Jäsenen J451269235.1 antama (9.12.2012 klo:12:49) kommentti Tekstistä jäi pois, että ikkunat ovat Skaalan parhaimmat (v.2008) tupla lämpölasiset. Malli Alfa 175 S, U-arvo 0,77 W/m²K.Energialuokka A.
Jäsenen J451269235.1 antama (9.12.2012 klo:20:51) kommentti Sisäilman kosteus on 30-36% välillä, kovillakin pakkasilla. Kosteus prosentti on mitattu kalibroiduilla mittareilla.
Jäsenen JTPro antama (9.12.2012 klo:21:17) kommentti Pystytkö mittaamaan alanurkan lämpötilaa? (siis kohtaa mihin muodostuu kosteutta)
Jäsenen J451269235.1 antama (9.12.2012 klo:21:22) kommentti Ulkona -6c Lasi alareuna 17c Poka alareuna 18c Seinä ikkunan alta 21c Nyt ei tietysti kosteutta lasissa kun kohtuu lämmintä pihallakin.
Jäsenen antama (9.12.2012 klo:22:05) kommentti liikaa kosteutta tulee jostain. onhan rakenteet saanut kuivaa riittävästi. Ilmanvaihto tehty ja säädetty oikein?
Jäsenen mejulap antama (9.12.2012 klo:22:41) kommentti Tere! Ovatko ikkunat kuinka syvällä seinässä ja mikä lämmönjakomuoto? Ikkunan alaosaan saattaa jäädä ilmanvaihdon kannalta katvealue, jossa kosteuspitoisuus voi olla korkeampi kuin muualla huoneessa.. Jos saat mitattua lämmöt vaikka -15 ulkolämpötilassa, niin voisi hieman arvuutella kylmäsillankin olemassaoloa. Saisitko laitettua ikkunan liittymän rakennekuvaa näkyville?
Jäsenen J451269235.1 antama (10.12.2012 klo:8:32) kommentti "Ilmanvaihdon (enervent pyörivällä lämmöntalteenotolla) on säätänyt tähän erikoistunut yritys hieman alipaineiseksi." En voi kuin luottaa tuohon tai mittatuttaa/säädättää uusiksi, mikä varmaan tehtävä.. Rakenteet on saanut kuivaa mielestäni jo tarpeeksi,lattia valettu -08 kesällä ja seinät tasoitettu -08 loppuvuonna. Asuttu kesästä -09 asti. Ikkunat on keskellä seinää eristeen kohdalla (eristeharkko 400mm), kuten muissakin vastaavissa. Vesikiertoinen lattialämmitys. Mittaan lämmöt kunhan tulee kovempia pakkasia. Onko suositella hyvää ilmastoinnin säätövirmaa, Jyväskylän seudulla? Minkä verran alipainetta on teidän mielestä hyvä tiiviissä harkkotalossa?
Jäsenen mejulap antama (10.12.2012 klo:21:09) kommentti Ei taida ilmanvaihdon säätö vaikuttaa ikkunan sisäpinnan huurtumiseen.. ikkunaruutujen välistä huurtuisi jos olisi ylipainetta ja vuotoreitti ikkunaruutujen puitteissa. Karmin vuoto puhaltaisi suoraan ulos, eikä ikkunoiden väliin. Alipaineen tuoma ulkoilma kuivattaa sisäilmaa kylmällä kelillä lämmetessään. Kyllä kosteuden lähde on sisäilmassa ja kondenssin syy ilman viileys ikkunan alareunassa. Lattialämmitys ei välttämättä aiheuta riittävää ilmankiertoa seinustoilla ja ikkunan ohi, että jaksaisi vaihtaa ilman katvealueilla. Minkä syvyiset ikkunan karmit teillä on, eli jääkö paljonkin ikkunanlautaa sisäpuolelle? Asunnon painesuhde ulkoilmaan on helppo tarkistaa vaikka tupakalla. Laske savu tuuletusikkunan rakoon tyynellä kelillä ja katso, meneekö savu sisälle vai ulos raosta. Jos menee lujaa ulospäin useammalla mittakerralla muutaman päivän aikana, niin sitten voi harkita ilmanvaihdon tarkitusta. 2-5 Pa on hyvä alipaine. -10 Pa huomaa ikkunoita ja ulko-ovia avatessa ja -15 Pa ujeltaa raosta puhaltaessaan. Toinen halpa koe olisi laittaa erillinen tuuletin kierrättämään ilmaa huoneessa vaakatasossa vastaseinältä ikkunaa kohti vaikka pienelläkin teholla ja katsoa, kuinka huurulle käy.
Jäsenen JTPro antama (11.12.2012 klo:19:16) kommentti Ilmanvaihdon voimakkuus vaikuttaa myös asiaan. Varsinkin jos iv on säädetty liian pienelle teholle, ei ilmanvaihto ole riittävä ja kosteus % nousee, varsinkin pyörivällä "roottorilla" koska se on osittain kosteutta palauttava. Lisäksi kosteus % saattaa vaihdella hieman eri paikoissa, samoin kotikutoisten mittareiden tarkkuus voi olla vähän sitä sun tätä. Toinen (kolmas) yksinkertainen temppu on säätää ilmanvaihto isommalle kylmällä (huurtavalla) kelillä ja katsoa onko vaikutusta. Tuskinpa ikkunoissa isompaa vikaa on, lämpötilat kuulostaa ok:lta. Harkkoseinässä oleva ikkunoiden upotus vaikuttaa myös ilman liikkumiseen ikkunoiden kohdalla.
Jäsenen antama (13.12.2012 klo:8:42) kommentti Onkohan ikkunat asennettu harkon eristeestä liikaan ulospäin? samoin hiukan vaa uretaani täyttö lämpölasin kautta saattaa tehdä ilmiötä. Ensimmäinen arvaus taitaa lähempänä.
Jäsenen ruosu antama (13.12.2012 klo:10:17) kommentti Joittenkin aikaisempien keskustelujen yhteydessä olen ennustellut siihen malliin että "kyllä niitä ongelmia tulee näissä energiataloissakin olemaan....", ja niin näkyy tulevan olemaan! Tosin en uskonut että noinkin äkkiä, ja tuon tyylistä...! Pullo mikä pullo; tämähän on vanha ongelma, ikkunat on liian syvällä "kuopassa" seinän sisällä, tarvittavaa ilmavirtausta ikkunan kuivana pitämiseen ei synny! Tämä ongelmahan oli jo poissa jonkun aikaa, kun oli vielä patterit ikkunan alla, ja raitisilmaventtiilit yläpuolen karmissa. Nyt se on tuotu takaisin uudisrakennuksiin, ei ole siis mitään opittu...? Ennenhän asennettiin ikkunat "...mahdollisimman lähelle seinän sisäpintaa, siis "lämpimään osaan"; tästä ohjeesta lähdettiin sitten pikkuhiljaa "ryömimään" ulospäin, etupäässä esteettisistä syistä ja useimmiten lisäeristyksen yhteydessä, koska monen mielestä ikkunoista tuli "ampuma-aukon näköisiä",ja mikäs siinä makuasioita, mutta täytyy silloin saada se ilmavirta siellä sisäpuolella siihen lasin pintaan jollakin tavalla!Lattialämmöllähän ei tässä tapauksessa ole samoja etuja kuin sillä ikkunan alla olevalla patterilla! Sittenhän saa nämä ilmastointivehkeet härheltää siellä muualla huoneissa miten haluaa, ilmavirta ei satu ikkunaan,ei! Väärin sijoitettuja venttiileitä, j.n.e...! Siis vanhaan takaisin:Ikkunat lähemmäksi seinän sisäpintaa! Tai sitten enempi tekniikkaa: Ikkunaan päin suunnattuja venttiileitä, puhaltimia, tai lämpökaapeleita ikkunan alareunaan! P.S Eikös se ole vanha sääntö että ikkunan sisäpuolella oleva kosteus johtuu aina riittämättömästä ilmanvaihdosta/kierrosta, ei välttämättä kokonaisuutena, vaan juuri sen ikkunan ympärillä, mutta taas toisaalta onhan se ikkuna osa sitä kokonaisuutta!
Jäsenen Halpakorjaus antama (13.12.2012 klo:11:23) kommentti Jos passiivitalo-ongelma on ratkaistu 50 watin vastuksella ikkunalaudalla, niin silloin ongelma on mikroskoopisen pieni. Tuo on mahdollista asentaa jälkikäteenkin, ja vaikkapa ensin kokeilla auton lämpöistuimen kaapelilla tai muulla sellaisella. Passiivitalo on kannatettava asia ja niitä pitää rakentaa.
Jäsenen ruosu antama (13.12.2012 klo:11:51) kommentti "Jos passivitalo-ongelma on ratkaistu 50 watin vastuksella..." Eikö mielestäsi jo kehittelyvaiheessa olisi voinut tutkia niitä virtauksia sun muita, kyllä vaikuttaa vähän hullulta että tuollainen ongelma esiintyy vielä nykyajan talossa!Hullua on myös sunnitella taloja, joita markkinoidaan energiaystävällisyyden varjolla, mutta sitten täytyy ruveta pinta- asennuksina vetelemään lämpökaapeleita pitkin seiniä että pysyy kuivana, jos niitä välttämättä tarvitaan, niin kyllä ne silloin täytyy suunnitella siihen rakenteeseen kuuluvaksi! kehitystä täytyy tapahtua, eikä minulla ole sitä vastaan mitään, mutta en tosiaan uskonut että tuollainen "vanha ongelma" saatiin vielä herätettyä henkiin! Ja jos ne ikkunat asennetaan taloa tehdessä lähemmäksi sisäpintaa, niin uskoisin että ongelma on poissa, eikä mene yhtään wattia extraa!
Jäsenen Halpakorjaus antama (13.12.2012 klo:14:51) kommentti Että tuollaista huurtumista tapahtuu, on yllätys. Vastaaviin taloihin varmaan vastus asennetaankin jo rakennusvaiheessa, mikäli ongelma johtuu tosiaan siitä että ikkunat ovat liian syvällä. Mutta voihan olla että taustalla on jotain muuta, esim. LTO:n asennuksessa tehty virhe. Toisaalta eivät ikkunat saa näyttää ampuma-aukoilta, kyllä ne pintaan on saatava, siitä ihmissilmä tykkää. Vanhoissa jugend-kivitaloissa on jopa 50 cm leveitä ikkunalautoja eivätkä lasit (ainakaan silloin kun ikkunat ovat nykyaikaiset) huurru.
Jäsenen JR454159223 antama (13.12.2012 klo:14:56) kommentti "Joittenkin aikaisempien keskustelujen yhteydessä olen ennustellut siihen malliin että "kyllä niitä ongelmia tulee näissä energiataloissakin olemaan....", ja niin näkyy tulevan olemaan!" Kukahan se kehuu itseään! Ja sitten asiaan: Ikkunapenkit ja niiden syvyys ja leukavuus on otettava vakavasti huomioon. Ei matalaenergia ja passiivitaloissa ole mitään vikaa, mutta ne on tehtä vä oikein, kuten aikaisemmatkin oli tehtävä oikein esim. rintsikat.
Jäsenen ruosu antama (13.12.2012 klo:16:09) kommentti "Kukahan se kehuu itseään..." No tuo nyt ei niin paljon mielestäni haissut...! Pahempaa tuo,päivällinen hernesoppa...! Ilmastointi on kyllä kunnossa, eikä ikkunoissa ole höyryä, mutta kerkiää pirulainen vaan nenään sattua ennenkuin ulos osaa...! Sitten asiaan: Eikös nuo Halpakorjauksen puoli metriä syvät ikkunat ole yleensä vähän erilailla "leukavia" kun näissä passiivitaloissa, siis että ilmat kiertää! Mutta eiköhän tuon ongelman saisi järkevällä ilmastoinnin suunnittelulla korjattua, jos nyt ei halua niitä ikkunoita siirtää! Ja kuka tykkää mistäkin, ei kai se ole laki että ne pitää olla juuri TUOSSA! Siirtäköön sisäänpäin se joka haluaa, ja joka ei halua siirtää niin keksii muita konsteja; siirtelee vaikka venttiileitä, mitenkähähän lienevät sijoiteltu? Tai sitten ikkunanpielien muotoilua j.n.e... Niin että kyllä niistä hyviä tulee, kunhan nyt aikansa asuu ensin näissä koeputk..., eikun pulloissa! Nyt jatkan tuota kuuluisan pallon kiillotusta...!
Jäsenen J451269235.1 antama (14.12.2012 klo:11:24) kommentti Mikä on " harkon eristeestä liikaan ulospäin?" 400mm harkko ja ikkuna keskellä. "Ikkunalautaa" molemmin puolen n.10cm.
Jäsenen ruosu antama (14.12.2012 klo:17:18) kommentti Pitäisi mittailla tarkemmin kuin "noin",eli tietää harkkoseinämän/eristeen paksuus,Onko harkkokin "noin" 400? Sehän voisi silloin olla vaikka 425? joka sentti(milli) minkä se karmi menee sen eristeen ulkopuolelle on minusta liikaa! Ja mitähän siinäkin välissä sitten on, vai onko mitään? Auttaneeko tuo "Isoveljen":"tarkista tilkeväli"! Saattaapa ainakin osasyy löytyä tuolta? Kannattaa tutkia asia tarkemmin!
Jäsenen J451269235.1 antama (14.12.2012 klo:21:35) kommentti Harkko on (MEH-380 ULTRA, http://www.lujabetoni.fi/matalaenergiaharkot) eli eriste 200mm + "kalanjpyrstöt" siihen kuitulaasti ja valkoinen tasoite sisäp. ja ulkop. kuitulaasti ja pintarappaus, joten voisko puhua n. 395mm, jos nyt ei ota mittaa ulkopuolen pintarappauksen korkeimmasta kohtaan (turha tarkkuus teknistä tietämättömyyttä). Ikkunan karmi 175mm, 395mmm-175mm=220mm tämä jaettuna kahdella on n.110mm (en ole asentanut karmeja työntömitan kanssa joten mitta n. puoliksi. Eli karmi ei mene eristeen ulkopuolelle.. Tilkeväli on hyvin tarkasti uretaania täynnä, itse olen laittanu joka ikisen välin.
Jäsenen Larmatin antama (14.12.2012 klo:22:10) kommentti ilmanvaihtoa isommalle
Jäsenen antama (15.12.2012 klo:10:07) kommentti Ongelmahan johtuu tasan kahdesta asiasta. Ilmankosteutta on liikaa kyseisen lämpötilan "kannateltavaksi" eli syntyy kastepiste. Ikkunan alareuna on liian kylmän versus kosteus. Jompaa kumpaa pitää muuttaa! Asiaan ei ole muuta ratkaisua. Ilmanvaihtoa lisäämällä saadaan ilman kosteutta pienennettyä ja ikkunan alapintaan saadaan lisää lämpimänilman kiertoa ja sitäkautta lasiin lisää lämpöä. Vastus on ratkaisu juuri tähän lämmön lisäämin ongelmaan. Itsellä kivitalo passiivi rakenteella jossa ikkunat myöskin syvällä mutta vastaavia ongelmia ei ole ollut.
Lisää kommentti*