Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Hirsimökin hirsien välinen eriste

Huvilat ja mökit

Kysytty: 28.3.2013 klo:11:56
Eli hirsien välissä näkyy olevan keltaista villan tapaista eristettä.Kaveri oli sitä mieltä,että se on lasivillaa tahi kivivillaa.Mökki on rakennettu 80-luvulla pyöröhirrestä.Ymmärtääkseni nuo eristeet eivät ole toimivia ratkaisuja hirsimökissä.Kysymys kuuluu:Voiko kyseinen eristysmateriaali olla jotain muuta kuin villaa?(rakennusteknisesti hirsimökissä toimivaa)
Jatkokysymys:Kuinka hankala eriste on vaihtaa jos niikseen tulee?
Rakenne on siis yksinkertaisuudessaan,hirsi,"villa",hirsi.

TEsalts
Kysymyksiä: 1 kpl



Virallinen vastaus
Rakennusajankohdasta päätellen kyse on villakaistast...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.

Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.

Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Huvilat ja mökit / Hirsimökin hirsien välinen eriste":
Jäsenen antama (29.3.2013 klo:23:03) kommentti

Tuo lasivillanauha oli rakentamisajankohdan mukainen vakioeriste hirsisaumoissa. Mikäli haluat nyttemmin ehkä irvistelleitä saumoja tiivistää,niin käytä pellavanauhaa. Sekä sisä-, että ulkosaumoissa. Mikäli väritys sallii, niin ulkopuolen tilkityksiin tervasively. Sitoo eristeen lintujen nokkimista vastaan.

Jäsenen antama (4.4.2013 klo:8:39) kommentti

Kiitos tiedoista.Kommentista päätellen villanauha ja pellavanauha ei ilmeisesti reagoi keskenään,eikä tee mitään kosteuspistettä eristeiden

väliin.Meinaan,että jos rupeaa tilkitsemään niin sitä alkuperäistä villaa jää sinne väliin kuitenkin.

Jäsenen antama (4.4.2013 klo:12:23) kommentti

"...käytä pellavanauhaa. Sekä sisä-, että ulkosaumoissa."



Älä helvetissä! Ei missään tapauksessa vaaterättejä tilkintään. Sehän homehtuu varmasti, sillä se on tieteellisesti tutkittu ja todistettu. Tuo neuvo on peräisn pa russkin mailta. Meillä Suomessa on nykyään toisenlainen rakennuskultttuuri.



Käytä ihmeessä varsinaisia eristeitä, jotka on tarkoitettu eristeiksi, siis ei missään nimessä lumppuja.

Jäsenen antama (4.4.2013 klo:19:44) kommentti

"Älä helvetissä! Ei mitään vaaterättejä...homehtuu ja on todettu  ja todistettu etc.."??

Mitenkä ne hirsiaittojen ja -talojen rakentajat aikanaan käyttivätkin seinäsammalta hirsien välissä. Orgaanista ainetta.
Hirveä virhe? Homma toimi. Jälkitilkitys tehtiin rungon painuttua, hieman pitkäkuituisemmalla materiaalilla. Pellava-, juutti-, nokkoskuitupohjaisia aineilla. Ulkosaumoihin käytettiin tervarivettä. Huomattava, että kyse ei ole tervari-vedestä, jota hanslankarin piti tuoda tilkitsijälle, kuten arinahöylää muurarille.
Kts yleiset ohjeet hirsisaumojen tilkitsemisestä / museoviraston ohjeet samasta " Tilkkeenä käytetään yleensä luonnonkuitua, esim. pellavaa". Pellavaa saa nykyisin monenlaisina nauhoina rautakaupoista. Valmiiksi tervakäsiteltyäkin pellavarivettä  (ulkosaumoihin) löytyy markkinoilta esim.100mm*120m säkeissä. Hinta / saatavuus / toimituserän suuruus voi olla haittana.
Itselläni oli vanhaa tervarivettä -  LATE:n puulaivakaudelta perinnöksi saatua - vain puuvenettäni varten.
En sitä raatsinut mökin seiniin käyttää. Totesin itsetehdyn "tervapellavatilkkeen" toimivaksi ulkopinnan hirsisaumoille.

Omakohtaista kokemusta 190mm:n hirsimökkini ulkosaumojen tiivistyksestä tervatulla pellavalla tosin vasta 27 vuotta,
mutta homma toimii. Ulkosaumoista tintit repivät tervaamatoman pellavan pesiinsä, mutta tervattu jää saumoihin.  Nykyinen pellavatilke, nauhasta irtirevittynä ja kierteellepunottuna sopii kaikkiin saumoihin, myös hirsien halkeamiin. Ohennettua kantotervaa tilkityksen päälle -  pitää sauman tiiviinä ja tintit poissa.

PS ei pidä innostua siinä saumojen jälkitilkitsemisessä, ihan vain irvisteleviin saumoihin- ja jos tuntuu olevan tilaa hirsisaumojen välillä, niin pehmeästi sinne lisää tavaraa.Tilkkeen ei pidä olla kantava rakenne..

Jäsenen antama (4.4.2013 klo:21:56) kommentti

PS. Meillä Suomessa on - Jv:n "lummpurussia" - näkemyksistä huolimatta -  semmoinen rakennuskulttuuri,
että pitää laittaa oikeaa tavaraa oikeaan paikkaan..( Vaaterätti ei ole samaa kuin pellavatilke)
Kysyjä ei kerro,onko hän lisäeristämisaikeissa vaiko ainoastaan tiivistämässä nykyseinää. Kummassakin tapauksessa olemassaolevan hirsiseinän tiivistysohjeet ovat käyttökelpoiset. Pellavatilke on OK.

Jäsenen antama (4.4.2013 klo:22:27) kommentti

Pellava tilkkeenä on samaa kuin rättejä eristeeksi homehtumaan. Nyt on nyt ja meillä menneet ovat vielä tulevaisuutta pa russkissa. Siis pannaan tilkeriveeksi nykyajan eristeeksi tarkoitettua tavaraa.

Jäsenen antama (4.4.2013 klo:22:39) kommentti

Jv kritisoi - taas kerran, oman näkemyksensä pohjalta - ilman mitään parempaa tietoa - vastaustani pellavariveen käytöstä. Museoyhdistyksen ja alan hirsitalovalmistajien suosituksia sen enemmälti komentoimatta / antamatta itse asiaaan omaa ehdotustaan?.Vaihtoehtoja ja perusteluja odottaisin Jv.ltä "rättifilosofiansa " lisäksi. Niitä sieltä varmaankin jatkossa löytyy..

Jäsenen antama (5.4.2013 klo:10:22) kommentti

Vaikka nyt onkin nyt, vanhoja rakennuksia fiksattaessa vanhat konstit ovat parempia, kuin pussillinen uusia.

Jäsenen antama (5.4.2013 klo:11:04) kommentti

Arvoisa Ra..! Menepä ja tutustupa, jos et ole aikaisemmin jo tutustunut (suosittelen, kun täällä "neuvoja" ahkerasti jakelet, esim. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun kirjastoon ja tutkailepa niitä todellisuudessa (ei tekaistusti ja, ei pa russkin) korkeasti koulutettujen väitöksiä hakuargumentilla vaikkapa "pellava", niin siellä todetaan eristeiden tutkimuksissa mm. (ei ollenkaan sanatarkasti) "pellava eristeenä homehtuu jopa varmasti jo kahdessa viikossa", joten
"Niitä sieltä varmaankin jatkossa löytyy..."

Olen antanut omana ehdotuksena käyttää nykyaikaisia varsinaisia eristeitä tilkkeinä eikä tukkia rätteihin ja liinoihin hyvin erinomaisesti sopivia aineyhdisteitä.

On tärkeää ymmärtää lukemansa. Jos ei ymmärrä, niin kannattaa kysyä. Kysyjä ei ole tyhmä, mutta se, joka vain luulee eikä tiedä.

Jäsenen antama (5.4.2013 klo:18:52) kommentti

Niin, mikä hyvänsä orgaaninen sopivissa olosuhteissa homehtuu, jopa jo kahdessa viikossa. Esimerkiksi puu. Samoin minkä hyvänsä eristeen pinnalle (tai sisään) joutunut orgaaninen aines. Mineraalivillat, uretaanieristeet, silikonit, pellavat, turpeet tai "lumput" eivät tässä suhteessa eroa toisistaan.

Sitkeähköstä etsinnästä huolimatta en Aalto-yliopiston enkä Otaniemen tietokannoista löytänyt mitään tutkimusta enkä opinnäytetyötä asiaan liittyvillä hakukriteereillä, joita itse osaan kuvitella. Kysynkin tietämiäsi viitteitä tutustuakseni asiaan lähemmin.

Jäsenen antama (5.4.2013 klo:20:01) kommentti

Kyllä siellä on tai ainakin oli, sillä yksi lisensiaattityölinkki käsitellen erilaisia eristeitä on ollut taannoin näilläkin sivustoilla esillä, mutta tietämäni mukaan ainakin se  linkki on poistettu toimimattomaksi. Valitan, mutta se on täyttä totta. Se toimi aikansa. Se varmaan löytyy paperiversiona ko. kirjastosta. Tekijän tiedän  ja tunnen hyvin.

Jäsenen antama (5.4.2013 klo:20:51) kommentti

Tekijänimi auttaisi jo kovasti, kiitos.

Jäsenen antama (5.4.2013 klo:23:08) kommentti

Panin YV:llä koneeltani löytynyttä tietoa, mutta kumpikaan sekä linkki että reitti eivät toimineet.

Kyseisen herran etunimi on Hannu, jonka unohdin antaa/mainita. Panin YV:nä, koska en kysynyt Hannulta mitään lupaa, vaikka se on kyllä aivan julkinen ja varmaan löytyy ko. kirjastosta, mutta nimen julkaisemiseen näillä palstoilla on muistamani mukaan oltava lupa ko. henkilöltä.

Yritän tutkailla konettani tarkemmin, josko ko. opus löytyisi peräti koneeni syövereistä.

Tutkailin, mutta eipä löytynyt

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:9:57) kommentti

YV ei ole tullut perille. Tarkistin antamistani yhteystiedoista että osoitteeni on siellä kyllä oikein.

Kun kerran tutkimuksen tekijän hyvin tunnet, niin kysäisepä häneltä suora lähdeviite. Se olisi minulle kaikkein helpoin käyttää. Tutkijaakin luultavimmin vain miellyttää, että hänen saamistaan tuloksista ollaan kiinnostuneita.

Tähän mennessä antamasi tiedot epämääräisyydessään ovat ollet aivan hyödyttömiä.

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:10:29) kommentti

Google: "hirsiseinän tilkemateriaalin ominaisuudet"
Oma mielipiteeni on se että kahdesta pahasta valitaan se pienempi! Pahinta tässä tapauksessa on näkyvissä oleva lasivilla! Lisätilkintään on ainoa oikea ratkaisu  pellavariveen käyttö!

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:12:19) kommentti

"Tähän mennessä antamasi tiedot epämääräisyydessään ovat ollet aivan hyödyttömiä."

Tuollaiseen kommenttiin pitäisi vastata niin kuin metsä vastaa, mutta en tee sitä.

Kullakin on tyylinsä. Eiköhän kysyjän (= tietoa haluavan) kannattaisi olla nöyrä, mutta ei nöyristellä.

Tarkistin omista lähetetyistä, että viesti on lähtenyt. Se on myönnettävä, että siinä viestissä annoin vain tietoa, mitä koneeltani löysin. Niillä tiedoilla ei kylläkään olisi päässyt eteen päin.

En viitsinyt näin pyhän seutuna vaivata ketään.

Sillehän en taas mahda mitään, jos lähetys häipyy matkalla, mutta etsin ja löysin jotakin.

Kaivoin bittiavaruudesta jotakin muistikuvieni mukaan ja löysin.

Alkuperäinen julkaisu on ollut linkissä:

http://www.helsinki.fi/mmtdk/mmeko/sunare.....

se onkin Suomen Akademian tutkimushanke

Kyseinen opus, jota tarkemmin en voi antaa kuin

ISBN 952-10-2817-3 (pdf)
ISSN 1235-4449

Nimeke: Emission maesurements from fibrous thermal insulation materials

On siis lontoolaista murretta! kannattaa osata tai sitten tyytyä

otetta suomeksi

http://scholar.googleusercontent.com/scholar?q=cache:wIxaJzbKFSUJ:scholar.google.com/&hl=fi&as_sdt=0

Jos on vielä epämääräistä, niin "pesen itseni/käteni" ainakin siitä saasteesta.

Tuohon ruosun kommenttiin

" Lisätilkintään on ainoa oikea ratkaisu  pellavariveen käyttö!"                                                                   

on vilpittömästi todettava/vastattava: tekniikka on käytävä kauneuden edellä, sillä kauneus on katoavaa, mutta tekniilkka kehittyy.

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:14:20) kommentti

"tekniikka on käytävä kauneuden edellä...", Onhan se tietysti rivon näköinenkin, mutta ajattelin nyt etupäässä niitä muita vaikutuksia; ei vähiten terveydellisiä,joita tuo vapaana "lepattava" villa aiheuttaa", missä muissa rakenteissa se on sallittua...?

Mitä tuohon testiin tulee, niin nöyrästi jättäisin sen huomioimatta, kyllähän tietysti puhutaan samoista materiaaleista, mutta eipä ole testattu siinä seinänraossa! Mainittuna oli myös muutamia päätekijöitä, jotka vaikuttaa;ympäröivät materiaalit, kuitujen pituus jne.Siis eristys ja tiivistys; kaksi eri asiaa, siis erilaiset olosuhteet.Mutta lepattava lasivilla aina se jotakin itseensä imee; ja aina siitä jotakin irtoaa! Muovillako se muka pitäisi tilkitä...?

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:19:03) kommentti

"Happamia on!" Sanoi kettu pihlajan martjoista!

"Mitä tuohon testiin tulee, niin nöyrästi jättäisin sen huomioimatta"

Väitän, että olet jättänytkin ja summassa sotket asioita.

Mutulla ei rakenneta kunnollista.

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:19:47) kommentti

JV 205: "=>on tärkeää ymmärtää lukemansa.." Oletkohan itse ymmärtänyt lukemasi noista tutkimuksistasi? Erilaisten orgaanisten materiaalien reagointi labra-olosuhteissa aiheutettuihin rasituksiin ei kerro mitään niiden toimimisesta / käyttökelpoisuudesta käytännön asennustilanteissa. Kaikista Aallon tai Uppsalan yliopistojen tutkimuksista huolimatta: pellavarive, vanhan hirsiseinän sisäsaumoissa ja tervarive hirsien ulkosaumoissa on käyttöolosuhteissa useita vuosikymmeniä kestotestattu ja hyväksi todettu. Mehiläinen lentää - vaikka tiede on todistanut, ettei se niillä siivillä voi.....

Jäsenen antama (6.4.2013 klo:21:14) kommentti

Mitä tuossa nyt kertaalleen läpi luin tuon auki saamani tutkimuksen, siinä lähinnä sanottiin, että kun olosuhteet ovat tietynlaiset ja homehtuminen alkaa, se etenee nopeammin luonnonkuitueristeissä.

Hiukan suoraa lainausta: "Kapillaarinen veden imeytyminen rakennusmateriaaliin johtaa nopeasti sienikasvun aiheuttamaan saastumiseen, kun taas sienien kasvu veden tiivistyessä vaihtelevissa kosteus- ja lämpöolosuhteissa on merkittävästi hitaampaa."

Mainittakoon, että koeolosuhteissa on lähdetty liikkeelle 90%RH kosteudesta ilmeisesti sen takia, että homehtumista varmasti saadaan tapahtumaan. Koelämpötila tosin jäi ensilukemalla panematta merkille.

Enpä tuon tutkimuksen pohjalta kovin suurta suuta pitäisi jonkin eristeen takuuvarmasta homehtumisesta.

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:0:35) kommentti

Päättelyä: Huomatkaas se varsinainen tutkimus on se lontoon murteinen, jota ette ole saaneet käyttöönne ja saatikka ymmärtäneet. Tuskinpa saattekaan. Eihän tuossa suomiosassa juuri sanota mitään olennaista.

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:10:35) kommentti

Sitä lontoonmurteista minä lueskelin ja sitä kevyesti referoin. Muuta tutkimusta väitteidensä tueksi herralla ei liene hallussaan ja tuskin olemassakaan. Semmoiseen suurieleisesti tietellisinä totuuksina vetoaminen on yksinkertaisesti halveksittavaa.

Ps. Ei vaan näy sitä YV:ä. Se bittiavaruus, se bittiavaruus, niinhän?

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:11:10) kommentti

"Ps. Ei vaan näy sitä YV:ä. Se bittiavaruus, se bittiavaruus, niinhän?



Saitpahan sitten minun toimittamana tarkempaa eli täsmätietoa.

Kivi tuntuu olevan sukassasi. Kahta et vaihda, vai?



Näköjään siellä bittiavaruudessakin on metsä, joka vastaa kuin sinne huudetaan.



Sananlaskua noudattaen minä vaikenen - tästä.

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:11:36) kommentti

Toden edessä vaikeneminen ei kummoistakaan viisautta osoita. Siihen kai sananlaskullasi viittaat.

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:12:54) kommentti

"Vaikeneminen on myöntymisen merkki"; sitä ehkä tässä...?

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:14:05) kommentti

Täällähän on virinnyt kunnon keskustelua aiheesta.Lisätietona antaisin,että tarkoitus ei ole lisäeristää,vaan tosiaan vaan tilkitä

niitä hirren rakoja,jos tarvetta on.Jos kuvailemani hirsien välinen eriste on todella lasivillaa,niin hirvittää kyllä vähän mitä se tekee sisäilmalle ja sitä myöten terveydelle..

No,kauppoja ei ole vielä tehty kohteesta.

Kiitoksia kommenteista/mielipiteistä!

Jäsenen antama (7.4.2013 klo:14:45) kommentti

Samaisen tutkimuksen pienhiukkaspäästöjä koskevissa päätelmissä on mainittu: "Kaupallisen pellava-arkkieristyksen päästökerroin ei ole merkittävästi suurempi kuin lasi- tai kivivillaeristeenkään."

Taulukoiduista tuloksista taas ilmenee, että nämä päästöt jäävä pääsääntöisesti alle mittaustarkkuuden. Siitä päätellen syytä huolestumiseen tässä suhteessa ei ole, käyttipä sitten mineraalivilloja tai pellavaeristeitä.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:0:34) kommentti

Mistäpä löysit eli sait kyseisen englanninkielisen alkuperäisen tutkimuksen näin nopeasti, kun minä en sitä löytänyt noilla annetuilla yksilöintitiedoilla, vain suomenkielisen? Annapa yksilöintitiedot mistä löysit sen englanninkielisen eli alkuperäisen. Kiitos!



Sanot referoineesi alkuperäistä:

"Kaupallisen pellava-arkkieristyksen päästökerroin ei ole merkittävästi suurempi kuin lasi- tai kivivillaeristeenkään.",



mutta suomenkielisessä lyhennelmässä/tiivistelmässä sanotaan



” Päästökertoimet kaupallisen pellavan

eristeet olivat vain hieman suurempi kuin lasi-ja kivivillan materiaaleja.”



Mistä johtuu ero?


Jäsenen antama (8.4.2013 klo:9:44) kommentti

ISBN 952-10-2817-3 (pdf)

ISSN 1235-4449

Nimeke: Emission maesurements from fibrous thermal insulation materials.



Noilla tiedoilla sen saat. Lukaisepa läpi.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:10:03) kommentti

Niinpä niin! Ja joopase joo! Kyllähän minä nuo olen nähnyt ja yrittänyt niitä bittejä, mutta polkua en ole löytänyt? Miksi ov...bitit ei aukene meille eli minulle?

Etpä vastannut myös ihmettelyyni, jonka toistan

Sanot referoineesi alkuperäistä:
"Kaupallisen pellava-arkkieristyksen päästökerroin ei ole merkittävästi suurempi kuin lasi- tai kivivillaeristeenkään.",

mutta suomenkielisessä lyhennelmässä/tiivistelmässä sanotaan

” Päästökertoimet kaupallisen pellavan
eristeet olivat vain hieman suurempi kuin lasi-ja kivivillan materiaaleja.”

Mitähän se vaikeneminen sitten merkitsee?

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:11:36) kommentti

Siirrä sanat Emission maesurements from fibrous thermal insulation materials suoraan sinne hakukenttään ja paina enter. Siitä aukenee koko joukko aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyviä otsakkeita. Heti Web Results väliotsakkeen jälkeinen ensimmäinen otsake vie mainittuun tutkimukseen. Avaa se ja nauti.

Muita otsakkeita en avannut koska ne näyttävät sisältävän tietoa mineraali- ja lasivillaeristeistä, äänieristämisestä yms. Lisäksi tutkimuksen tekijänimien joukossa on Hannu-etuniminen henkilö, joka oli annettu erääksi hakuvihjeeksi.

Mitä tulee noihin vertailemiisi päästökerrointa koskeviin lauseisiin, en erota niiden välillä mitään ristiriitaa. Käännökseni on vain sanatarkempi, mutta tutkijat saavat toki kääntää omat tekstinsä haluamallaan tavalla.

Jos vaikenemisella minuun viittaat, voin puolustautua vain sillä, etten päivystä täällä täysiaikaisesti.

Toivottavasti saatoin olla avuksi.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:13:12) kommentti

Kiitoksia!

Yritinpä mainitsemallasi tavalla aikaisemmin, mutta se haku päättyi aina "ei näytetä"-juttuun tai vastaavaan. Yritetäänpä sitten vielä uudestaan, kun ehdin.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:13:17) kommentti

Sama litaniahan tuo suurinpiirtein on kuin se minkä meikäläinen sai framille jo ensikerralla sitä sinistä linkkiä painamalla! Ja kuten sanottua tutkimustulos on tutkimustulos! Mitä noihin hiukkasiin tulee, niin tarkasti kun kattelee, niin meikäläinen tulee ainakin siihen tulokseen että lasivilla kuivaessaan pölisee niin pirusti! Että olisipa testattu se muutamia kymmeniä vuosia vanha hapertunut lasivilla siellä seinänraossa, mitkähän litramäärät siellä on kyseessä! Ei tartte "kammioita", riittää kun aurinkoa vasten tuulella kattelee!Todellisuus on kyllä monta kertaa tutkimusta ihmeellisempi! Totuuden nimissä sanottuna pölyää se pellavakin, jos on löysänä roikkumassa, mutta olipa mitä oli, niin kyllä ne tilkkeet pitäisi olla näkymättömissä, sekä ulko että sisäpuolella, ainakin mitä lasivillaan tulee. Ja verroinkin jos löysällä lepattaa; mitäs semmosella tilkkeellä on virkaa! Siitähän tuulee läpi että "pölähtää"
Ne on ne "ympäröivät olosuhteet"...! Ja tämähän oli vain lisensiaattityötä? Tästä kai nyt sitten on helppo lähteä tohtoriksi väittelemään niillä perusteilla, että pellavanpölyyn sitä ennen lasivillan keksimistä kuoltiin, ja kuollaan kai vielä sen jälkeenkin, jos se niin hirveetä myrkkyä on! Jotenkin tuntuu vaan ihmeelliseltä kun vaikuttaa vaan nuo astma- allergia- sun muut hengenhaukkomiset lisääntyvän...? Asuukohan ne raukat kaikki pellavatilketalossa? Mistäs linkistä siihen saadaan valaistusta?

P.S Meikäläisenkin osalta tuo "päivystys" vähenee; ilmojen myötä,  ulkohommiin tästä....!

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:13:23) kommentti

Tuota... Lisensiaattitöitä ei tehdä ryhmätyönä.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:13:55) kommentti

"Lisenssiaattitöitä ei tehdä ryhmätyönä"

Ei kai niin, tarkemmin ajateltuna. Tuossa vaan kiiressä ilmaisin noin, kun tuolla aikaisemmin oli jostakin lisenssiaatti... puhetta.

Ja mistäpä se kohta tietää; vapaat näkemykset ehkä valloittavat tuollakin alalla...?

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:14:37) kommentti

Tarkkaan ottaen myös lisurityö on ryhmätyötä. En lähde kiistelyyn, jokaisella olkoon vapaa kästys. Ei kuulu ainakaan minulle.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:21:13) kommentti

Hirsipintojen sisä- ja ulkopuolinen pintakäsittely sitoo kyllä min.villa / pellavarive tilkkeen pölyämättömäksi. Tiiviimmän ja helpommin puhtaanapidettävän (pölyjen pyyhintä) sisäsauman saa sopivilla holkkalistoilla.  Listan kokoa joutuu ehkä muuttelemaan saumojen irvistysasteen mukaan. Sopiva käsittelyaine sisäpinnnoille on esim. "sauna-suoja" tyyppinen, vesiohenteinen lakka. Kuvassa on periaate, ei mallisuoritus.
Nykyisten höylähirsien välisaumojen profiilimuoto ja tiivistemateriaalit ovat erilaiset, niihin tähän kysymykseen annetut mitkään vastaukset eivät sinällään sovellu.

Jäsenen antama (8.4.2013 klo:23:32) kommentti

Lasivillanauhan ja muitten nykyisten tiivisteitten paikka on näkymättömänä varauksessa! Mistä johtuu jos niin paljon irvistelee että villat tulee näkyviin?

Jäsenen antama (9.4.2013 klo:0:18) kommentti

Muistetaan, että kysyjän kohde on -80 luvulta. Suurin osa Suomen kesämökkejä ja saunoja on rakennettu ennen 2000-luvulla kehiteltyjä, tiiviimpiä (ja paksumpien hirsien välisiä)  piilosaumavarauksia. Yleinen pyöröhirsi mökeissä oli tuolloin halkaisijaltaan 125..150...190mm,
Vaakasaumat ilman huulloksia,vain kaarevalla leikkauksella. Hirsien välinen tilke on näissä yleisesti näkyvissä.Tapituskin saattoi olla
huonosti tehty.. hirsisaumojen irvistely näissä rakennuksissa on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Lisäksi tulevat nykyisin lisääntyvässä määrin vanhojen hirsirakennusten uusiokäytön edellyttämät hirsisaumojen korjausten tiivistystarpeet..

Jäsenen   antama (17.8.2015 klo:23:38) kommentti

Hirsitalon tiivistämiseen kannattaa käyttää patapadan kaltaista metallipintaista materiaalia, se on helppo tilkitä rakosiin, niin ei hiiret pääse rakenteisiin isommat kolot kannattaa pienentää puupalikoilla esim. esim männyn tai kuusen oksista voi puukolla vuolla reikään sopivan polasen ja kiilata sen sitten teräsmetallivillalla. Tässä on pointtina se että hiiren hampaat eivät kykene metalliseoslankaan paptpadan kaltainen tiivistysaine on hyvä ja se toimii.



Jäsenen   antama (4.4.2016 klo:10:03) kommentti

Joitakin kommentteja edellä luin.. Purin eilen 110 vuotiaan talon ikkunan karmeineen tiilimuuratusta seinästä. Tilkkeenä oli pellavarivettä. Rive oli kuin pakasta vetästy, täysin moitteeton ja homeeton.Kyseessä parvekkeen alla ollut ulko ikkuna. huoneisdtoss ollut n.80 vuotta vain puulämmitys kakluunilla.Myös vastaavan hirsitalon puukerrosten ikkunoiden väliset riveet ovat olleet priimakunnossas, vaikka joitain ikkunan alapuoleisen hirsien lahovaurioita olen joutunut korjaamaan.Monet näistä "nykytietäjiastä" lukevat kirjoista jopa ihan englanniksi, kuinka eristeet käyttäytyvät, mutta väheksyvät empiiristä havaintoa.



Jv: lle , lueppa tutkimuksista miksi 1895 rakennetun talon alimman kerroksen lattian( rossifyllin päällä (fyllinpäällä nk. uiva lattia!!), oli n. 2 cm kerros poltettuakalkkia ilmeisesti sekoitettuna pölymäiseen fillerihiekkaan.Uiva lattia piti eristekerroksen tiukkavna, mutta tuo "pölykerros rahkasammalten ja kutterinpurun päällä oli nerokas juttu, eikä liity paloturvallisuuteen..



kalkkia käytetää puutarhoissa ja pellollakin, vaan ei lattian alla kasvanut turnippseja tms. kasveja. Pellava eriste on hyvä eriste . Voisin jatkaa uuneihin ja paimovoimaiseen nilmabncvaihtoon, mutta pysytään teemassa.



Katsoin muuan hirsitaloa,



Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Hirsimökin sisäpinta

Mikä olisi paras mahdollinen tapa käsitellä hirsimökin sisäpinnat kun halutaan vähentää hirsien värieroja? Sisähirret ovat käsittelemättömät ja mökki on 30 vuotta vanha....

hirsitalon katon läpivienti

tarttis saada ekovessan tuuletus toimimaan uuden hirsimökin katon läpi. miten  se tehdään huomioiden hirsien painuminen....

Hirsimökin ikkuinoiden asennus/eristäminen?

Miten tehdään oikeoppisesti Hirsimökin ikkunoiden/ulko-ovien karmien ja hirsirunkon välinen eristäminen/ tiivistäminen. Siis kuinka rakenteesta saadaan lämpimän pitävä?...

Lisäeristäminen sisälle vai ulos

Kuinka paljon talon ulkokuori paksunee ulkopuolisessa eristämissä, kyseessä on hirsitalo. Jos laitan nyt sisäpuolelle, onko ulkopuolinen lisäeristäminen mahdollista myöhe...

Hirsimökin ikkunoiden kosteusuojaaminen.

Hirsimökin ikkunoiden asentamisesta ja eristämisestä oli heinäkuussa kysymys ja hyvä vastaus. Silti kysyn erityisesti kosteiden tilojen (sauna, pesuhuone) suhteen, pitä...

Hirsisaunan raot

Vanhan hirsisaunan hirsien raoista on paikoittain eriste irronnut todennäköisesti hiirien tai vast. toimesta ja nyt valo näkyy raoista. Sauna on tehty käsinveistetyistä h...

Hirsimökin ikkunat+ovet

Teen pyöröhirsimökkiä ja vaivaa ajatus siitä, kuinka ovet kiinniteään kehikkoon? Hirsien päihin ilmeisesti ajetaan urat, joihin tulee 'palikat' karmien kiinnitämistä vart...

Hirret omista puista?

Olen aikeissa rakentaa pienen hirsimökin (sauna+tupa). Tontilla on melko paljon mäntypuustoa.Kannattaako tontilla olevaa puustoa kaataa rakennustarpeiksi ja pitääkö puide...

Oaino rossilattialle

Minkäpainoisen takan ja kevythormin voi asentaa hirsimökin rossilattialle....

Peltikaton jäätyminen

Hirsimökki (rak.–98) laajennettu ja otettu vakituiseen asuinkäyttöön. Hirsimökin päätyyn tehty laajennus, talo nyt L-muotoinen. Ongelma peltikaton jäätyminen hirsimökin p...

Mökin lämpöeristys

Kysyin hirsimökin eristämisestä 5 cm. sisäpuolisella koolauksella, mutta en löydä mahdollista vastausta....

kurkihirren eristäminen

hirsimökin pystyttäjä jätti kurkihirren ja kattotuolin välisen eristeen pois.voiko tulla kosteus haittoja tästä?...

Hirsirakennuksen hirret (fii 190 mm)

Hei !Kysyn vanhan hirsimökin uudislaajennuksen laatuvaatimuksista:-saako hirsiä jatkaa suoralla seinällä ?-onko 5 mm raot sallittavia hirsissä ?Laajennus on Honkarakentee...

Toimiiko Akustolevy eristeenä?

Sain ison läjän akustolevyjä(30mm), kysyisinkin että toimisiko ne lisäeristyksenä hirsimökin sisäpuolella. Jos käy niin miten se kannattaisi silloin asentaa?...

Voiko etikalla putsata hirsiseinää?

Pystyykö Etikalla pesemään homepilkkuja hirsimökin ulkoseinästä ja jos niin tarviiko sen jälkeen tehdä vielä jotain ennen maalausta vesiohenteisella maalilla?...

Kesämökin siirto kokonaisena

Minkälainen operaatio on 50 neliöisen yksikerroksisen , tällä hetkellä pilareiden varaan pystytetyn hirsimökin siirto , ja mitä maksaa ? ....

Hirsisaunan alahirsien kosteus

Olemme uusimassa 1900-luvun alkupuolelta olevan erillisen hirsisaunarakennuksen alahirsiä, jotka ovat pahasti lahonneet johtuen saunan vesieristyksen puuttumisesta sekä s...

Pyöröhirsimökin lisäeristäminen?

Pyöröhirsimökki Inarissa, siis tunturilapin kylmissä olosuhteissa. Seinät nykyisellään pelkkää 230 mm:n PYÖRÖhirttä, hirsien välissä tietysti jokin kuitueristesuikale eli...

Pihasaunan sisustaminen kelolaudalla/halkisahatulla kelolla!

Hei! Tarkoitus sisustaa pihasauna joko kelolaudalla tai halkisahatulla kelolla. Nyt on rakenne seuraava katsottuna saunasta ulospäin. Ollut paneeli,ilmarako,hopean v...

Sauna

Hei, vaihdan saunaan puulämmitteisen kiukaan ja siihen tulee palosuojattu teräshormi, arkkitehti tekee siihen piirustukset että saa toimenpideluvan, mutta...

Hirsiseinän tiivistenauhojen vaihto

vm 1999 n. 10m2:n talvella kylmän pyöröhirsisen vierasaitan hirsien välissä eristeenä toimiva (lasi?)villa haisee pistävälle: aika lailla joka hirsiväli haisee, kun huone...

Tuuletus aukko pyöröhirsiseinään

Vanhaan harjakattoiseen saunarakennukseen tulisi tehdä näin jälkikäteen tuuletusaukot päätyihin lisäämään yläpohjan tuuletusta. Olemme jo hankkineet tuuletusaukot 10cm ha...

Höylähirsimökin ulkopuolinen lisäeristäminen

Olen suunnitellut 100mm:n höylähirsimökin lisäeristämistä ulkopuolisella lisäeristemisellä ja tuulensuojalevyillä. Ongelmallinen on alkuperäisten nurkka- ja väliseinäsalv...

Miten tulisi hoitaa höyrynsulku.

Rakennan hirsimökkiä pyöröhirrestä missä olen käyttänyt pellava eristettä hirsien välissä. Olen rakentamassa yläpohjaa mihin tulee 200 mm villaa ja 50 mm paksu WPS tuulen...

välipohjan eristäminen

Remontoimme vanhaa puutaloa ja mietimme onko oikein tehdä keskikerroksen (tulossa keittiötilat) ja kellarikerroksen (kylmää varasto-ja lämmintä oleskelutilaa) välinen poh...