Jäsenen Kena antama (2.2.2010 klo:22:42) kommentti Mullakin on sama ongelma. Olen tutkinut asian itse ja huomannut attä lumi sulaa tiivisten ympäri ja pikku hiljaa tulee enemmän ja ennämä jäätä ikkunan ala reunaan ympäri. Minulla oli 10 cm paksu jääkerros kun se alkaa sulaa jään alle ja tukeutuu sisään. Se oli sama kunettä ikkunan alareuna on veden pinnan alle. Ei ole muuta ratkaisu kun että sillöin tällöin käy katossa putsaamaan kaikki lumet pois ettei se pääse kasvamaan niin paksuksi että eristää niin hyvin että lähin jääkerros päsee alkaa sulamaan. Kattoikkuna ei ole maalmain paras ratkaisu, mutta suhtelista halpa rakennusvaiheessa. En ole ollut yhteitö Veluxin kanssa vielä mutta ei minunn mielestäni tässä on joptain vika ikunassa vaan se on ikkunan ominaisuus.
Jäsenen ppp antama (2.2.2010 klo:23:25) kommentti Mistäköhän se vesi valuu tarkalleen ottaen? Voihan olla myöskin, että kattoikkunakuilun eristyksessä on puutteita ja kosteutta tiivistyy (jäätyy) höyrynsulun pintaan sisäverhouslevyn taakse. Ja kelien lauhduttua sulaa.
Jäsenen Monta antama (3.2.2010 klo:0:09) kommentti "Voit myös ottaa yhteyttä ikkunan valmistajan tekniseen tukeen. Heillä voi olla ratkaisu asiaan." Väitän, että on turha vaiva. Ilmeisesti ikkuna on asennettu korkeintaan tehtaan huonojen ohjeitten mukaan, siis tehtaan huonojen ohjeitten mukaan, jolloin siinä ympäristössä ei ole juurikaan eristettä. Ikkuna on asennettavissa/eristettävissä huomattavasti paremmin, mutta silloin siinä on tiedettävä miten se asennetaan/eristetään siten, että ko. haittoja ei ole. Toisaalta ihmettelen niitä tehtaan ohjeita, jotka ovat alapuolella arvostelun ts. mennään siitä mistä aita on matalin. Kun ikkunan ympäristö eristetään kunnolla, niin kyseistä ongelmaa ei ole, siis ei ole.
Jäsenen Tarkka antama (24.2.2010 klo:14:49) kommentti Kyseessä on tosiaan ominaisuus. Vaikka ikkuna asennettaisiin miten, lasin päälle sulava vesi tekee pakkaslumikerroksen alla ruudun alapuolelle jääpatin, joka ennen pitkää estää veden valumisen kattoa pitkin alas. Vesi sitten etsii kyllä tiensä vääjäämättä jostain raosta sisälle. Meillä on nyt tullut kahteen kertaan litratolkulla vettä sisälle. Ainoa lääke taitaa olla lämmityskaapelin asentaminen katolle. MITEN TÄLLAISIA TUOTTEITA SAA MYYDÄ SUOMESSA?
Jäsenen Mesuri antama (24.2.2010 klo:14:51) kommentti Yhtä hyvin voi kysyä KUKA TUOLLAISIA MENEE OSTAMAAN!
Jäsenen Halpakorjaus antama (24.2.2010 klo:15:42) kommentti Vuotohan on hyvin paikallinen, joten ei aiheuta sen laajempaa kosteusvahinkoa. Ainoa keino välttää tuo on käydä lapioimassa lunta pois ikkunan ympäriltä pari kertaa talven aikana.
Jäsenen willeo antama (25.2.2010 klo:15:38) kommentti Vettä tuli meilläkin sisään. Veluxin sivuilla on nykyään asiaan liittyvä varoitus: http://www.velux.fi/service/AFTER+SALES+SERVICE/lumi/ "Ikkunaa ei ole suunniteltu siten, että vesi voi nousta ikkunakarmin päälle. Tällöin on olemassa vaara, että vesi pääsee sisään ikkunasta, aiheuttaen vahinkoa. Tämän takia lumi ja jää on poistettava tarvittaessa ikkunan ympäriltä, joko mekaanisesti tai saattolämmityksellä." Ei ollut moista varoitusta ikkunoita ostettaessa, enpä ainakaan muista... kukakohan tämänkin haaverin maksaa...?
Jäsenen Jokke55 antama (25.2.2010 klo:15:44) kommentti Meillä sama juttu eilen. Soitin Veluxille ja kuulemma paljon soittoja asian suhteen. Kuluttajaneuvonta käski ottaa ensin yhteyttä jälleenmyyjään ja reklamoida asiasta. Meillä ainakin vesi tulee sisäpuolisen ikkunan tiivisteen ja pokan välistä !!!
Jäsenen Monta antama (25.2.2010 klo:17:55) kommentti Ikkunassa ei ole mitään vikaa muuta kuin tietenkin U-arvo siitäkin syystä, että se on "yleensä" eli aina katossa. Vika on siis tehtaan/myyjän ohjeissa ja sitä kautta asennuksessa, kun ne asennetaan tehtaan/myyjän ohjeiden mukaan, mutta niistä ohjeista on syytä poiketa ja asentaa eli "ympäryseristää" oikealla tavalla, sillä vika on siellä. Lunta ei tarvitse poistaa, kun siis eristäminen tehdään oikein. Väitän lisäksi, että tehdas ei ole ajan tasalla ja kusee siten saappaisiinsa. Toistan tuolta edeltä lausumani uudestaan: "Voit myös ottaa yhteyttä ikkunan valmistajan tekniseen tukeen. Heillä voi olla ratkaisu asiaan." Väitän, että on turha vaiva. Ilmeisesti ikkuna on asennettu korkeintaan tehtaan huonojen ohjeitten mukaan, siis tehtaan huonojen ohjeitten mukaan, jolloin siinä ympäristössä ei ole juurikaan eristettä. Ikkuna on asennettavissa/eristettävissä huomattavasti paremmin, mutta silloin siinä on tiedettävä miten se asennetaan/eristetään siten, että ko. haittoja ei ole. Toisaalta ihmettelen niitä tehtaan ohjeita, jotka ovat alapuolella arvostelun ts. mennään siitä mistä aita on matalin. Kun ikkunan ympäristö eristetään kunnolla, niin kyseistä ongelmaa ei ole, siis ei ole.
Jäsenen PertsaVaan antama (26.2.2010 klo:21:17) kommentti Vuonna 2006 rakenettu talo. Kaksi veluxin avattavaa kattoikkunaa alkoi vuotamaa tiivisteen välistä. Vesi pisaroita valuu seinää pitkin ja maalt kupruaa....hienoja vehkeitä nuo kattoikkunat! Onneksi vesi e ole päässyt rakenteisiin vaan valuu höyrynsulkumuovin "oikealla" puolella. Kaveri kävi katolla ja sanoiettäikkunan alareunasta 10cm on muodostunut jää klöntti, joka ilmeisesi estää veden virtaamisen tms. Täytyy kavuta katolle sulattamaan tai repimään iri nuo jäät. Kattoikkunat on hienot ja antaa paljon valoa, mutta ei näytä soveltuvan arktisiin olosuhteisiin. Jos pääsisi ajassa taaksepäin jäisi ikkunat asentamatta! Ps. Näyttää että monella on ongelmat alkaneet päivälleen samoihin aikoihin. Sää lauhtunut. Minun talo Tuusulassa. Lämmitys kaapelien asennus menee harkintaan.
Jäsenen BabaAli antama (26.2.2010 klo:23:01) kommentti Sama vuoto-ongelma Vantaalla pari vuotta vanhoissa Veluxin ikkunoissa. Keskiviikkona mökiltä tultaessa oli vesilammikot turvonneella parketilla odottelemassa. Ikkunoiden puhdistus lumesta auttoi pariksi päiväksi, mutta tänään kun alkoi lauhtuminen, vettä alkoi taas tulla solkenaan tiivisteiden välistä sisälle. Vietin alkuillan katolla ja hakkasin vasaralla ja taltalla varovasti jäätä pois ikkunan kehyksen alaosasta. Viimeistelin jään poiston kuumailmapuhaltimella, keskittyen ikkunan kehyksen alanurkkiin. Lämpölasin alareunan sisäpuolisen tiivisteen ja kehyksen väli oli täynnä sulamisvettä, joka näkyi ulkoapäin katsottaessa. Kun sain jään poistettua ikkunan kehyksen toisesta alakulmasta, vedet valuivat kehyksen sisältä pois ja vuoto sisällä loppui samantien. Taltan kanssa kannattaa olla todella varovainen, sillä huolimaton lyönti menee varmasti ikkunan pellityksestä läpi.
Jäsenen Tarkka antama (27.2.2010 klo:18:13) kommentti Mitenköhän tuo Monta tietää miten muiden ikkunat on asennettu. Meillä vesi tulee selvästi lasin ja poka välistä. Ei paljon vaikuta, miten ympäristö on eristetty. Ainoa ratkaisu on lämmityskaapeli. Lumen lapiointi kyllä auttaa, mutta se pitäisi olla tekemässä juuri silloin, kun on tullut tuollaiset 15-20cm lunta ja lämpotila reilusti miinuksella. Meillä onneksi poika kävi kesken hiihtoloman tyhjentämässä postilaatikon ja huomasi vuodon. Lumet oli poistettu n. 3 vk aikaisemmin.
Jäsenen Monta antama (27.2.2010 klo:19:47) kommentti "Mitenköhän tuo Monta tietää miten muiden ikkunat on asennettu. Meillä vesi tulee selvästi lasin ja poka välistä. Ei paljon vaikuta, miten ympäristö on eristetty. " On ymmärrettävä myös lukemansa! "Ainoa ratkaisu on lämmityskaapeli." Ei ole!
Jäsenen Jartsa70 antama (28.2.2010 klo:16:21) kommentti Vuoto johtuu ikkunaa vasten sataneen lumen sulamisesta ja jäätymisestä ikkunan alareunaan muodostaen padon. Pato ei laske sulamisvesiä kattopinnalle, joten se etsii kaikki reiät mitä vain voi olla. Kävin katsomassa kahdessa paikassa vuotoja ja niissä oli vikana parin millin rako pokan alareunassa olevien ikkunatiivisteiden välissä. Vuoto loppui luomalla lumet katolta ja varovasti särkemällä jääpatoa alareunastaan. En kuitenkaan uskaltanut hajottaa koko patoa. Ikkunan kuivuttua vedin silikonin sisäpuolelle lasin ja pokan väliseen saumaan. Ihmettelenpä vain, että miksei sitä ole tehty jo alunperin.
Jäsenen Monta antama (1.3.2010 klo:17:45) kommentti "Vuoto johtuu ikkunaa vasten sataneen lumen sulamisesta ja jäätymisestä ikkunan alareunaan muodostaen padon." Juuri noin, kun kattoikkuna on asennettu tehdasohjeitten mukaan. Ei ole huolta huomisesta, kun se asennus tehdään oikein. Jokupa on asentanut uusia ja korjannut vanhoja tehdasohjeasennettuja ikkunoita eikä minkkäänlaista jälkiseurausta ole ilmennyt. Tehdasohjeet ovat täysin p:stä. Minkäänlaisia lämpökaapeleita ei missään tapauksessa kannata eikä pidä asentaa, sillä silloin ollaan enemmän vaikeuksissa. Mistä ja miten vedätte sähköt, ettette tee tahallisia reikiä katolle? On se vain tyhmää aiheuttaa lisämurhetta. Ei tarvitse käydä lumiakaan luomassa, kun ikkuna asennetaan oikein ja kunnolla. Ikkuna on hyvä, mutta asennusohjeet sieltä jostakin ja syvältä. "Ikkunan kuivuttua vedin silikonin sisäpuolelle lasin ja pokan väliseen saumaan. Ihmettelenpä vain, että miksei sitä ole tehty jo alunperin." Ei kananta alunperinkään tehdä. Jos se on tarpeen, niin silloin ulkopuolelle, mutta ei missään tapauksessa sitäkään.
Jäsenen Tarkka antama (3.3.2010 klo:21:06) kommentti Kaipaisin kyllä paremmat todisteet, että ikkunan ympäristöä eristämällä voisi estää ongelman. Lumi sulaa lasin päällä ja jäätyy pakkaskelillä uudestaan valuttuaan lasin päältä eristetyn, eli kylmän katon päälle. Lisäeristys tuskin muuttaa tilannetta, ellei sitten eristä lasia talveksi tukkoon :b Nyt on vaan niin, että pakkasella ei ainakaan Etelä-Suomessa ole satanut mainittavasti lunta viimeiseen 15 vuoteen.
Jäsenen Monta antama (3.3.2010 klo:21:09) kommentti Tarkka hyvä! Todisteet ovat lähempänä kuin aavistatkaan! Tämä on tosi! Ja vielä:" Lisäeristys tuskin muuttaa tilannetta, ellei sitten eristä lasia talveksi tukkoon :b" Olen täsmälleen samaa mieltä, sillä siihen auttaa vain ja ainoastaan kokonaisuudessaan oikein tehty asennus, sillä sudelle hännän tekeminen ei tässä onnistu. Tässä asiassa osaaminen alusta pitäen on tarpeen. Näin se on! Se vain on näin!
Jäsenen Viisasinsinööri antama (3.3.2010 klo:21:16) kommentti Olisko ne vanhanmalliset kupukattoikkunat kumminkin parempia. Lisäksi ne nostettiin usein reilusti katosta ylöspäin. Paras olisi varmaan rakentaa erkkeri ja siihen normaali ikkuna... Itse en uskaltaisi laittaa talooni katon tasolla olevaa kattoikkunaa.
Jäsenen Monta antama (3.3.2010 klo:21:27) kommentti "Olisko ne vanhanmalliset kupukattoikkunat kumminkin parempia." Toinen tykkää äidistä ja toinen tämän tyttärestä ja joku eli usea molemmista. "Paras olisi varmaan rakentaa erkkeri ja siihen normaali ikkuna..." Ai! Miten tämä on verrattavissa kattoikkunaan? Milloin erkkeri on keskellä kattoa? Haluan sen nähdä! "Itse en uskaltaisi laittaa talooni katon tasolla olevaa kattoikkunaa." Olen täsmälleen samaa mieltä eli en minäkään sinuna, mutta anna se tehtäväksi osaavalle, joka ei käytä tehtaan asennusohjeita. Toivottavasti en näillä kommenteilla ja kysymyksillä aiheuttanut Sinulle suurta traumaa, koska täällä on noita sädekehäisiä herkkähippiäisiä, jotka eivät ymmärrä lukemaansa.
Jäsenen Viisasinsinööri antama (3.3.2010 klo:22:43) kommentti Itse tykkään enemmän tyttäristä, vaikka ei ne äiditkään tällä iällä niin pahalta näytä. En tiedä onko erkkeri oikea sana, mutta ajan takaa sitä ulotinta, mikä pomppaa esiin juurikin keskeltä kattoa ja nostaa samalla huonekorkeutta lappeella. Montalla on varmaa hienompi sana mielessä... Useimmat asentanevat kattoikkunan katon tasalle tajuamatta kysyä ohjetta Montalta. Jäsenen Monta antama (4.3.2010 klo:9:59) kommentti Viisasinsinööri hyvä! " Itse tykkään enemmän tyttäristä, vaikka ei ne äiditkään tällä iällä niin pahalta näytä."
Tuohan pitänee paikkansa tietyissä tilanteissa elikkäs, kun ne tyttäret ovat omia ja äiti niiden samojen tyttärien äiti, mutta asia muuttuu aivan toiseksi, jos se äiti onkin siellä naapurissa. Siihen en ota mitään kantaa.
Sori ymmärsin heti mitä tarkoitit, mutta hifistelin piruuttani, kun on juntti niin on juntti. Se "ulotin" siellä keskellä kattoa on kirjallisuudessa ja puolivirallisissa (ei Al'Ahramissa) jutuissa
a) "kattolyhty" ja
b)kansanomaisemmin "kottarainen".
c) Joskus kuulee (ilmeisesti riippuen kieli-/murrealueesta) sanottavan sitä "frontiksi". Kai se on jotakin lähtöperää Lontoo-murteesta. Mene ja tiedä.
d) Valitettavasti en aivan sen tieteellistä termiä tiedä, mutta kertokoot nuo palstan luennoivat tohtorit, joilla siihen on paremmat edellytykset, koska meikäläinen on käynyt vai sitä kiertokoulua ja sitäkin vastavirtaan. Onneksi on kova luupää, niin kaikki potkut on vielä toistaiseksi kestetty. Koputanpahan nyt puuta eli päätäni.
No vielä tuosta kottaraisesta, että sen tekeminen sinne katolle on huomattavasti haasteellisempi tehtävä kuin kattoikkunan asentaminen, sehän se vasta on osattava tehdä.
" ...nostaa samalla huonekorkeutta lappeella"
Tarkkaan ottaen tuohan pitää paikkansa, mutta usein se on hyvin pientä ja merkityksetöntä. Se on myönnettävä, että se on sekä ulkoa että sisältä katsottuna paljon persoonallisempi kuin "normaali" kattoikkuna.
" Olisko ne vanhanmalliset kupukattoikkunat kumminkin parempia." Tätä käytetään pääasiassa tasakatoilla, mutta kuka pöljä tekee vielä pientaloonsa tasakaton. Jos tekee, niin on pöljien pöljä eikä ainoastaan hölmö.
Lyhyt kertaus katosta valoa tuoviin reikiin :
1) katon kaltevaan (pienin kaltevuus määritetty) tasoon tuleva kattoikkuna: ei saa asentaa tehdasohjeitten eikä asiantuntija U.S.:n mukaan (Tämä koskee vain V:llä alkavaa kattoikkunaa.)
2) kattolyhty/kottarainen/frontti/"tohtorit tietää": persoonallinen ja ilmeikkäämpi kuin ikkuna 1), vaikeampi/haasteellisempi asentaa/tehdä kuin ikkuna 1) (kottaraisen koko "määräytyy" kattolappeella olevan paikan mukaan, sillä sitä käytetään paljon nykyaikana parvekkeille uloskäyntinä, mallejakin on monia, tällöin se mahdollistaa sisäkaton noston ko. tapauksessa katon normaaliin korkeuteen)
3) kattokupu: kannattaa asentaa vain tasakatoille, joita vain pöljien pöljä tekee nykyaikana
Vakavasti otettavia lisähuomioita:
a) asennettiinpa 1) tai 2), niin viimeistään syksyisin ennen pakkasia/lumia on ko. vempeleen ympäristö puhdistettava lehdistä/neulasista/sammaleista/ym. roskista. Kun ne on oikein asennettu/tehty, niin lunta ei tarvitse käydä luomassa tai muuten putsattava lumesta koko talvena ellei lunta poisteta myös koko katolta.
b) älä asenna mitään lämpökaapelia, sillä silloin olet varmasti kusessa. Jäsenen mobile antama (4.3.2010 klo:14:27) kommentti Antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa... ;) Monta, on tullut harvinaisen selväksi, että sinulla on V-kattoikkunoiden asennukseen tehdasohjeita parempi tapa - jakaisitko tuon tietämyksen muillekin? Nimim. meilläkin tirahti vettä sisälle.
Jäsenen Monta antama (4.3.2010 klo:15:00) kommentti mobile hyvä! Olen miettynyt pääni puhki, miten sen tekisin. Siinä on yksi ja pahin vika: jokainen katto on omansalainen ja jos/kun se on "tehdasohjeasennettu", niin sen korjaus on ehkä aloitettava aivan alusta eli irroitettava. Tehdasohjeannuskin on usein tehty sinnepäin, joten siitäkään ei ole varmuutta. Tätä silmällä pitäen siihen on hankala antaa mitään yleisohjetta edes piirroksin. Ehkäpä siitä syystä "tehdasohje" on siksi vain sinnepäin, mutta valitettavasti päin sitä, koska nehän eivät vastaa mitenkään asennuksesta. Näin meidän kesken sanottuna (älä kerro kenellekään) olen niitä asentanut joko uusia tai korjannut vanhoja ja yhtään reklamaatiota ei ole kuulunut ainakaan minulle. Olenpa kysynyt jälkeenpäinkin, mutta en kaikilta vain muutamalta. Jokainen "vanha asennus" on ollut, että ikkuna irti ja uudestaan. Valitettavasti. Talviasennuksena lumen keskellä homma ei myöskään ole kannatettavaa suorittaa. PS! Mitähän pahaa tuossa edellisessä viestissäni on? Tässäkin on, ennustan, koska tiedän tasan tarkkaan mitä, mutta se ei häiritse ainakaan minua! Nämähän on tarkoitettu vai omilla aivoilla itsenäisesti kykeneville ajattelijoille. Kukin saa ajatella miten tahtoo. Se sallitaan! Ei kuulu minulle.
Jäsenen HEUREKA antama (4.3.2010 klo:21:08) kommentti Viime kesänä näitä V:llä alkavia asennettiin oman talo n (työtilaan) 4 kpl. Aikaisemmin siinä oli kupuikkunat, ja huopakate, lähes joka vuosi (asuttu nyt 23 v tässä talossa) niissä ikkunoissa oli jonkun verran vuotoja. Katon kaltevuus on 25%, ei auttanut vaikka ikkunoiden tiivisteet vaihdettiin, ja huopakatteen halkeamia korjattiin hitsattavalla huovalla. Viime kesänä sitten tehtiin katon täyskorjaus, jossa lämpöeristeet vaihdettiin, ja lisättiin tuulensuojavilla, kattoa korotettiin 15 cm, näin saatiin tuuletus tilaa katteen alle. Alkuun oli harkinnassa nuo kupuikkunat uudelleen, oli vaan jäänyt niistä susista aika paha maku. Nyt kun lukee tätä keskustelua aiheesta, niin tulee mieleen että tulee karhu vastaan. Ikkunoiden myyjällä/maahantuojalla ei ollut minkäänlaista liitäntä, tai leikkauskuvaa konesaumatulle peltikatolle. Peltikateen asentaja kiroili nämä vihonviimeisiksi tuotteiksi suomen oloihin, lähinnä hän manasi karmin leveyden, joka jättää ikkunan liian lähelle kattoa, kertoi että on hankala kantata ja lopputyöstää niin kapeita nousulistoja, suostui kuitenkin tekemään asennustyön ja antamaan takuun työlle. Itse asensin karmit paikalleen, huolehdin siitä ettei karmit tule milliäkään kieroon. Toistaiseksi (täytyy koputtaa puuta) ei ole vuotanut tippaakaan, neljä kertaa olen käynyt vetämässä lumet pois ikkunoiden päältä, sitä kun on tänä talvena riittänyt. Jääpadon vahvuus alapuolella silti noin 50 mm, ja noin metrin matkalla, ei ktenkaan alkanut aivan karmin kyljestä, oli n. 5 cm tyhjä tila, muilla reunoilla jääpatoa ei ollut. laitan pari kuvaa katolta. Jäsenen Monta antama (5.3.2010 klo:8:57) kommentti "Nyt kun lukee tätä keskustelua aiheesta, niin tulee mieleen että tulee karhu vastaan." Aina tulee, kun työ tehdään huonosti ja osaamattomasti. Se on tosiasia. "Ikkunoiden myyjällä/maahantuojalla ei ollut minkäänlaista liitäntä, tai leikkauskuvaa konesaumatulle peltikatolle." J os olisi ollutkin, niin se olisi ollut täyttä soopaa. "Peltikateen asentaja kiroili nämä vihonviimeisiksi tuotteiksi suomen oloihin, lähinnä hän manasi karmin leveyden, joka jättää ikkunan liian lähelle kattoa, kertoi että on hankala kantata ja lopputyöstää niin kapeita nousulistoja, suostui kuitenkin tekemään asennustyön ja antamaan takuun työlle."
Ei ikkunoissa ole mitään vikaa tai on, että ei ole parempiakaan(?), mutta eihän se tietenkään ole toisaalta ko. ikkunan vika.
Pläkkäri oli varmaan osittain oikeassa, mutta haukkui ilmeisesti väärää puuta, sillä väitän, että se päävika on tuossa seuraavassa:
"Itse asensin karmit paikalleen" ,
mutta ehkäpä ei sittenkään, koska
"Toistaiseksi (täytyy koputtaa puuta) ei ole vuotanut tippaakaan".
Hyvä niin, mutta
"neljä kertaa olen käynyt vetämässä lumet pois ikkunoiden päältä, sitä kun on tänä talvena riittänyt."
No tuossa on "itseasennustyöstä" seurausta hamaan "elämänsä" loppuun saakka, Että sillai.
Tässä tulee sitten se viimeinen niitti, joka osoittaa, että asennus ei olekaan ilmeisesti onnistunut:
"Jääpadon vahvuus alapuolella silti noin 50 mm, ja noin metrin matkalla, ei ktenkaan alkanut aivan karmin kyljestä, oli n. 5 cm tyhjä tila"
Ne tehtaan ohjeethan ovat vain niiden tilpehööripeltien asennusohje.
Jäsenen mobile antama (5.3.2010 klo:9:07) kommentti Meillä kattokaltevuus on noin 35 astetta. Vesi tuli suojasäiden myötä sisään ikkunan alareunasta pokan ja karmin välistä (eli ikkunatiivisteen raosta, eihän se toki vesitiivis ole). Tämä puolestaan johtui ikkunan alapuolelle kerääntyneestä jääpadosta, joka pidätti sulavan veden yläpuolellaan. Eli siis ilmeisesti hyvin sama tarina kuin monella muullakin tänä talvena. Parina aiempana talvena ei ole ollut mitään ongelmia (lyhyemmät pakkasjaksot ja vähemmän lunta, jolloin ei ole päässyt muodostumaan isoa jääpatoa). Minun on vaikea ymmärtää mitä asennuksessa voisi tehdä oleellisesti toisin, jotta vastaava jääpadon muodostuminen vältettäisiin. Nähdäkseni jääpato on syntynyt, kun ikkunalasin päällä oleva lumi on sulanut ja jäätynyt valuttuaan ikkunan alapuolelle. En ole huomannut sulamista ikkunan reunoilta, eli mitään suurempia lämpövuotoja ei asennuksessa nähdäkseni ole. Vesi on tullut siis sulamisesta ikkunalasin päältä, eikä siihen asennuksella mieleästäni pysty vaikuttamaan. Enkä myöskään keksi asennusteknisiä keinoja estämään veden jäätymistä ikkunan alapuolelle. Oma päätelmäni on, että jos jatkossa tulee samanlaisia talvia (paljon lunta ja pitkät pakkasjaksot), niin ainut keino on käydä katolla huiskimassa enemmät lumet pois ikkunan ympäristöstä. Näin toimien ehkä tuiskulumen kertymistä ikkunan päälle voisi vähentää ja vesikin pääsisi paremmin valumaan pois, eikä jäisi niin helposti muodostaaan jääpatoa.
Jäsenen Monta antama (5.3.2010 klo:10:01) kommentti "eikä siihen asennuksella mieleästäni pysty vaikuttamaan. " Siinähän se on ihmeellistä, kun on poikettu yleisestä "tehtaanohjeasennuksesta" ja ilmeisesti oikeaan suuntaan, niin minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut. Siis ei ole ollut. On myönnettävä se tosiasia, että koskaan rakennustyössä on vain yksi ja ainut hyvään ratkaisuun päätyvä. Huonoon ratkaisuun on tapoja kyllä huomattavasti enemmän. On korostettava sitä ainakin tässä V-mäisissä ikkuna-asennuksissa, että mitään yleispätevää yhtä tapaa ei voi antaa, sillä se riippuu hyvin pitkälle siitä kattorakennelmasta, joita on myös paljon. Ikkunassa ei ole sinänsä vikaa muuta kuin tavallaan U-arvo. Se korostuu myös sillä tavalla, että se on ainakin hieman makaavassa asennossa katossa eikä pystyssä seinällä. Tuohon veden syntymis-jäätymis-hommeliin nimenomaan pystyy asennuksessa vaikuttamaan ja merkittävästi. Mitä enemmän sitä jäätä muodostuu, niin sitä huonommin ikkuna on asennettu. Tuon V-mäisen ikkunan asentaminen vaatii asentajalta kilometrejä taakse muutenkin kuin tuossa ikkuna-asennuksessa.
Jäsenen Monta antama (5.3.2010 klo:11:45) kommentti HEUREKA hyvä! Kun katsoo noita kuviasi, niin hiippii vielä mieliin, että uudet villasi ovat myös vaarassa kastua ja asennustyö ei ole ehkä ainakaan aivan onnistunut. Noista "pirulle seinämaalauksia" ei voi aivan sanoa varmuutta noista kuvistasi, mutta siltä näyttää, kun "puusta katsoo". Suosittelen tutkailla niitä eristeitäkin.
Jäsenen HEUREKA antama (5.3.2010 klo:12:10) kommentti Jartsa70. "Ikkunan kuivuttua vedin silikonin lasin ja pokan väliseen saumaan, miksei sitä ole tehty jo alunperin". Kyllä siellä alareunassa pitää olla melkoinen jääpato, jos se kasvaa sinne saakka, ei se silikooni siinä kovin pitkään auta. Laitan kuvan liitteenä, jossa näkyy tuo sauma, minun mielestä sen pitää kestää vettä kaikissa olosuhteissa. Valmistajan takuun pitää kyllä kattaa tällainen vika? Eipä siellä mainos ja myyntiesitteissä näkynyt missään lunta ja jäätä! Jäsenen Jokke55 antama (8.3.2010 klo:16:43) kommentti tervehdys onko joku tehnyt jo reklamaation Veluxille ? Jos niin mitä vastasivat ?
Jäsenen Monta antama (8.3.2010 klo:17:33) kommentti Ennustan ( en uskalla sanoa, että tiedän, vaikka tiedän): Eivät ota mitään vastuuta, koska se syy löytyy asennuksesta. Se ei ole tarkoituskaan olla "sukellusveneessä" eikä uppoasennuksena. Tehdas/myyjä ei vastaa asennuksesta, "tehdasasennusohjeet" ovat vain ohjeelliset, joita on sitten sovellettava aivan täysin omalla ja osaavalla tavalla.
Jäsenen HEUREKA antama (8.3.2010 klo:19:12) kommentti Ikkunoita asentaessa sain puhelinneuvontaa veluxille töitä tekevältä kaverilta, lähinnä se koski aluskateen liittämistä karmiin ja BDX-lisävarusteen asentamista. Peltikaton asentaja näki tällaisen varusteen eka kertaa, ilmeisesti konesaumatulle katoille niitä ei ole myyty (ei ainakaan hänen työmaille), tuumasi vain että ne siis myöntää, että tällaisia lisävarusteita tarvitaan. Alapuoli oli auki katon asennuksen jälkeen 3,5 kk, joten pääsin tarkastelemaan alapuolta, (oli väliaikainen suojaus). Oli siinä muutamia myrskysateita, sekä lunta ja jäätä. Otin kyllä valokuvia kaikista asenusvaiheista, jos sattuu, että joutuu keskustelemaan myöhemmin Veluxsin kanssa. Ei muuten ollut peltityö ikkunoiden osalta mitään halpaa, maksoi enemmän kuin ikkunat lisävarusteineen. Kyllä siinä varmaan huolenpitoa riittää loppuelämäksi, lumien kolaamista varten tein vanerista pienen kolan, jonka liitin oksasahan jatkovarteen, katolla pystyi parhaiten liikkumaan jääpatojen päällä, olivat sen verran hyvin kiinni, kun tein tuon vetokolan, niin ajatus oli, että siirtelen tikkaita aina ikkunan kohdalle, mutta sitten kinokset kasvoi niin paljon että se kävi liian työlääksi. Nyt sitten alkaa k:lla alkavien ikkunoiden aiheuttama vaurioiden korjaus, oli valuttanut vettä katon alemman seinän pinnipuun päälle, tuli näkkyviin vauriot vasta nyt, kun alapuoli avattiin.
Jäsenen KSy antama (8.3.2010 klo:21:37) kommentti Joo. Pistin minäkin sitä silikonia ja tilanne rauhoittui viikoksi. Mutta siten vesi tunki jostain ikkunan ja katon välistä. Vielä on liian aikaista sanoa mitä kaikkea ja kuinka pahasti on kastunut. Velux on NYT (siis tänä vuonna) laittanut niitä ohjeita jäätä ja lunta vastaan Internet sivuilleen (http://www.velux.fi/service/AFTER+SALES+SERVICE/lumi/)
Jäsenen Harkkokellari antama (12.3.2010 klo:23:50) kommentti Mekin halusimme kattoikkunan tai lasiluukun, mutta kaupungin rakennustarkastaja totesi heti alkuun, että jokainen aukko -kuten ikkuna - vesikatossa, joka ei ole välttämätön, on jo sellaisenaan rakennusvirhe Suomen leveysasteella. Vaikka Veluxin ikkunoissa löytyy E-merkintä, ne on hyväksytty kattoikkunioksi vain sellaisissa olosuhteissa, missä lunta ja jäätä esiintyy vain poikkeuksellisesti. Jos jäätymisen vuoksi luonnonlakien mukaisesti kattoikkunan tiiveys heikkenee, ikkunan alapuolelle parketille voi asettaa poikkeukselisesti ämpärin siihen asti, kunnes poikkeuksellinen jäätilanne vallitsee. Mutta Suomessa jää ei ole poikkeus. Esitin kyllä lämmityskaapeli- ja infrapunalämmitinviritelmää, mutta niitäkään ei hyväksytty vakioratkaisuksi. Eli jos talossanne löytyy niitä kattoikkunoita, niin vika ei ole ikkunoissa tai jäässä, vaan talo on yksinkertaisesti rakenettu väärälle leveysasteelle.
Jäsenen Vastuutarakentamisee antama (24.3.2010 klo:8:56) kommentti Velux Oy tulis saattaa joukkovoimalla vastuuseen puutteellisten ohjeiden ja tiedottamisen laiminlyömisestä. Ovat tietoisesti myyneet tuotteita ympäristöolosuhteisiin johon ne eivät sovellu. Asennusohjeisiin on nyt kyllä kiireellä ensimmäisten reklamaatioiden jälkeen lisätty ohjeita, kun on huomattu että asennustekniikka ja varusteet ovat puutteelliset. Hyvällä onnella on selvitty näin pitkään, kun lumisia ja pakkastalvia ei ole ollut. Tulevaisuudessa tulevat saateet lisääntymään niin kesällä kuin talvellakin ja ongelma tulee vaikeamaksi ja toistuvaksi. Velux Oy / Velux A/S tulisi velvoittaa korvaamaan vuodoista aiheutuneet korjauskulut ja joko varustamaan kaikki asennetut ikkunat oarannetuilla asennusvarusteilla ja tiivisteillä, tai korvaamaan ikkunoiden poistosta ja korjauskuluista aiheutuneet kustannukset kaikille ikkunoiden omistajille. Velux selkeästi lisäksi haluaa piilotella vastuu henkilöitään, koska ainoa yheteystieto menee asentajalle , joka kertoi puhelimessa ettei saa mitään vastauksia eikä ohjeita pääkonttorista, voidakseen vastata satoihin reklamaatioihin joita tänä talvena hänelle on tullut. LIsäksi han toivoi että jos mahdollista ottaisin yhteyttä suoraan Tanskaan ,jos sitten reagoisivat paremmin ulkopuolisen yhteydenottoon kun sisäiseen viestiin. Itselläni on 10 kattoikkunaa joista 8 vuoti ensimmäisen suojasään jälkeen norona sisään. Katto on jyrkkä profiilipelikatto ja ikkunoista räystään lumiesteelle matkaa n 3.5 m. Ikkunat vuotivat sekä pokan ja lasielemntin välistä , että karmin ja pokan välistä. Ikäähän ikkunoilla on jo joitakin vuosia, mutta täytyisi niiden käyttöiän olla samaa luokkaa kun peltikatonkin, kun ovat osana vesikattorakennetta. Sitä miten paljon vettä on vuotanut ikkunan ja kattopellin välistä eristeisiin ja rakenteisiin ei vielä tiedä kukaan ennenkuin asiaa päästään kelien puolesta tutkimaan. Tyhmyydestä viisastuneena en koskaa enää tulee asentamaan yhtään kattoikkunaa mihinkään rakennukseen.
Jäsenen Monta antama (24.3.2010 klo:11:36) kommentti Vain osaamaton noudattaa ko. yrityksen yleisiä asennusohjeita. Kun siis asennustyö tehdään oikein, niin kattoikkuna ei vuoda. Siis ei vuoda muuta kuin turhaa energiaa, koska U-arvo siltä osin usein huomattavasti huonompi kuin muun yläpohjan. Asennustyö on aina asentajan/teettäjän vastuulla. Yleisohjeet ovat huonot ja rakennusfysiikkaa osaava tervejärkinen "näkee"/tajuaa sen.
Jäsenen Riku antama (26.8.2016 klo:22:03) kommentti Olen tätä ketjua lukiessani tullut siihen tulokseen, että Montan tarkoittama "kehittyneempi" asennustapa siis on se, että ikkunan alapuolelta jätetään kattoa eristämättä ja syntyvää jääpatoa siirretään näin kauemmaksi ikkunasta, sikäli kun se sinne alemmas enää syntyy. Lämmitys kaapelia siis ei tarvita vaan tarvittava lämmitys hoidetaan lämpövuodattamalla. Montan viimeinen viesti ehkä vahvistaa tämän ajatuksen.
Näin ajattelin itse homman hoitaa mökin lämmmitetylle parvekkeelle asennettavan kattoikkunan kanssa.
Enää pitää vaan arvella että miten isolta alalta eristettä tulisi jättää pois.
Jäsenen Riku antama (26.8.2016 klo:22:13) kommentti Tarkemmin kun miettii niin ikkunan alapuolella tulisi katon U-arvon vastata suunnilleen ikkunan u-arvoa. Aivan eristeettömäksi ei varmaan kannata jättää ettei sisäverhous kondensoi..
Jäsenen ruosu antama (27.8.2016 klo:8:52) kommentti Vaikuttaa näin energiasäästön ja passiivitalojen aikakaudella erittäin "kehittyneeltä" jos pitää alkaa eristystä katosta repimään moisen humputuksen takia...?
Jäsenen Riku antama (27.8.2016 klo:10:17) kommentti No voi asian noinkin nähdä. Samallahan ikkunat voi muutenkin jättää asentamatta.. Näin passiivitalojen ja energiansäästön aikakaudella.
Ajatustahan on tehdä katon alapuolelle pienehkö alue jonka lämmöneristys kyky vastaa yläpuolella olevan ikkunan U-arvoa. Lämmönhukka riippuu siis valitun kattoikkunan mitoista ja lasirakenteen U-arvosta. Idea on siis siirtää lasin päälle sulavasta vedestä syntyvä jääpato kauemmaksi ikkunasta, jolloin padotus ei nosta vettä ikkunasta rakennukseen. Jos kattoikkunan mielii, niin kyllä toi minusta aika yksinkertainen keino on sen varmistamiseen. Lisähukkaa pelkkään ikkunaan verrattuna syntyy ehkä noin 20%, riippuen ikkunan mitoista. En ole jaksanut vielä laskea asiaa kun ei ole ajankohtainen. Toisekseen omassa kohteessa kattoikkunallinen tila on pääosin kylmillään, joten sulavuoto-ongelmaa ei todennäköisesti ole syntymässä.
Jäsenen Skiido antama (7.2.2017 klo:21:14) kommentti Minulla ei ainakaan mitään jäitä ole muodostunut mihinkään kattoikknoiden ympäristöön. Ovat 3-kerroslasit ja lumi ei sula edes pienilläkään pakkasilla ikkunoiden päällä eikä ympäristössäkään. Eristys ympäristössä 100mm uretaani. Puhdistan ikkunat ja ympäristön melkein aina.sisäkautta (tuplaikkunat toisen varovasti avaamalla voi puhdistaa toisen) viimeistään pari päivää lumisateen jälkeen. Nuo Velux ikkunat ovat tosin vasta toista talvea käytössä mutta mitään ongelma en ole noissa nähnyt, ovat helvetin hyvät.
Jäsenen ..jaTAAS antama (7.2.2017 klo:21:50) kommentti Hienoa jos tuotekehitys on mennyt vajaassa 10 vuodessa eteenpäin. Tosin ei se kattoikkuna meilläkäännös ole "oireillut" viimeisen neljän vuoden aikana. Talvet ovat olleet melko vähän lumisia joten paksua lumikerrosta ei ole päässyt kerääntymään ikkunan päälle.
Tosin ei taida uusi kattoikkuna olla kovin huoltovapaa talvisin, jos lumisateen jälkeen täytyy puhdistella lumet pois.
Jäsenen Tarkka antama (7.2.2017 klo:22:08) kommentti Olen aikanaan ottanut kommentointiin osaa 2010. Sen jälkeen ei meilläkään ole ongelmia ilmennyt yksinkertaisesti siksi, että ei ole ollut kovaa pakkasta (väh. -15) yhdistettynä kovaan lumisateeseen (yli 20cm). Tuolloin oli aivan poikkeuksellisen runsaslumisia talvia etelärannikolla. Sellainen pyry kun sattuu kohdalle, pitää lumet saada varmasti alle vuorokauden pois ikkunan päältä, muuten tulee tuo jääpato ja vedet sisään. Itse olen asentanut sulanapitokaapelit seuraavana kesänä, mutta en ole ikinä saanut niitä kytkettyä, kun ei ole ollut tarvetta. Ehkä seuraavan vesivahingon jälkeen... Tuo Montan menetelmä on kyllä hiukan heikko hyötysuhteeltaan, kun lämmittää joka talvi harakoille ja ottaa riskin heikomman eristyksen aiheuttamasta kondesaatiosta sisäpuolella.
Jäsenen Skiido antama (7.2.2017 klo:22:09) kommentti En ole kokeiilut jättää puhdistamatta, on niin hienoa talvellakin kun päivänvaloa tulee noista sisään ne lyhyet hetket, kun sitä näkyy ja voi katsella niistä ulos, ja avata tarvittaessa. Ei tuo puhdistanminen niin suuri vaiva ole, hiukan vaan kyrsii.
Jäsenen Tarkka antama (7.2.2017 klo:22:42) kommentti Oltiin tuolloin viikko poissa kotoa. Aika korkea talo ja jyrkkä katto ja palkkatöissäkin arkisin tekemistä...
Jäsenen Kuntotarkastaja antama (6.2.2018 klo:16:47) kommentti Teen kuntotarkastuksia ja kyllä tämä ikkunatyyppi vuotaa monissa paikoissa. Mielestäni ei pitäisi asentaa mihinkään. Kattokuvut kyllä toimivat ilman vuotoja.
Lisää kommentti*