "tietääkseni suihkuturbini on ainoa jossa ilma kuumenee virtauksen kasvaessa"
Ilma lämpenee aina, kun sen painetta kasvatetaan ja paine yleensä lisääntyy, kun virtausta kasvatetaan(ei liity aiheeseen)
Ja kuten tuossa mainittiin, niin tuuletus on hyväksi, ei pahaksi huurtumisen suhteen.
Jäsenen Tonttiilmantaloo antama (19.2.2010 klo:8:53) kommentti Jos ei lukiessaan ymmärrä, niin on parempi jättää kommentoimatta... kysyvä ei tieltä eksy jne...
Lyhyesti ja yleistettynä!: ulkoa koneen kautta tuleva ilma on suht. kuivaa(kirjoitin huoneilman kosteudesta), mutta useimmiten kuitenkin kylmempää kuin vallitseva huoneilma... jos se ohjataan suoraan ikkunaan, niin sitä lasipintaa jäähdytetään, jolloin huoneessa vallitseva kosteus tiivistyy pintaan... (vrt. huonepölystä tulevat "surureunat" tuloventtiileiden ympärillä) ja tätähän tässä ketjussa juuri pyrittiin välttämään, eli liittyypä sittenkin aiheeseen... "ilman ohjaaminen ei lisää sen määrää"??? kuka niin sanoi/kirjoitti?
rautalankaa: alkutilanteessa huoneessa vallitseva paine 1 ilmakehä ja ilma lähes paikallaan. huone 22 astetta ja tuleva ilma 16 astetta. Tuleva ilma "ammutaan" eli ohjataan suoraan lasiin, jolloin pintaa kohti vaikuttava virtaus/paine kasvaa ja tuleva ilma viilentää pintaa (tuleva ilma lämpiää toki paineen vaikutuksesta, mutta tässä tapauksessa n. 1/10 astetta riippuen ilman nopeudesta ja etäisyydestä kohdattavaan pintaan...) jolloin se muuttuu lauhduttimeksi...
Jäsenen Mesuri antama (19.2.2010 klo:9:31) kommentti jankuta jankuta mutta älä missään nimessä myönnä olleesi väärässä.
Jäsenen BobCat antama (19.2.2010 klo:10:02) kommentti Paljonko muuten on normaalisti asuintiloissa ilman suhteellinen kosteusprosentti?
Jäsenen Mestari antama (19.2.2010 klo:10:13) kommentti Kesällä ehkä välillä 50-90% talvella kovilla pakkasila voi pudota asunnosta riippuen jopa alle 20 %:n.
Jäsenen konsultti antama (19.2.2010 klo:10:33) kommentti Tällä hetkellä sisälämpötila 21,5, kosteusprosentti 52.
Jäsenen REP antama (19.2.2010 klo:11:35) kommentti Suosittelen mittarin kalibrointia. Jos kyseessä on hiuskosteusmittari, se käy helposti käärimällä mittari märkään pyyheliinaan ja säätämällä lukema tunnin kuluttua lähelle 100%:a. Toimenpiteen kun toistaa muutaman kerran niin näyttö on aika lähellä totuutta. 52% ei sitä näillä keleillä ole. Jos kyseessä on digitaalinen mittari niin kalibroinnista en tiedä miten se tehdään vai voiko sitä tehdä lainkaan.
Jäsenen Betonitohtori antama (19.2.2010 klo:20:45) kommentti Joo...., kyllä yli 50% suhteellinen kosteus on korkea näillä keleillä. Voi olla ettei ilmanvaihto toimi ollenkaan, mutta silti ei pääse noihin lukemiin.
Jäsenen konsultti antama (20.2.2010 klo:9:20) kommentti Mittari on hiuskosteusmittari, jota en ole kalibroinut oston jälkeen. Täytyypä kokeilla kosteaa käärettä, ehkäpä musta Rellukin käy kostutusaineeksi, mää ja tiiä.(M....lle tiedoksi) Ilmanvaihto on hieman alipainen ja mitään ikkunoiden huurtumista missään vaiheessa ei ole tapahtunut. Tämä alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi. Siksi epäilen sinun ilmanvaihdon oikeellisuutta. Talon tilavuus on 955 mottia, joten kuutioitakin on riittävästi ja ilmaa riittä vaihdettavaksi.
Ilmastointisuunnittelija oli normaali insinööri ei mikään taruolento. Johtuu tästä, että kaikki toimii erinomaisesti ja olen ilmastointiini erittäin tyytyväinen.
Jäsenen Betonitohtori antama (20.2.2010 klo:9:24) kommentti Ne rautakauppamittarit eivät näytä oikein kalibroi tai ei....
Jäsenen konsultti antama (21.2.2010 klo:10:05) kommentti Kosteusmittarini näyttää päin pyllyä. Kopion oheisen linkin yksityisen henkilön pitämästä sää asemasta. Tästä voidaan katsoa mm. sisälämpötila ja suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus oli sisällä tätä kirjoittaessani 15% http://veikkola-weather.com/wxlive.php
Jäsenen Betonitohtori antama (21.2.2010 klo:11:41) kommentti Kun arvioidaan sisätilojen kosteutta lisätään ulkoilman kosteuteen noin 2-4 g/m3. Lisäys tulee asumisen kosteustuotoista, eli ihmisistä, kotieläimistä, ruuan laitosta, peseytmisestä jnee.. Talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea, usein yli 90% RH, mutta ilman kosteussisältö erittäin pieni. Nykypakkasilla on ulkoa tulevassa korvausilmassa kosteutta n. 1 g/m3 ja siihen lisätään tuo sisäilman kosteustuotto niin saadaan karkeasti 4-5 g/m3. Kun tämä ilma lämmitetään vaikka +20 asteeseen saadan sisäilman suhteelliseksi kosteudeksi vähän yli 20% RH. Jos kosteustuottoja ole voi kosteus laskea alle 10% RH.
Jäsenen konsultti antama (23.2.2010 klo:9:27) kommentti Ongelmahan alkuperäisellä kysyjällä on kastepisteen muodostuminen ikkunan pintaan aiheuttaen ilmassa olevan vesihöyryn härmistymisen. Ongelma voidaan poistaa lisäämällä ikkunan pintalämpötilaa tai alentamalla sisätilan suhteellista ilman kosteutta. Mikä on oikea kosteusprosentti milläkin ikkunan pintalämpötilalla niin tämähän on ilmeisesti laskennallisesti todennettavissa. Asiantuntijat voivat laskea tämän helposti.
Jäsenen kvkj antama (23.2.2010 klo:12:47) kommentti Myöskin paksut verhot aiheuttavat kondenssikosteuden tiivistymistä ikkunapintoihin. Se rouva pirhana...
Jäsenen c-borg-x antama (23.2.2010 klo:13:53) kommentti Ikkunoiden koko ja paikka/asema seinässä vaikuttaa höyryyn...ja varsinkin ikkunoiden laatu, mutta ei aina.
Jäsenen Vasarakeskelläkämmentä antama (24.2.2010 klo:0:52) kommentti "Myöskin paksut verhot aiheuttavat kondenssikosteuden tiivistymistä ikkunapintoihin. Se rouva pirhana..." Tää oli kyllä ihan uutta... Kyllä se vaan taitaa olla niin että harakanpesä on tullut ja vuotaa kylmää jollon akkunat huurtuu.
Jäsenen J338350189 antama (22.3.2010 klo:13:02) kommentti Meillä löytyi helppo ratkaisu onneksi tuohon ongelmaan.Ulkopuolella,ikkunan pellin päällä oli lunta niin paljon,että peitti ilmareiät.Ei muutakuin lumet pois ja alkoi ikkunoista näkeä ulos.
Jäsenen Piirimyyjä antama (21.3.2018 klo:0:16) kommentti Meillä oli täällä uudessa talossa uusissa ikkunoissa huurtumis- ja lopulta ihan jäätymisongelmaa. Vain yläkerran ikkunoissa ja vaan kunnon pakkasilla. Nyt homma ok, meriselitystä alla:
- IV säädettiin uudestaan (nyt yläkerran alipaine 2 "paskalia" ja alakerrassa 6). Yläkerrassa oli ongelmien aikaan enemmän vaipan paine-eroa (ulkoilmanpaine versus talon sisilmanpaine) kuin toi "2 pascalia" mitä on nyt.
- ?itse ikkunoista löytyi lillasti sanomista, pahiten oireilevassa ikkunassa (hätäpoistumisikkuna) oli karmi yläreunasta viallinen ja "rakosellaan" silleen, että huoneilmalla oli tavallaan ihan näköyhteys sinne ikkunalasien väliin. Kosteus tiivistyi uloimmaisen ikkunan sisäpinnalle. Muissa yläkerran ikkunoissa oli vähän sanomista uloimmaisissa kumitiivisteissä.
- ei verhoja. Sälekaihtimet.
- talo kuivunut rakentamisen jälkeen 2 talvea.
- kosteus% nyt talvella noin 32 astetta. Huonelämpötila +23C (vaimo on vilukissa).
- kivitalo, LTO.
Nyt vihdoin ikkunahomma siis ok. IV-kone säädettiin uudestaan, suodattimet oon aina vaihtanu jne. Ikkunatoimittaja sääti, tarkisti ja kunnosti ikkunansa. Eli ei jäädy eikä edes huurru nuo yläkerran akkunat enää. Case closed.
Lisää kommentti*