Jäsenen Levyttäjä Niin vielä jäi mainitsematta että mökki on talvet kylmillään
Jäsenen Betonitohtori Lattiarakenne jäähtyy talvella. Suurin kondenssiriski on keväällä, koska lattian alusbetoni on erittäin kylmä ja edistää kondenssin syntyä kylmiin rakeeosiin. Jos tiivistyspaperissa on muovia on papaeri silloin rakenteen kylmällä puolella, eli väärällä puolella. Toinen kosteuden lähde on maakosteus, joka tasaantuu betonilaattaan ja siitä sitten lattirakenteiden alaosiin.
Jäsenen JR454159223 Koska rakennus on kylmillään talvella eli pakkanen pääse sisällekin eli kylmentää lattiarakenteen. On ilmeistä, että se tiivistyspaperi ei ole riittävän tiivistä estääkseen maakosteuden nousua sinne villatilaan. Kun säät lämpenevät, niin se lattialauta ja villa estävät ts. hidastavat sen paperin alapuolella olevan rakenteen lämpenemistä. Betoni (onko alla eristystä?) ja sen alla oleva maa pysyvät lämmössä ”jälkijunassa” verrattuna lattian yläpuoliseen osaan, siis laudan ja villan yläosaan verrattuna.
Jäsenen Betonitohtori Jos rakennus on edelleen kylmillään koko talven, niin
Jäsenen Jv20531112 "- kosteus jää kermieristyksen päälle ja pysyy entistä pitemään märkänä kuin edellinen lattia (muovi pontin alla), melkein tuulettumaton kotelorakenne...""- eli takuuvarma homepommi 1-vuoden
Onpa perustelua! Tuolla perustelullahan kaikki
"takuuvarma homepommi 1-vuoden aikana..."
Mitähän se rakennusfysiikka sanoo tuollaisesta perustelusta, koska ilmeisesti tuota kyselijän taholta antamilla tiedoilla ei ole ollut 50-60luvulta lähtien. Missähän se laho luuraa?
Nyt on teeseitsetohtorilla oiva tilaisuus loistaa eli kertoa
Tietenkin on sitten se tavanomaisempi vaihtoehto, että poistaa tämän viestin ja mahdollisesti itsensä kirjoittaman eo. viestin pannabullan (tänne) kera.
Jäsenen Levyttäjä Itselläkin tuli ensimmäisenä mieleen tuo betoni, että pitäisikö se päällystää jollain bitumi-massalla tai vastaavalla, ja kattohuopaakin mietittiin. Jos lähtisi tuolla kattohuovalla liikkeelle, pitäisikö se laittaa vaan päälle vai liimata pohjaan?
Jäsenen JR454159223 Maalaisjärjelläkin ajateltuna muuta mahdollisuutta ei ole kuin tuo maalaus ja sitten on jalkalistoja "tiivistetty"(?). Eihän se mitenkään ainakaan metsään vie, jos sen liimaa bitumilla, mutta se bitumi ei oikein hyvin jää kiinni siihen kosteaan betonipintaan, joten sekin on siinä levynä "paksuntamassa" sitä kermiä, joka kyllä tarttuu siihen.
Jäsenen Betonitohtori Kysyjä voisi ottaa mikrobinäytteet lattian villakerroksesta. Silloin loppu arvailu, onko rakene homeessa vai ei.
Jäsenen JR454159223 Mikrobinäytteiden otto on täysin turhaa ja niiden tutkituttaminen on myös täysin eurojen haaskausta, koska aivan tavallisella talonpoikaisjärjellä varustettu näkee onko sitä ”mikrobia” ollut siellä jo pitemmän aikaa eli hometta ja lahoa.
Jäsenen Betonitohtori En tiedä miten virkamies toimii, koska ei ole kokemuksia...
Jäsenen JTPro miksei korvaisi villaeristettä esim. uretaanilevyllä. Siinä on samassa eriste ja höyrynsulku, joten ei pääse syntymään tilannetta jossa hs-muovi on ns. "väärällä" puolella kun olosuhteet muuttuvat kylmässä mökissä. Nimenomaan niin että levykerros on yhtenäinen.
Jäsenen Rjal Tuo ehdotus on erinomainen, mutta sekin on tehtävä oikein!
Jäsenen Vaihtoehtoratkaisu Yhdellä tutulla oli ollut kesämökissään vastaavantyyppinen alapohjarakenteiden kosteusongelma.
Jäsenen Vaihtoehtoratkaisu Aiemmassa "Vaihtoehtoratkaisu" kirjoituksessani unohtui mainita, että ns. rossipohjassa tuuletus tapahtuu suoraan ulos eri sivuilta seinän läpi tuuletussäleikköjen kautta.
Jäsenen Jv20531112 Tuskinpa "vaihtoehtoratkaisu" sopii kysyjän tapauksessa.
Jäsenen Halpakorjaus Vaihtoehtoratkaisu on ainoa varmasti toimiva ratkaisu. Tuulettuvassa rossipohjassa ei ole niitä riskejä, jotka vääjäämättä jäävät muihin esiteltyihin korjaustapoihin.
Jäsenen Jv20531112 Olen täsmälleen samaa mieltä. Se toimii niin tehokkasti kysyjän tapauksessa, että tuon vaihtoehtoratkaisun jälkeen sisälle ei mahdu edes ryömimällä. Kun joutuu olemaan ulkoruokinnassa, niin ei ole homeistakaan haittaa.
Jäsenen Levyttäjä Jep, eipä tullut tuohon aloitukseen laitettua tuosta korosta, eli lattiaa ei ole vara korottaa yhtään. Tuo ulostuuletuskaan ei muutenkaan käsittääkseni onnistu, koska ulkopuolella sokkeli nousee reilusti betonilaattaa korkeammalle? Taitaa nousta ihan lattiapinnan tasolle asti.
Jäsenen Betonitohtori Jos rakennuksessa on ns valesokkeli! (Riskirakenne).
Jäsenen Halpakorjaus "Kiilaan koolaukset hieman irti laatasta lahoamattomilla kiiloilla(joka tapauksessa kiilattava lattian epätasaisuuden vuoksi). Korotan uretaanilevyt(Saunasatu tms.) hieman irti laatasta."
Jäsenen Betonitohtori Umpisolueriste ei vety.
Jäsenen Jv20531112 Olen hyvin surullinen ja säälin niitä, jotka uskovat noita täysin huuhaaselitelmiä. Ne kuuluvat täysin johonkin Vinku-Intiaan, toisaalta ei edes sinnekään. En tietenkään tarkoita tuota edellistä. Säälihän on toisaalta sairautta, mutta sairaudellehan ei voi mitään ellei se ole hankittu ja parannettavissa oleva sairaus.
Jäsenen Halpakorjaus Umpisolueriste ei vety kovin pahasti (mutta kyllä vettyy jonkin verran ja betonin ja levyn tuulettumattomassa vastinpinnassa alkaa silloin tapahtua kun betonin kosteus alkaa välissä vaikuttaa).
Jäsenen Jv20531112 Ei vieläkään matkalla Vinku-Intiaan.
Jäsenen Halpakorjaus Umpisolueristeen valmistajan takuu ei korvaa mahdollisia tulevia homevaurioita mutta tuossa yläpuolella on taho jonka usko on vahva.Vedenimeytyminen EN 12087≤ 1,5 til. -% ≤ 1,5 til. -%Vesihöyrynläpäisevyys -12 kg/msPa 0,1-1,2 x 10-12 kg/msPahttp://www.spu.fi/eristeet_tutkitusti_turvallinen Jäsenen Jv20531112 Ei, vaan tieto. Mutta ilman
- veden imeytyminen on 10000 x 10 -2 til.-% ja
- vesihöyryn läpäisevyys on 100 x 10-2 kg/msPa,
eriste on pinnoittamaton.
Tiedot saatu valmistajan sivuilta
http://www.kukkuluuruu.fi/eristeet_tutkitusti_turvaton
ja varmasti vettyy valmistajankin mielestä. Sopii verrata.
Jäsenen Halpakorjaus Edellä olevan nimimerkin laskelmassa ja muussakin on nyt potenssiongelma. Luvut ovat omasta päästä otettuja, eivätkä perustu tieteeseen.
Jäsenen Jv20531112 Potennssit ovat kohdallaan - myös laskuissa, mutta ei näytä olevan jollakin ollenkaan.
Jäsenen Levyttäjä Kiitos kaikille vastauksista.
Jäsenen vaihtoehtoja Laita nyt kuitenkin eristyskaista sinne koolinkien alle.
Jäsenen Vaihtoehtoratkaisu Hei! Varmista kuitenkin tekemäsi ratkaisun lisäksi aikaisemman kommentini siteeraus: "Tietenkin sokkelin vierustan salaojien kunto ja toimivuus on syytä samalla varmistaa, laittaa patolevyt sokkelin ulkopinnan suojaksi sekä varmistaa myös sokkelin vierustan pintamaan kallistus poispäin viettäväksi. Näin vältetään rakennuksen perustan turha kastuminen/kostuminen."
Jäsenen Levyttäjä Tervehdys.
Jäsenen Betonitohtori Onko mökki talvella kylmillään?
Jäsenen Levyttäjä Kyllä, aivan niinkuin ennenkin.
Jäsenen Betonitohtori Kyseessä on kondenssi.
Jäsenen Levyttäjä Ei varmaan pitäisi pitää mökkiä kylmillään talvea.
Jäsenen Betonitohtori Ei sillä paperilla ole merkitystä.
Jäsenen Levyttäjä Kasvihuoneilmiökö vai mikä sen sitten saa aikaiseksi, ettei se nyt kestäisi, kun aiemmin kesti 50 vuotta?
Jäsenen marksto Vähän "korkeammas käres" tapaus on, mutta ans kattoo ny. Kun betoni on kylmää, kondensoitumista tapahtuu varmasti. Mutta kylmissä olosuhteissa homeet ja lahottajat eivät viihdy eivätkä lisäänny. Nyt sitten on ratkaisevaa, millä tasolla ja kuinka kauan kosteus on lämpötilassa, joka on noille pöpöille suosiollinen. Muuta selitystä en keksi noille "tosta vaan" rakennetuille ihan saman rakenteisille mökeille, jotka vuosikymmenestä toiseen itsepäisesti pysyvät käyttökuntoisina vailla aistittavia vahinkoja. Ihmettelen, mutta niitä on.
Jäsenen Levyttäjä Minäkin ihmettelen, että oisko opit muuttuneet?
Jäsenen Betonitohtori Opit ovat olleet vääriä. Silloin kun ruvettiin rakentamaan kerrosrakenteita, matalia perustuksia ja mineraalivillat tuli eristeiksi, niiden rakennusfysikaalista toimintaa ei ymmärretty. Hometta on esiintynyt esim em rakennemallissa ennekin, mutta sitä ei silloin tiedostetettu. Valitettavasti ei nytkään osata tarpeeksi hyvin rakennusfysiikkaa. Homerakenteita suunnitellaan edelleen.
Jäsenen J304638123 Meillä kanssa 1976 rakennetun mökin lattiassa samantapaista. Muovi, koolaus, villa ja lankkulattia. Koolinkien alapuolet lahonneet; villat kuivat ja lankkulattia kunnossa.
Jäsenen ruosu Siis kohta neljäkymmentä vuotta vanha ja pikkusen vaan alapuolelta laho!! Ja elossa ollaan näköjään kun pystytään vielä kirjoittelemaan; ja muita isompia oireita ei ole ollut...? Uusiksi vaan, niin taas kestää...! Aikansa kutakin!
Jäsenen Betonitohtori Nythän on kysymys siitä, onko rakenne kunnossa / toimiva ja aiheuttaako se haittaa käyttäjille. Ko rakenne ei ole kunnossa ja se voi aiheuttaa terveysriskejä käyttäjille, eli tyypillinen riskirakenne. Näissä rakennetyypeissä vaurioituminen alkaa heti valmistumisen jälkeen.
Jäsenen ruosu Niinpä! Ihminenkin alkaa vanhentua heti syntymänsä jälkeen! Tuolla aikaisemmin kirjoittelit että "hometta on em rakennemallissa esiintynyt ennenkin, mutta sitä ei silloin tiedostettu"; pitää paikkansa, monessa muussakin suhteessa! Esim.radioaktiivisia laskeutumia oli vuorenvarmaan aikaisemminkin,(ydinkokeet ilmakehässä, meressä j.n.e), mutta kukaan ei niitä tiedostanut(mitannut). Sitten kun Tjernobylissä paukahti, niin ruvettiin hullunlailla mittailemaan, ja kaikki meni toverin syyksi! Sitä ei tiedä vanha Ruosukaan paljonko sitä paskaa oli kalassa ja lihassa jo aikaisemmin? Sama on tuon homeen kanssa! Paljon on turhaa vouhotusta! Tietysti tottakai täytyy remontoidessa yrittää riskirakenteita eliminoida, mutta epäilen vaan että monet meitä ennen ovat eläneet satavuotiaiksi ja ylikin taloissa jotka tänä päivänä tuomittaisiin asumiskieltoon!
Jäsenen Betonitohtori Homeongelma ei ole mikään pikkujuttu, mieluummin erittäin vakava. On laskettu, että välittöälle homealtistuksen saa Suomessa n 600.000 tuhatta ihmistä. Se on vakavaa ei tällä kannata leikkiä.
Jäsenen marksto Pikkuisen toinen näkökulma asiaan. Kun rakennetaan uutta, on paikallaan tehdä se niin hyvin kuin nyt osataan. Tämä selvä? Kun 40...50 vuotta sitten rakennettiin, se tehtiin niin hyvin kuin silloin osattiin. Osattiin niin hyvin, että vasta nyt alkaa esiintyä havaittavissa olevia ongelmia. Silloisen "parhaan tiedon" mukaan rakennetut elementtitalot pahimmoillaan vaativat korjaamista jo parinkymmenen vuoden jälkeen. Nykytieto viittaa siihen, että osa rakennuksista selviää kunnossa hädin tuskin lopputarkastukseen asti.
Jäsenen savonhumu Muuhun en ota kantaa, mutta sillä ei kohta oo mittään väliä miten ne tönöt suunnitellaan kun rakennusaikana ryssitään hyvätki suunnitelmat! pientalopuolella "unohetaan" avoanaiset ikkuna- ja oviaukot muovittaa ulkopuoleltakin kun onhan se rätti päällä ja hs-muovi sisäpuolella suojana-> tuulisella sateella villat märkänä vaakapuiden alta. Tällekkin kesää on tuota vettä piisannu sen verran että pari naapurityömaan taloa on homeessa satavarmasti enneku edes valmistuvat Jäsenen Betonitohtori Periaatteessa rakennusalan tietämystä oli enempi 60 - 80 luvulla, koska koulutus oli silloin teknillisisää oppilaitoksissa ammattiin ohjaavaa ja parempaakin. Nykyisin on menty korkeakoulumaailmaa kohti ja metsään mennään, jotta paukkuu.
Jäsenen yllätys odotti. -70 luvun alussa valmistuneessa mökissä "vesivahinko" .Rossilattian alla olevan betonilaatan päällä olleessa muovissa vesi päällä. Muovikalvo oli sellainen että toisella puolen oli musta kerros olisiko ollut jotain bitumin tyyppistä ainetta , sitten ohut harmaa paperi ja toisella puolen kirkasta muovia. Vettä oli siis tuon eristepaperin päällä jossa oli mustaa eriste ainetta. Koolaus oli tehty 2x4 sta, ja villata välissä . Sitten lastulevy ja muovimatto. Mökki talven kylmillään. Alapohjasta oli tullut tiivis suljettu tuulettamaton rakenne. Siis täysin väärin tehty.
Jäsenen Make Jos mökki on kylmillään talvet niin olisiko viisasta jättää eristeet kokonaan pois. Olisi ainakin tuuletustilaa.
Jäsenen Make Jos mökki on kylmillään talvet niin olisiko viisasta jättää eristeet kokonaan pois. Olisi ainakin tuuletustilaa.
Lisää kommentti*
