Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Kesämökin lattia

Huvilat ja mökit

Kysytty: 7.4.2012 klo:23:32
Hei.
Kyseessä joskus 60-70 luvulla rakennettu mökki. Alkoi tuntua "kostean" hajua. Epäily oli että olisiko viemäri vuotanut lattiaan. Purettiin lattia:
Alla käsittelemätön betonilaatta, sen päällä "tiivistepaperi" (luki paperissa), paperin päällä kakkosneloset, joiden välissä lasivilla. Lattiana ponttilauta, alunperin lakattuna, muutama vuosi sitten maalattu.
Lähes koko alalla tilanne oli sellainen, että tiivistepaperin päällä oli aivan vesimärkää, kun villan nosti pois. Vain kapea rantu reunoilla oli kuivaa. Paperin alla betoni näytti ja tuntui lähes kuivalta. Kakkosneloset ja villat olivat pohjasta muutaman millin paksuudelta märkiä, päältä villakin oli aivan kuivaa. Ponttilauta oli pohjapuoleltakin aivan "kirkas" ja kuiva. Seinän lautaverhoilu alkaa 2-3 senttiä betonilaatan yläpuolelta, joten sinne asti kosteus ei ollut vielä päässyt nousemaan
Viemärin vuotoakaan ei voi varmuudella kokonaan sulkea pois, mutta tuntuisi että joku muu syy tuohon märkyyteen olisi.
Tuleeko kosteus betonilaatasta, vai kondensoituuko vesi tiivistepaperin päälle?

Tärkein kysymys tietysti on, miten uusi lattia pitäisi rakentaa. Ponttilauta tulisi todennäköisesti olemaan uudessakin lattiassa.



Virallinen vastaus
Kosteus on kondensoitunut paperin päälle eikä alle. Betoni on kuivaa. Todennäköisesti sisäilman kosteus tiivistyy paperin...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.

Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.

Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Huvilat ja mökit / Kesämökin lattia":
Jäsenen antama (8.4.2012 klo:0:07) kommentti

Niin vielä jäi mainitsematta että mökki on talvet kylmillään

Jäsenen antama (8.4.2012 klo:8:35) kommentti

Lattiarakenne jäähtyy talvella. Suurin kondenssiriski on keväällä, koska lattian alusbetoni on erittäin kylmä ja edistää kondenssin syntyä kylmiin rakeeosiin. Jos tiivistyspaperissa on muovia on papaeri silloin rakenteen kylmällä puolella, eli väärällä puolella. Toinen kosteuden lähde on maakosteus, joka tasaantuu betonilaattaan ja siitä sitten lattirakenteiden alaosiin.
Lattian yläosa kuivuu sisätilaan ja näyttä olevan kunnossa, mutta todellisuudessa koko lattiasysteemi on riskirakenne.
Älä rakenna samanlaista uudelleen.
Ota suunnittelijaksi sellainen RAK-suunnittelija, joka ymmärtää rakennusfysiikkaa...

Jäsenen antama (8.4.2012 klo:11:08) kommentti

Koska rakennus on kylmillään talvella eli pakkanen pääse sisällekin eli kylmentää lattiarakenteen. On ilmeistä, että se tiivistyspaperi ei ole riittävän tiivistä estääkseen maakosteuden nousua sinne villatilaan. Kun säät lämpenevät, niin se lattialauta ja villa estävät ts. hidastavat sen paperin alapuolella olevan rakenteen lämpenemistä. Betoni (onko alla eristystä?) ja sen alla oleva maa pysyvät lämmössä ”jälkijunassa” verrattuna lattian yläpuoliseen osaan, siis laudan ja villan yläosaan verrattuna.

Silloin, kun siellä betonin ja laudan välissä on liikaa kosteutta kulloiseenkin lämpötilaan verrattuna, niin silloin liika ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy siihen kylmempään rakenteeseen eli vesihöyry kondensoituu.

Tässä lattiassa on ollut pahin ongelma se, että laudan ja villan väli ei ole päässyt tuulettumaan. Tätä ongelmaa on pahentanut lautalattian tiiveys ja riittävän hyvin pysynyt maali, jolloin kosteus ei ole tullut pois lattian läpi ”johtumalla”, eikä väärällä ilmaisulla ”hengittämälläkään”.

Koska betoni tuntuu ”lähes kuivalta”, niin se saattaa johtua siis siitä, että se tiivistepaperi päästää riittävän hyvin lävitse sen maakosteuden tai sitten sieltä ei nouse sitä maakosteutta kovinkaan paljon.

Nyt pitäisi tietää myös se lattiarakenne siellä betonin alapuolella.

Tämän hetkisten tietojen mukaan siitä ei kannattane purkaa sitä betonia pois, vaan kylmän rauhallisesti betonin päälle asennetaan kattohuopa tiivissaumoin, jolloin maakosteuden nousu estyy. Sitten lattia tehdään kuten ennenkin, mutta sen villaeristeen ja lattialaudan väliin on jätettävä tuuletusrako siten, että se pääsee tuulettumaan koolauksen suunnassa seinien reunoille esteettä. Koolauksen päälle on laitettava myös höyrysulku, minkä päälle tulee sitten se lauta.

Tässä on huomattava, että toisaalta tuo höyrysulku on osan vuodesta väärässä paikassa ja osan sitten oikeassa, jossa se kuitenkin on suuremman ajan vuodesta ja kun höyrysulkua ”kääntöpeltinä” ei ole vielä keksitty, niin silloin on tyytyminen siihen eli valittava se pienempi paha.

Vielä koolauksessa on huomattava, että mitään tuulettumattomia ”pussin periä” ei saa olla/jäädä, vaan ne pystyy sopivilla rei’ityksillä ja loveuksilla poistamaan/häivyttämään. On myös rakenteellisesti estettävä myös sen kattopahvin alla olevan kosteuden pääsy ympäröiviin rakenteisiin.

Tähän on vielä käsittääkseni parempikin ja yksinkertaisempi ratkaisu kuin se entinen ja yllä selostamani rakenne/ratkaisu. Sen esittäminen aiheuttaa täällä liian paljon kuhinaa, jolloin kysyjä joutuu hämmennyksen valtaan, joten en esitä sitä. Se vielä on sanottava, että tässä ei päde se vanha sanonta: ”Vanhassa vara parempi”. Ennen oli ennen ja nyt on nyt!

Ajattele ja ymmärrä myös itse! Rakennusfysiikka ei ole sen merkillisempää kuin mikä muukin jokapäiväinen.

Jäsenen antama (8.4.2012 klo:12:43) kommentti

Jos rakennus on edelleen kylmillään koko talven, niin
- lattiarakenne jähhtyy edelleen ja on pitkälle kevääseen "jääkylmä"
- lattiarakenne kondensoi samalla tavalla kuten entinen laatiasysteemi
- kosteus jää kermieristyksen päälle ja pysyy entistä pitemään märkänä kuin edellinen lattia (muovi pontin alla), melkein tuulettumaton kotelorakenne...
- eli takuuvarma homepommi 1-vuoden aikana...

Jäsenen antama (8.4.2012 klo:14:43) kommentti

"- kosteus jää kermieristyksen päälle ja pysyy entistä pitemään märkänä   kuin edellinen lattia (muovi pontin alla), melkein tuulettumaton kotelorakenne..."

"entistä pitempään märkänä"? Mihinkähän se vesi sitten katoasi, jos itä kermiä ei olisi. Eiköhän se kosteus pysy siellä oli kermiä tai ei, jos se ei pääse tuulettumaan pois niin kuin on oletettava, että tuuletus ei ole toiminut eli tuuletusrakoa ei ole ollut lattiassa viime vuosina.

"- eli takuuvarma homepommi 1-vuoden
aikana..."

Onpa perustelua! Tuolla perustelullahan kaikki
tuontapaiset lattiat ovat

"takuuvarma homepommi 1-vuoden aikana..."

Mitähän se rakennusfysiikka sanoo tuollaisesta perustelusta, koska ilmeisesti tuota kyselijän taholta antamilla tiedoilla ei  ole ollut 50-60luvulta lähtien. Missähän se laho luuraa?

Nyt on teeseitsetohtorilla oiva tilaisuus loistaa eli kertoa
ratkaisu, mutta uskon, että ei sitä tule, vaan kyselee korkeintaan vain ja ainoastaan "reunaehtoja" ja aikoo palata sitten viikonloppuna, mutta sitä viikonloppua ei koskaa sitten kuitenkaan tule, kuten tavallisesti.

Tietenkin on sitten se tavanomaisempi vaihtoehto, että poistaa tämän viestin ja mahdollisesti itsensä kirjoittaman eo. viestin pannabullan (tänne) kera.


Jäsenen antama (8.4.2012 klo:16:12) kommentti

Itselläkin tuli ensimmäisenä mieleen tuo betoni, että pitäisikö se päällystää jollain bitumi-massalla tai vastaavalla, ja kattohuopaakin mietittiin. Jos lähtisi tuolla kattohuovalla liikkeelle, pitäisikö se laittaa vaan päälle vai liimata pohjaan?

Laatan alapuolisesta tilanteesta ei ole mitään tietoa, oletus tietysti on että siellä jotain eristystä olisi. Laatan purkaminenkaan ei tule kysymykseen, koska silloin pitäisi jo koko mökkikin purkaa.

Sinällään kun ajattelee, niin eihän tuo nyt hirveän huono ole ollut noinkaan, kun kuitenkin reilu 50 vuotta jo noin ollut. Ihmetyttää vaan, että mikä tuon kosteuden on pitänyt niin, ettei se ole noussut ylemmäs. Kun kuitenkin villat oli päältä aivan rutikuivat, ja tosiaan ponttilaudan pohja aivan kuin uutta puuta. Voisiko olla niin, että tuo 2-3 vuotta sitten tehty maalaus on tiivistänyt pinnan niin, ettei enää laudan pienistäkään rakosista ole kosteus päässyt haihtumaan ylös?

Jäsenen antama (8.4.2012 klo:16:41) kommentti

Maalaisjärjelläkin ajateltuna muuta mahdollisuutta ei ole kuin tuo maalaus ja sitten on jalkalistoja "tiivistetty"(?). Eihän se mitenkään ainakaan metsään vie, jos sen liimaa bitumilla, mutta se bitumi ei oikein hyvin jää kiinni siihen kosteaan betonipintaan, joten sekin on siinä levynä "paksuntamassa" sitä kermiä, joka kyllä tarttuu siihen.



Kuten aikaisemmin mainitsin, niin siihen on toinenkin ratkaisu, jossa on höyrysulku aina oikealla puolen rakennetta. Toisaalta, kun pannaan laudan alapuolen tuuletus kuntoon, niin toimii seuraavat 50 vuotta eikä homehdu vuodessa, kuten tuolla edellä näkee väitettävän. Sen osoittaa jo tuo 47 vuotta.

Jäsenen antama (10.4.2012 klo:6:41) kommentti

Kysyjä voisi ottaa mikrobinäytteet lattian villakerroksesta. Silloin loppu arvailu, onko rakene homeessa vai ei.

Voidaanhan tässä heitellä arvioida puoleen taikka toiseen, mutta kukaan ei ole määritellyt rakenteesta mitään.

Jäsenen antama (10.4.2012 klo:9:16) kommentti

Mikrobinäytteiden otto on täysin turhaa ja niiden tutkituttaminen on myös täysin eurojen haaskausta, koska aivan tavallisella talonpoikaisjärjellä varustettu näkee onko sitä ”mikrobia” ollut siellä jo pitemmän aikaa eli hometta ja lahoa.

Hometta ja mikrobejahan on joka paikassa enemmän ja vähemmän. Ne syntyvät eli puhkeavat ”kukkaan” tuossa tuokiossa tietyissä olosuhteissa. Siinä prosessissa tarvitaan sopivasti kosteutta ja lämpöä. Tässä kysyjän tapauksessa olosuhteet ovat olleet samanlaiset kysyjän kertoman mukaan jo ainakin noin ”47 vuotta” eikä vain viimeisenä ”3 vuotena”, koska käsittääkseni ilmasto ei ole sinä aikana kovinkaan muuttunut ainakaan ”trooppiseen” suuntaan, joten kosteustapahtumat ovat olleet vuodesta toiseen samanlaiset.

Siis jos/kun lahoa ei ole, niin pitempiaikaista kosteutta ei ole ollut ja puun kosteuskin on pysynyt lahoamisrajan alapuolella. Tällöin ei voi olla muuta kuin aivan viimeaikaiset muutokset rakenteissa ts. riittävän ”tiivis/hyvä” maalaus tai jotakin muuta operaatiota on tehty siten, että tuuletus on estynyt.

Jos kyseinen tilanne olisi ollut vuodesta toiseen sama, niin se olisi aiheuttanut jo kosteudesta aiheutunutta pahaa vauriota lattiaan ja varsinkin koolaukseen siten, että jalka olisi mennyt läpi jo ajat sitten.

En suosittele mitään mikrobinäytteidenottoa. Se on täysin turhaa ainakaan maksaa. Lattia tehdään uudestaan suosittamallani tavalla tai toisella tai sitten kysyjän pähkäilemällä tavalla. Rakenne on määritelty aivan tarkkaan, että se on toiminut ”47v”. Villoissa on varmasti mikrobeja. Se on täysin selvää, mutta koolaus kertoo totuuden myös taannehtivasti.

Tuolla edellähän on pyydetty uutta ratkaisua rakenteeseen, johon vastaus näyttää olevan: ” Kysyjä voisi ottaa mikrobinäytteet lattian villakerroksesta.” Tuoko on se uusi lattiarakenne? Villoissa on varmasti mikrobeja, myös ”terveissä”. Se on täysin selvää, mutta koolaus kertoo totuuden myös taannehtivasti. Jos on kanttia väittää rakenteen virheellisyydestä, niin silloin on oltava kanttia ja tietoa miten se olisi ratkaistava edullisin keinoin. Tietenkin tuossa olisi paras tapa purkaa myös betoni ja lähteä sieltä uudelleen metrien suyvyyksistä ylös. Se ei liene edullisin ratkaisu, mutta paras.

Aina voidaan tilanteessa kuin tilanteessa esittää: ”rakenne ei toimi”, mutta ei kuitenkaan uskalleta antaa oma ehdotusta korjaukseen. Sillä tavallahan virkamies toimii ja ei tee virhettä, vaan on täysin hiljaa koko asiasta, eikä puutu perusteettomilla väitteillään mitenkään.

En ala taittamaan peistä tässä asiassa mikä on oikein ja mikä on väärin, mutta yritän parhaan kykyni mukaan auttaa kysyjää ainakin pähkäilyssään. Kysyjä ratkaisee sitten itse miten ratkaisee, mutta toivottavasti ihan itse ajattelee ensin ja sitten vasta tekee. Sen jälkeen näkee menikö syteen vai saveen - toivottavasti kuitenkin oikein.

Jäsenen antama (10.4.2012 klo:16:51) kommentti

En tiedä miten virkamies toimii, koska ei ole kokemuksia...

Olen ymäärtänyt kysyjän kommenteista, että lattiassa on esiintynyt vettä ja hajuakin on. Jos tämä pitää paikkansa ei lattia toimi poikein!

Mikrobeja on joka paikassa, mutta on vielä erikseen kosteusvauriomikrobit, joiden aineenvaihdunnan tuotteet ovat haitallisia ihmisille. Ne eivät useinkaan näy paljain silmin ja siksi mikrobinäytteitä otetaan ja selvitetään rakenteiden tilanne.

Korjaustapaehdotusta on täältä käsin hyvin vaikea tehdä, pitää päästä kohteeseen toteamaan tilanne ennekuin pystytään mitään konkreetista lausumaan. Pelkällä talonpoikaisjärjellä näitä on tehty ja tulos on nähtävillä kysyjänkin tapauksessa.


Jäsenen antama (10.4.2012 klo:23:26) kommentti

miksei korvaisi villaeristettä esim. uretaanilevyllä. Siinä on samassa eriste ja höyrynsulku, joten ei pääse syntymään tilannetta jossa hs-muovi on ns. "väärällä" puolella kun olosuhteet muuttuvat kylmässä mökissä. Nimenomaan niin että levykerros on yhtenäinen.

Jäsenen antama (11.4.2012 klo:9:46) kommentti

Tuo ehdotus on erinomainen, mutta sekin on tehtävä oikein!

Jäsenen antama (13.4.2012 klo:15:24) kommentti

Yhdellä tutulla oli ollut kesämökissään vastaavantyyppinen alapohjarakenteiden kosteusongelma.



Ratkaisuna siinä oli purettu lattiarakenteet eristeineen pois aina perusbetonilaattaan saakka. Laatan pintaa ei kosteuseristetty, vaan sen päälle tehtiin eräänlainen tuulettava "rossipohja". Eli betonilaatan päälle laittettiin Leca-pilariharkot riviin tietyin välein päällerakennettavien lattiakoolauksien kohdille. Harkkojen alle ja päälle asennettin kosteuseristeeksi bitumikermin palaset. Sen jälkeen harkkojen päälle asennettin lattiakoolaukset tuulensuojalevyineen ja sitten eristevilla kooluksien väliin ja lopuksi bonttilautalattia.



Tällä tavalla saatiin tuulettuva alapohja, johtuipa kosteus mistä tahansa eikä sen jälkeen mökissä ole ollut enää mitään kosteusongelmia ja mökin sisäilma on pysynyt raikkaana. Tällaisessa tapauksessa vältetään turhat korjauskustannukset ja ongelma on ratkaistu.



Tietenkin sokkelin vierustan salaojien kunto ja toimivuus on syytä samalla varmistaa, laittaa patolevyt sokkelin ulkopinnan suojaksi sekä varmistaa myös sokkelin vierustan pintamaan kallistus poispäin viettäväksi. Näin vältetään rakennuksen perustan turha kastuminen/kostuminen.



Kevätterveisin!


Jäsenen antama (13.4.2012 klo:15:55) kommentti

Aiemmassa "Vaihtoehtoratkaisu" kirjoituksessani unohtui mainita, että ns. rossipohjassa tuuletus tapahtuu suoraan ulos eri sivuilta seinän läpi tuuletussäleikköjen kautta.



Vaihtoehtoratkaisu

Jäsenen antama (13.4.2012 klo:16:10) kommentti

Tuskinpa "vaihtoehtoratkaisu" sopii kysyjän tapauksessa.

Niinpä minäkin tuolla aiemmassa kirjoituksessani tiesin vain puolet eli joko puolet oikein tai puolet väärin eli tasan oikein olisi ollut ”pannabullan (tänne) kera”. Tapansa kullakin opastaa kysyjiä.

Jäsenen antama (13.4.2012 klo:19:32) kommentti

Vaihtoehtoratkaisu on ainoa varmasti toimiva ratkaisu. Tuulettuvassa rossipohjassa ei ole niitä riskejä, jotka vääjäämättä jäävät muihin esiteltyihin korjaustapoihin.

Jäsenen antama (13.4.2012 klo:22:02) kommentti

Olen täsmälleen samaa mieltä. Se toimii niin tehokkasti kysyjän tapauksessa, että tuon vaihtoehtoratkaisun jälkeen sisälle ei mahdu edes ryömimällä. Kun joutuu olemaan ulkoruokinnassa, niin ei ole homeistakaan haittaa.

Kysyjä teepäs halpa vaihtoehtoratkaisu!

Jäsenen antama (14.4.2012 klo:20:06) kommentti

Jep, eipä tullut tuohon aloitukseen laitettua tuosta korosta, eli lattiaa ei ole vara korottaa yhtään. Tuo ulostuuletuskaan ei muutenkaan käsittääkseni onnistu, koska ulkopuolella sokkeli nousee reilusti betonilaattaa korkeammalle? Taitaa nousta ihan lattiapinnan tasolle asti.



Tuolla aiemmin jo puhuttukin uretaanilevystä Itsekin miettinyt samaa, mutta siinäkin on sama kysymys, että miten.



Tällä hetkellä mietin seuraavaa:

Kiilaan koolaukset hieman irti laatasta lahoamattomilla kiiloilla(joka tapauksessa kiilattava lattian epätasaisuuden vuoksi). Korotan uretaanilevyt(Saunasatu tms.) hieman irti laatasta. Tiivistän levyt toisiinsa ja koolauksiin uretaanivaahdolla. 2 kerrosta uretaanilevyä vastaisi käsittääkseni hyvinkin 100 mm:ä villaa? Ponttilaudan ja uretaanilevyjen väliin jäisi pieni väli, listoitus niin että seinille jäisi tuuletusraot. Vai pitäisikö jättää pois tuo levyjen tiivistys?



Toinen tällähetkellä mietinnässsä vahvoilla oleva ehdotus on tuo muuten sama kuin alkuperäinen rakenne, mutta jättää pois se paperi sieltä pohjalta. Kun lähtökohta kuitenkin on se, että tuolla rakenteella on selvitty jo 50 v ilman, että muulle mökille on sattunut mitään vahinkoa. Hieman (tai itse asiassa aika paljonkin) pelottaa se, että jos kovinkin paljon tiivistellään, niin kohta ongelmaa on pian muuallakin, kuin pelkästään betonilaatan päällä.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:7:51) kommentti

Jos rakennuksessa on ns valesokkeli! (Riskirakenne).

Niin silloin kaikki orgaaniset aineet lattasta pois. Laita betonin päällee umpisolueriste ja vala betonilaatta pintaan. Nosta samalla ulkoseonän alapuu lattiabetonin päälle.

Mielestäni tämä on toimivin ratkaisu.

Tämä tietenkin vaattisi tarkan suunnitelman miten se tehdään. (Ja paikanpäällä käyntiä).

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:8:56) kommentti

"Kiilaan koolaukset hieman irti laatasta lahoamattomilla kiiloilla(joka tapauksessa kiilattava lattian epätasaisuuden vuoksi). Korotan uretaanilevyt(Saunasatu tms.) hieman irti laatasta."

Mikäs muu tuo on kuin rossipohja? Oleellista on että lattian eriste tuulettuu alapuolelta. Ja onhan mahdollista tehdä tuuletusputki eristeen alaisesta tilasta ulos maanpinnan yläpuolelle. Tässä ei tarvita kuin vähn mielikuvitusta eikä se lattia noin tehden ole yhtään sen korkeampi (esim. 2x5 koolaus uretaanieristein+ lastulevy = n. 150 mm)

Tiiviisti betonin päälle laitettu uretaanilevy vettyy ja homehtuu. Tarkka suunnitelmakaan ei siltä pelasta.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:9:16) kommentti

Umpisolueriste ei vety.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:9:37) kommentti

Olen hyvin surullinen ja säälin niitä, jotka uskovat noita täysin huuhaaselitelmiä. Ne kuuluvat täysin johonkin Vinku-Intiaan, toisaalta ei edes sinnekään. En tietenkään tarkoita tuota edellistä. Säälihän on toisaalta sairautta, mutta sairaudellehan ei voi mitään ellei se ole hankittu ja parannettavissa oleva sairaus.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:10:02) kommentti

Umpisolueriste ei vety kovin pahasti (mutta kyllä vettyy jonkin verran ja betonin ja levyn tuulettumattomassa vastinpinnassa alkaa silloin tapahtua kun betonin kosteus alkaa välissä vaikuttaa).



Jos betonissa on nyt kosteutta, niin mitäs uutta tässä nyt on miksi se ei sinne ilmaannu jatkossakin?




Jäsenen antama (15.4.2012 klo:10:05) kommentti

Ei vieläkään matkalla Vinku-Intiaan.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:10:12) kommentti

Umpisolueristeen valmistajan takuu ei korvaa mahdollisia tulevia homevaurioita mutta tuossa yläpuolella on taho jonka usko on vahva.



"Vedenimeytyminen EN 12087≤ 1,5 til. -% ≤ 1,5 til. -%

Vesihöyrynläpäisevyys
- pinnoittamaton eriste0,1–1,2 x 10-12 kg/msPa 0,1-1,2 x 10-12 kg/msPa


http://www.spu.fi/eristeet_tutkitusti_turvallinen


Lainaus valmistajan sivuilta, kyllä vettyy valmistajankin mielestä.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:11:46) kommentti

Ei, vaan tieto. Mutta ilman

- veden imeytyminen on 10000 x 10 -2 til.-%  ja

- vesihöyryn läpäisevyys on 100 x 10-2 kg/msPa,

eriste on pinnoittamaton.

Tiedot saatu valmistajan sivuilta

http://www.kukkuluuruu.fi/eristeet_tutkitusti_turvaton

ja varmasti vettyy valmistajankin mielestä. Sopii verrata.


Jäsenen antama (15.4.2012 klo:11:56) kommentti

Edellä olevan nimimerkin laskelmassa ja muussakin on nyt potenssiongelma. Luvut ovat omasta päästä otettuja, eivätkä perustu tieteeseen.

Pinnoite menee rikki kun "elefanttilauma" tramppaa lattialla. Sen varaan ei voi laskea.

Jäsenen antama (15.4.2012 klo:13:43) kommentti

Potennssit ovat kohdallaan - myös laskuissa, mutta ei näytä olevan jollakin ollenkaan.

Jäsenen antama (18.4.2012 klo:22:06) kommentti

Kiitos kaikille vastauksista.

Määräaika umpeutuu, eli viikonloppuna alkaa lattian teko.

Se on päätetty tehdä tuon "virallisen" vastauksen mukaisesti, eli tiivistyspaperi jää pois, koolaukset ja villat suoraan betonin päälle, ei mitään muoveja tai pahveja mihinkään väliin. Villan ja ponttilaudan väliin jää pieni väli, listat seinille "väljästi" niin, että sieltä saa hieman tuuletusta.



Perustelut valinnalle ihan yksinkertaisella maalaisjärjellä mietittynä:



Nykyiselläkin ratkaisulla rakenne toiminut 50 vuotta ilman suurempia ongelmia. Nyt kun jätetään tuo tiivistepaperi (jonka päällä siis vesi oli) pois, en keksi mitään syytä, mikä nostaisi kosteutta ainakaan ylemmäs rakenteessa kuin ennen.

Jäsenen antama (19.4.2012 klo:2:55) kommentti

Laita nyt kuitenkin eristyskaista sinne koolinkien alle.
Ja sille maalille voisi olla hyvä etsiä muu vaihtoehto, esim. öljy, öljyvaha tms.
Ajatuksena, - en nyt kirjoita "hengittävä", - vaan höyryn / kaasun läpäisyn sallivan pitakäsittely.

Onnea valinnallesi, ja kerrotko jatkossa - vaikka vuoden kuluttua, vieläkö tuo kostean haju tuntuu. Pelkään pahinta puolestasi, muttei se välttämättä...

- Et nimittäin kertonut, oliko laatasta mitattu oikeaoppisesti kosteuksia. Nehän pitäisi aina mitata tuossa tilanteessa, siinä kun ei "tuntoaisti kädessä" paljon auta.

Ja listat "väljästi", että sieltä saa hieman tuuletusta.
Älä petä itseäsi !

Jäsenen antama (19.4.2012 klo:11:07) kommentti

Hei! Varmista kuitenkin tekemäsi ratkaisun lisäksi aikaisemman kommentini siteeraus: "Tietenkin sokkelin vierustan salaojien kunto ja toimivuus on syytä samalla varmistaa, laittaa patolevyt sokkelin ulkopinnan suojaksi sekä varmistaa myös sokkelin vierustan pintamaan kallistus poispäin viettäväksi. Näin vältetään rakennuksen perustan turha kastuminen/kostuminen."



Näin varmistetaan, että peruslaatta pysyisi mahdollisimman kuivana eikä perustuksen kautta kapillaarisesti nousisi lattian alle turhaa koskeutta, mikä voisi vaikuttaa myös huoneilman laatuun ja raikkauteen.


Jäsenen antama (6.7.2013 klo:11:33) kommentti

Tervehdys.

Joku pyyteli kommentteja, miltä homma näyttää esim. vuoden pästä. Ilmeisesti ainakin yksi veikkaus meni pieleen, eli tuo 1 v homepommi ei ainakaan osunut kohdalleen.

Lattian alle en ole vielä kurkistanut (sekin mahdollisuus jätettiin remontissa, pieni tarkistusluukku), mutta ainakin kun mökkiin menee sisälle, tuoksuu mökissä tuoreelle puulle, ei minkäänlaista homeen hajua.

Koskaanhan ei tiedä, mitä tulevaisuuss tuo tullessaan, mutta ainakin vielä vaikuttaa ihan hyvältä.

Jäsenen antama (6.7.2013 klo:13:55) kommentti

Onko mökki talvella kylmillään?

Jäsenen antama (6.7.2013 klo:18:03) kommentti

Kyllä, aivan niinkuin ennenkin.

Jäsenen antama (7.7.2013 klo:8:13) kommentti

Kyseessä on kondenssi.
Kun mökkiä pidetään kylmänä talvella, jäähtyy alapohja ja keväällä kylmyys pysyy eristeen alla pitkälle kevättä. Rakenteeseen syntyy ns "kylmäpatteri". Kun lattian yläpuoli (sisäilma)  lämpiää, on lattian alusbetoni vielä kylä, jopa pakkasen puolella.
Mökkiä ei pitäisi pitää kylmillään talvella.
Homehtuminen tapahtyy muutamassa viikossa. Vaikka rakenteet näyttävät "hyviltä" voi rakenne silti olla homeessa. Hajua alkaa pikkuhiljaa tulla vuosien saatossa.
Riskirakenne.

Jäsenen antama (14.7.2013 klo:19:56) kommentti

Ei varmaan pitäisi pitää mökkiä kylmillään talvea.

Olispa tuonkin 50 v sitten tajunnut, kuka nyt sitten mökin rakensikaan.

Eli olet sitä mieltä, että kun paperin kanssa kesti 50 v, nyt ilman paperia peli on viikoissa menetetty?

Jäsenen antama (14.7.2013 klo:20:10) kommentti

Ei sillä paperilla ole merkitystä.

Jäsenen antama (14.7.2013 klo:21:39) kommentti

Kasvihuoneilmiökö vai mikä sen sitten saa aikaiseksi, ettei se nyt kestäisi, kun aiemmin kesti 50 vuotta?

Rakenteet eivät näyttäneet "hyviltä", vaan lattian pohja oli aivan yhtä kirkas ja puhdas puupinta, kuin nykyisen uudenkin ponttilaudan. Jos lattia olisi saatu ehjänä irti, olisi käytetty uudelleen, miutta oli niin kiinni naulattu, ettei onnistunut.

Jäsenen antama (14.7.2013 klo:21:45) kommentti

Vähän "korkeammas käres" tapaus on, mutta ans kattoo ny. Kun betoni on kylmää, kondensoitumista tapahtuu varmasti. Mutta kylmissä olosuhteissa homeet ja lahottajat eivät viihdy eivätkä lisäänny. Nyt sitten on ratkaisevaa, millä tasolla ja kuinka kauan kosteus on lämpötilassa, joka on noille pöpöille suosiollinen. Muuta selitystä en keksi noille "tosta vaan" rakennetuille ihan saman rakenteisille mökeille, jotka vuosikymmenestä toiseen itsepäisesti pysyvät käyttökuntoisina vailla aistittavia vahinkoja. Ihmettelen, mutta niitä on.

Jäsenen antama (14.7.2013 klo:22:37) kommentti

Minäkin ihmettelen, että oisko opit muuttuneet?

Vai mistä nuo runsaat nykyiset homeongelmat johtuvat?

Kyselin tätä asiaa kohta 80 v täyttävältä rakennusmestarilta, jolla vielä ainakin muissa asioissa tuntuu järki pelaavan. Kovasti oli sitä mieltä, että näin niitä ennen tehtiin, eivätkä homehtuneet.

Jäsenen antama (15.7.2013 klo:7:40) kommentti

Opit ovat olleet vääriä. Silloin kun ruvettiin rakentamaan kerrosrakenteita, matalia perustuksia ja mineraalivillat tuli eristeiksi, niiden rakennusfysikaalista toimintaa ei ymmärretty. Hometta on esiintynyt esim em rakennemallissa ennekin, mutta sitä ei silloin tiedostetettu. Valitettavasti ei nytkään osata tarpeeksi hyvin rakennusfysiikkaa. Homerakenteita suunnitellaan edelleen.

Jäsenen antama (16.7.2013 klo:20:01) kommentti

Meillä kanssa 1976 rakennetun mökin lattiassa samantapaista. Muovi, koolaus, villa ja lankkulattia. Koolinkien alapuolet lahonneet; villat kuivat ja lankkulattia kunnossa.

Jäsenen antama (16.7.2013 klo:23:09) kommentti

Siis kohta neljäkymmentä vuotta vanha ja pikkusen vaan alapuolelta laho!! Ja elossa ollaan näköjään kun pystytään vielä kirjoittelemaan; ja muita isompia oireita ei ole ollut...? Uusiksi vaan, niin taas kestää...! Aikansa kutakin!

Jäsenen antama (16.7.2013 klo:23:22) kommentti

Nythän on kysymys siitä, onko rakenne kunnossa / toimiva ja aiheuttaako se haittaa käyttäjille. Ko rakenne ei ole kunnossa ja se voi aiheuttaa terveysriskejä käyttäjille, eli tyypillinen riskirakenne. Näissä rakennetyypeissä vaurioituminen alkaa heti valmistumisen jälkeen.

Jäsenen antama (16.7.2013 klo:23:52) kommentti

Niinpä! Ihminenkin alkaa vanhentua heti syntymänsä jälkeen! Tuolla aikaisemmin kirjoittelit että "hometta on em rakennemallissa esiintynyt ennenkin, mutta sitä ei silloin tiedostettu"; pitää paikkansa, monessa muussakin suhteessa! Esim.radioaktiivisia laskeutumia oli vuorenvarmaan aikaisemminkin,(ydinkokeet ilmakehässä, meressä j.n.e), mutta kukaan ei niitä tiedostanut(mitannut). Sitten kun Tjernobylissä paukahti, niin ruvettiin hullunlailla mittailemaan, ja kaikki meni toverin syyksi! Sitä ei tiedä vanha Ruosukaan paljonko sitä paskaa oli kalassa ja lihassa jo aikaisemmin? Sama on tuon homeen kanssa! Paljon on turhaa vouhotusta! Tietysti tottakai täytyy remontoidessa yrittää riskirakenteita eliminoida, mutta epäilen vaan että monet meitä ennen ovat eläneet satavuotiaiksi ja ylikin taloissa jotka tänä päivänä tuomittaisiin asumiskieltoon!

Jäsenen antama (17.7.2013 klo:0:05) kommentti

Homeongelma ei ole mikään pikkujuttu, mieluummin erittäin vakava. On laskettu, että välittöälle homealtistuksen saa Suomessa n 600.000 tuhatta ihmistä. Se on vakavaa ei tällä kannata leikkiä.

Totta on, että kaikki ihmiset eivät reagoi homeisiin ja niiden aineenvaihdunnan tuotteisiin, mutta ei "hometalossa" tietentahtoen pitäisi asua. Terveitä, riskittömiä rakennuksia voidaan tehdä.

Jäsenen antama (17.7.2013 klo:10:37) kommentti

Pikkuisen toinen näkökulma asiaan. Kun rakennetaan uutta, on paikallaan tehdä se niin hyvin kuin nyt osataan. Tämä selvä? Kun 40...50 vuotta sitten rakennettiin, se tehtiin niin hyvin kuin silloin osattiin. Osattiin niin hyvin, että vasta nyt alkaa esiintyä havaittavissa olevia ongelmia. Silloisen "parhaan tiedon" mukaan rakennetut elementtitalot pahimmoillaan vaativat korjaamista jo parinkymmenen vuoden jälkeen. Nykytieto viittaa siihen, että osa rakennuksista selviää kunnossa hädin tuskin lopputarkastukseen asti.

En väitä, että kaikki 60..70-lukujen rakennukset olisivat tähän asti hyvin säilyneitä. Mutta kun näitä tähän asti kestäneitä korjaillaan, muuttaisin vanhaa rakennetta hyvin maltillisesti jos ollenkaan. Kaiken järjen mukaan odotettavissa oleva käyttöikä olisi seuraavat 40...50 vuotta.

70-luvun jälkipuolen energiakriisi laukaisi (melkeinpä pakotti) tekemään mittavia muutoksia siihen asti kunnossa pysyneisiin rakennuksiin, paljolti rakennusalan ja viranomaisten suositusten mukaisesti. Surullisen suuressa osassa korjatuista rakennuksista ei kohta enää riittänytkään pelkästään jonkin yksittäisen rakenneosan, vaikkapa vain lettian, uusiminen. Se "energiansäästö" kävi monelle hyvin kalliiksi.

Hyvä on, riskirakenne mikä riskirakenne, ei tehdä niitä enää. Mutta vastaavan jo iät ajat sitten rakennetun, joka on pitänyt pintansa näihin asti, kutsuminen nyt riskirakenteeksi on verrattain hyödytöntä. Enemmän iloa olisi antaa nykyviisauteen perustuva kustannuksiltaan järkevä korjausohje. Itse en siihen kykene.

Ps. Mitähän 50 vuoden päästä ajatellaan tämän päivän rakennusopeista?

Jäsenen antama (17.7.2013 klo:12:35) kommentti

Muuhun en ota kantaa, mutta sillä ei kohta oo mittään väliä miten ne tönöt suunnitellaan kun rakennusaikana ryssitään hyvätki suunnitelmat! pientalopuolella "unohetaan" avoanaiset ikkuna- ja oviaukot muovittaa ulkopuoleltakin kun onhan se rätti päällä ja hs-muovi sisäpuolella suojana-> tuulisella sateella villat märkänä vaakapuiden alta. Tällekkin kesää on tuota vettä piisannu sen verran että pari naapurityömaan taloa on homeessa satavarmasti enneku edes valmistuvat  Lisäks villotetaan sukkana likomärkiä runkoja joissa toki jo siinävaiheessa on katto päällä, mutta sei paljoo lämmitä jos on viikonki tullu vettä niskaan huolella! kuivaahan ne runkopuut lajisa villotuksen jälkeenki, mutta pitäs sitä edes vähä kahtoo säätietoja, että missä kohtaa sen rungon heivaa pystyyn, kun perus okt runko ei kauaa parillakolmella ukolla vie kun on rätti päällä suojana ja tuulenpuolen seinillä muovit ulkopuolella viistosadetta estämässä!

Isommat yhtiötyömaat on sitte jo ihan oma lukusa märät villat peitellään huoleti kiireessä pintojen alle vaan ja sisäpintoihin vedetään maaleja, jotka pysyy märälläki!!
Voin vaan arvella mitä käypi kun etelän "vetelät" melkeen suomee haastavat ammattilaiset leviää sydänsuomeenki....

Jäsenen antama (18.7.2013 klo:7:34) kommentti

Periaatteessa rakennusalan tietämystä oli enempi 60 - 80 luvulla, koska koulutus oli silloin teknillisisää oppilaitoksissa ammattiin ohjaavaa ja parempaakin. Nykyisin on menty korkeakoulumaailmaa kohti ja metsään mennään, jotta paukkuu.

Miksi sitten tehtiin paljon ns riskirakenteita, johtuu monesta seikasta, esim RT- korteista löytyvät kaikki meidän rakennetut riskirakenteet. Katsokoon kukin itse, ketkä ovat tehneet kortistot...

Tässä yksi syy...




Jäsenen   antama (26.12.2014 klo:22:10) kommentti

-70 luvun alussa valmistuneessa mökissä "vesivahinko" .Rossilattian alla olevan betonilaatan päällä olleessa muovissa vesi päällä. Muovikalvo oli sellainen että toisella puolen oli musta kerros olisiko ollut jotain bitumin tyyppistä ainetta , sitten ohut harmaa paperi ja toisella puolen kirkasta muovia. Vettä oli siis tuon eristepaperin päällä jossa oli mustaa eriste ainetta. Koolaus oli tehty 2x4  sta, ja villata välissä . Sitten lastulevy ja muovimatto. Mökki talven kylmillään. Alapohjasta oli tullut tiivis suljettu tuulettamaton rakenne. Siis täysin väärin tehty.



Jäsenen   antama (29.3.2018 klo:18:06) kommentti

Jos mökki on kylmillään talvet niin olisiko viisasta jättää eristeet kokonaan pois. Olisi ainakin tuuletustilaa.

Jäsenen   antama (29.3.2018 klo:18:06) kommentti

Jos mökki on kylmillään talvet niin olisiko viisasta jättää eristeet kokonaan pois. Olisi ainakin tuuletustilaa.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Lattian uusiminen

Kesämökin lattia on tehty pontatuista laudoista. Nyt lattia on alkanut rakoilla pahasti. Ajattelin laittaa uuden pinnoituksen suoraan vanhan laudoituksen päälle. Esimerki...

Eristys

Tervehdys! Mikä olisi hyvä ratkaisu lisäeristää kesämökin lattia energia tehokkaaksi.Mökki on rakennettu -77 ja rossipohjalla.On kovin vetoinen.Timpuri ehdotti pääsevän h...

Patteri vai lattialämmitys, lasi- vai selluvilla?

Kesämökin lattia menee uusiksi pahan kosteusvaurion vuoksi. Kaikki on purettu pois pohjasoria myöten. Rakenne alhaalta ylös asuintiloissa on näillä näkymin seuraava: suod...

Lattian lämpöeristäminen

Hei. Mikä olisi helpoin ! tapa eristää kesämökin lattia. Mökki on vuodelta 1954 ja rakennettu n. 50 cm korkeiden betonitolppien varaan. Lattian pinta-ala on n. 55 neliötä...

lattia kiilalankuista

Kuinka kuivaa pitäisi olla kesämökin lattiaan käytetyn puutavaran, kun mökki on talvet kylmillään? Lankkujen leveys on 80-180 mm. Lattia on tarkoitus maalata myöhemmin....

Ponttilautalattian epätasaisuus

mitä tehdä kesämökin uudelle ponttilautalattialle kun lautojen päät ovat epätasaiset, siis muutaman millin pykälä jokaisessa laudan päässä, niissä näkyy myös ilm. höyläy...

Kesämökin ulkosauna.

Kesämökin ulkosaunan 60-luvulla tehty betonilattia on halkeillut. Miten saataisiin halkeamat piiloon ja lattia hieman ehostettua.Mikä tasoite kävisi lattiaan. Takoitus on...

Kesämökin saunan lattiamateriaali

Talvella kylmillään olevassa kesämökin saunassa on betonilattia, jossa on halkeamia. Kestävätköt normaalit laatat kylmän kauden vahingoittumatta? Olen myös miettinyt kumi...

saunan ja pesuhuoneen lattia

Moi! Tarkoitus olis ensi kesänä uusia kesämökin saunan ja pesuhuoneen lattia.  vanha lattia on todennäköisesti vaneria ja siihen päälle on laitettu matto. nyt lattia on a...

Saunaan puulattia.

Olisi tarkoitus luultavasti vähän perusparantaa kesämökin saunaa.Sinne olisi tarkoitus vetää vesijohdot, jotta saadaan suihku  .Haluttaisiin kuitenkin jättää lattia puula...

Mikä puulaji saunan lattiaan?

Kesämökin saunassa on irti maasta oleva harva puulattia, ja vesi valuu allaolevaan hiekkakerrokseen. Raot antavat ilmaa saunaan ja lattia tuulettuu hyvin. Lattia  on kest...

Hometta betonilattialla?

26 v vanhan hirsisen kesämökin saunan lattia on lauteitten alta semmoisen kiemurtelevia kuvioita tekevän "pumpulin" peitossa. Se ei haise homeelta ja koskettaessa se haih...

RAKENNUTTAJAN VASTUU

Rakennutin kesämökin avaimet käteen periaattella. Rakennuttajaksi valittiin pieni firma, joka hoiti kaikki projektiin liittyvät asiat ja maksut. Kesämökin kokonaiskusta...

Hirsimökin saunan lattian teko

Rakennan kalliolle rossipohjaisen lamellihirrellisen kesämökin.Kysyisin, miten rakennan saunan ja pesuhuoneiden lattiat??...

Hirsimökin eristäminen

Haluaisin kesämökin ulkopuoliseen lisäeristykseen apua, mikä eriste olisi paras vaihto ehto...?...

Kesämökin lattia

Käykö lattialastulevy kesämökin lattian alustaksi,pääle laminaatti. ( mökki vain kesäkäytössä )...

käärmeenpesän hävittäminen

Kesämökin avoimen pohjan alla on kyykäärmeen pesä! Karmea löytö,varsinkin,kun perheessä on 2 pientä lasta.Onko mitään keinoa pesän hävittämiseksi?...

kesämökki

kesämökin sisäseinät maalattua cyprc levyä pysyykö maali seinässä vaan rupeaako irtoilemaan esim.kosteudesta rakennuksessa ei ole lämmitystä eikä talvi käyttöä....

urakan vastuu

JOS URAKOITSIJA TEKEE TYÖNSÄ TUNTITAKSALLA,NIIN ONKO HÄN SAMALLA TAVALLA VASTUUSSA KESÄMÖKIN TEOSTA ,KUN ETTÄ HÄN TEKISI SEN URAKALLA.VASTUU 2VUOTTA?...

hirsiaitan kunnostus

Olen tekemässä vanhasta hirsiaitasta (1900-luvun alkupuolella rakennettu) kesämökin lisärakennusta lähinnä yöpymistarkoitukseen. Millä kannattaisi tukkia hirsien hirsiväl...

Vital-puukuitueristelevy vai pellavaeristelevy

Kummalla kannattaa eristää kesämökin parven seinät ja vinokatto: Vital-puukuitueristelevyillä vai pellavaeristelevyillä. Entä kumpaa väliseiniin ja yläpohjaan....

Kaivon kota

Aion rakentaa kesamokin kaivon paalle vanhanajan kodan, mutta en enaa muista tarkkaan millainen se on?Olisikohan piirrosmallia?...

miten korjaan vuotavan katon

Kesämökin palahuopakatto vuotaa, kuinka olisi viisasta korjata se? Kyselee Marja-Leena...

Köysikaide

Ollaan tekemässä kesämökin terassille 36mm köysikaidetta.Minkä kokoinen reikä on hyvä, että on hyvä pujottaa ja pysyy hyvin paikoillaan.Reijät tulee 100mm tolppaan....

kesämökin ulkosauna ja tupa

Käykö, että kesämökin pihasaunassa on saunan ja tuvan välissä harkkoseinä?Onko se paloturvallinen ja lakien ja asetusten mukainen....