Jäsenen Ra.insvm.-69 Tuo lasivillanauha oli rakentamisajankohdan mukainen vakioeriste hirsisaumoissa. Mikäli haluat nyttemmin ehkä irvistelleitä saumoja tiivistää,niin käytä pellavanauhaa. Sekä sisä-, että ulkosaumoissa. Mikäli väritys sallii, niin ulkopuolen tilkityksiin tervasively. Sitoo eristeen lintujen nokkimista vastaan.
Jäsenen TEsalts Kiitos tiedoista.Kommentista päätellen villanauha ja pellavanauha ei ilmeisesti reagoi keskenään,eikä tee mitään kosteuspistettä eristeiden
Jäsenen Jv20531112 "...käytä pellavanauhaa. Sekä sisä-, että ulkosaumoissa."
Jäsenen Ra.insvm.-69 "Älä helvetissä! Ei mitään vaaterättejä...homehtuu ja on todettu ja todistettu etc.."??seinäsammalta hirsien välissä. Orgaanista ainetta.Kts yleiset ohjeet hirsisaumojen tilkitsemisestä / museoviraston ohjeet samasta " Tilkkeenä käytetään yleensä luonnonkuitua, esim. pellavaa ". Pellavaa saa nykyisin monenlaisina nauhoina rautakaupoista. Valmiiksi tervakäsiteltyäkin pellavarivettä (ulkosaumoihin) löytyy markkinoilta esim.100mm*120m säkeissä. Hinta / saatavuus / toimituserän suuruus voi olla haittana.
Jäsenen Ra.insvm.-69 PS. Meillä Suomessa on - Jv:n "lummpurussia" - näkemyksistä huolimatta - semmoinen rakennuskulttuuri,
Jäsenen Jv20531112 Pellava tilkkeenä on samaa kuin rättejä eristeeksi homehtumaan. Nyt on nyt ja meillä menneet ovat vielä tulevaisuutta pa russkissa. Siis pannaan tilkeriveeksi nykyajan eristeeksi tarkoitettua tavaraa.
Jäsenen Ra.insvm.-69 Jv kritisoi - taas kerran, oman näkemyksensä pohjalta - ilman mitään parempaa tietoa - vastaustani pellavariveen käytöstä. Museoyhdistyksen ja alan hirsitalovalmistajien suosituksia sen enemmälti komentoimatta / antamatta itse asiaaan omaa ehdotustaan?.Vaihtoehtoja ja perusteluja odottaisin Jv.ltä "rättifilosofiansa " lisäksi. Niitä sieltä varmaankin jatkossa löytyy..
Jäsenen marksto Vaikka nyt onkin nyt, vanhoja rakennuksia fiksattaessa vanhat konstit ovat parempia, kuin pussillinen uusia.
Jäsenen Jv20531112 Arvoisa Ra..! Menepä ja tutustupa, jos et ole aikaisemmin jo tutustunut (suosittelen, kun täällä "neuvoja" ahkerasti jakelet, esim. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun kirjastoon ja tutkailepa niitä todellisuudessa (ei tekaistusti ja, ei pa russkin) korkeasti koulutettujen väitöksiä hakuargumentilla vaikkapa "pellava", niin siellä todetaan eristeiden tutkimuksissa mm. (ei ollenkaan sanatarkasti) "pellava eristeenä homehtuu jopa varmasti jo kahdessa viikossa", joten
Jäsenen marksto Niin, mikä hyvänsä orgaaninen sopivissa olosuhteissa homehtuu, jopa jo kahdessa viikossa. Esimerkiksi puu. Samoin minkä hyvänsä eristeen pinnalle (tai sisään) joutunut orgaaninen aines. Mineraalivillat, uretaanieristeet, silikonit, pellavat, turpeet tai "lumput" eivät tässä suhteessa eroa toisistaan.
Jäsenen Jv20531112 Kyllä siellä on tai ainakin oli, sillä yksi lisensiaattityölinkki käsitellen erilaisia eristeitä on ollut taannoin näilläkin sivustoilla esillä, mutta tietämäni mukaan ainakin se linkki on poistettu toimimattomaksi. Valitan, mutta se on täyttä totta. Se toimi aikansa. Se varmaan löytyy paperiversiona ko. kirjastosta. Tekijän tiedän ja tunnen hyvin.
Jäsenen marksto Tekijänimi auttaisi jo kovasti, kiitos.
Jäsenen Jv20531112 Panin YV:llä koneeltani löytynyttä tietoa, mutta kumpikaan sekä linkki että reitti eivät toimineet.
Jäsenen marksto YV ei ole tullut perille. Tarkistin antamistani yhteystiedoista että osoitteeni on siellä kyllä oikein.
Jäsenen ruosu Google: "hirsiseinän tilkemateriaalin ominaisuudet"
Jäsenen Jv20531112 "Tähän mennessä antamasi tiedot epämääräisyydessään ovat ollet aivan hyödyttömiä."http://scholar.googleusercontent.com/scholar?q=cache:wIxaJzbKFSUJ:scholar.google.com/&hl=fi&as_sdt=0 Jäsenen ruosu "tekniikka on käytävä kauneuden edellä...", Onhan se tietysti rivon näköinenkin, mutta ajattelin nyt etupäässä niitä muita vaikutuksia; ei vähiten terveydellisiä,joita tuo vapaana "lepattava" villa aiheuttaa", missä muissa rakenteissa se on sallittua...?
Jäsenen Jv20531112 "Happamia on!" Sanoi kettu pihlajan martjoista!
Jäsenen Ra.insvm.-69 JV 205: "=>on tärkeää ymmärtää lukemansa.." Oletkohan itse ymmärtänyt lukemasi noista tutkimuksistasi? Erilaisten orgaanisten materiaalien reagointi labra-olosuhteissa aiheutettuihin rasituksiin ei kerro mitään niiden toimimisesta / käyttökelpoisuudesta käytännön asennustilanteissa. Kaikista Aallon tai Uppsalan yliopistojen tutkimuksista huolimatta: pellavarive, vanhan hirsiseinän sisäsaumoissa ja tervarive hirsien ulkosaumoissa on käyttöolosuhteissa useita vuosikymmeniä kestotestattu ja hyväksi todettu. Mehiläinen lentää - vaikka tiede on todistanut, ettei se niillä siivillä voi.....
Jäsenen marksto Mitä tuossa nyt kertaalleen läpi luin tuon auki saamani tutkimuksen, siinä lähinnä sanottiin, että kun olosuhteet ovat tietynlaiset ja homehtuminen alkaa, se etenee nopeammin luonnonkuitueristeissä.
Jäsenen Jv20531112 Päättelyä: Huomatkaas se varsinainen tutkimus on se lontoon murteinen, jota ette ole saaneet käyttöönne ja saatikka ymmärtäneet. Tuskinpa saattekaan. Eihän tuossa suomiosassa juuri sanota mitään olennaista.
Jäsenen marksto Sitä lontoonmurteista minä lueskelin ja sitä kevyesti referoin. Muuta tutkimusta väitteidensä tueksi herralla ei liene hallussaan ja tuskin olemassakaan. Semmoiseen suurieleisesti tietellisinä totuuksina vetoaminen on yksinkertaisesti halveksittavaa.
Jäsenen Jv20531112 "Ps. Ei vaan näy sitä YV:ä. Se bittiavaruus, se bittiavaruus, niinhän?
Jäsenen marksto Toden edessä vaikeneminen ei kummoistakaan viisautta osoita. Siihen kai sananlaskullasi viittaat.
Jäsenen ruosu "Vaikeneminen on myöntymisen merkki"; sitä ehkä tässä...?
Jäsenen TEsalts Täällähän on virinnyt kunnon keskustelua aiheesta.Lisätietona antaisin,että tarkoitus ei ole lisäeristää,vaan tosiaan vaan tilkitä
Jäsenen marksto Samaisen tutkimuksen pienhiukkaspäästöjä koskevissa päätelmissä on mainittu: "Kaupallisen pellava-arkkieristyksen päästökerroin ei ole merkittävästi suurempi kuin lasi- tai kivivillaeristeenkään."
Jäsenen JaakkoLaukka Mistäpä löysit eli sait kyseisen englanninkielisen alkuperäisen tutkimuksen näin nopeasti, kun minä en sitä löytänyt noilla annetuilla yksilöintitiedoilla, vain suomenkielisen? Annapa yksilöintitiedot mistä löysit sen englanninkielisen eli alkuperäisen. Kiitos!
Jäsenen marksto ISBN 952-10-2817-3 (pdf)
Jäsenen JaakkoLaukka Niinpä niin! Ja joopase joo! Kyllähän minä nuo olen nähnyt ja yrittänyt niitä bittejä, mutta polkua en ole löytänyt? Miksi ov...bitit ei aukene meille eli minulle?
Jäsenen marksto Siirrä sanat Emission maesurements from fibrous thermal insulation materials suoraan sinne hakukenttään ja paina enter. Siitä aukenee koko joukko aiheeseen enemmän tai vähemmän liittyviä otsakkeita. Heti Web Results väliotsakkeen jälkeinen ensimmäinen otsake vie mainittuun tutkimukseen. Avaa se ja nauti.
Jäsenen JaakkoLaukka Kiitoksia!
Jäsenen ruosu Sama litaniahan tuo suurinpiirtein on kuin se minkä meikäläinen sai framille jo ensikerralla sitä sinistä linkkiä painamalla! Ja kuten sanottua tutkimustulos on tutkimustulos! Mitä noihin hiukkasiin tulee, niin tarkasti kun kattelee, niin meikäläinen tulee ainakin siihen tulokseen että lasivilla kuivaessaan pölisee niin pirusti! Että olisipa testattu se muutamia kymmeniä vuosia vanha hapertunut lasivilla siellä seinänraossa, mitkähän litramäärät siellä on kyseessä! Ei tartte "kammioita", riittää kun aurinkoa vasten tuulella kattelee!Todellisuus on kyllä monta kertaa tutkimusta ihmeellisempi! Totuuden nimissä sanottuna pölyää se pellavakin, jos on löysänä roikkumassa, mutta olipa mitä oli, niin kyllä ne tilkkeet pitäisi olla näkymättömissä, sekä ulko että sisäpuolella, ainakin mitä lasivillaan tulee. Ja verroinkin jos löysällä lepattaa; mitäs semmosella tilkkeellä on virkaa! Siitähän tuulee läpi että "pölähtää"
Jäsenen marksto Tuota... Lisensiaattitöitä ei tehdä ryhmätyönä.
Jäsenen ruosu "Lisenssiaattitöitä ei tehdä ryhmätyönä"
Jäsenen JaakkoLaukka Tarkkaan ottaen myös lisurityö on ryhmätyötä. En lähde kiistelyyn, jokaisella olkoon vapaa kästys. Ei kuulu ainakaan minulle.
Jäsenen Ra.insvm.-69 Hirsipintojen sisä- ja ulkopuolinen pintakäsittely sitoo kyllä min.villa / pellavarive tilkkeen pölyämättömäksi. Tiiviimmän ja helpommin puhtaanapidettävän (pölyjen pyyhintä) sisäsauman saa sopivilla holkkalistoilla. Listan kokoa joutuu ehkä muuttelemaan saumojen irvistysasteen mukaan. Sopiva käsittelyaine sisäpinnnoille on esim. "sauna-suoja" tyyppinen, vesiohenteinen lakka. Kuvassa on periaate, ei mallisuoritus. Jäsenen ruosu Lasivillanauhan ja muitten nykyisten tiivisteitten paikka on näkymättömänä varauksessa! Mistä johtuu jos niin paljon irvistelee että villat tulee näkyviin?
Jäsenen Ra.insvm.-69 Muistetaan, että kysyjän kohde on -80 luvulta. Suurin osa Suomen kesämökkejä ja saunoja on rakennettu ennen 2000-luvulla kehiteltyjä, tiiviimpiä (ja paksumpien hirsien välisiä) piilosaumavarauksia. Yleinen pyöröhirsi mökeissä oli tuolloin halkaisijaltaan 125..150...190mm,
Jäsenen Kari Hirsitalon tiivistämiseen kannattaa käyttää patapadan kaltaista metallipintaista materiaalia, se on helppo tilkitä rakosiin, niin ei hiiret pääse rakenteisiin isommat kolot kannattaa pienentää puupalikoilla esim. esim männyn tai kuusen oksista voi puukolla vuolla reikään sopivan polasen ja kiilata sen sitten teräsmetallivillalla. Tässä on pointtina se että hiiren hampaat eivät kykene metalliseoslankaan paptpadan kaltainen tiivistysaine on hyvä ja se toimii.
Jäsenen kokemus opettaa useampia Joitakin kommentteja edellä luin.. Purin eilen 110 vuotiaan talon ikkunan karmeineen tiilimuuratusta seinästä. Tilkkeenä oli pellavarivettä. Rive oli kuin pakasta vetästy, täysin moitteeton ja homeeton.Kyseessä parvekkeen alla ollut ulko ikkuna. huoneisdtoss ollut n.80 vuotta vain puulämmitys kakluunilla.Myös vastaavan hirsitalon puukerrosten ikkunoiden väliset riveet ovat olleet priimakunnossas, vaikka joitain ikkunan alapuoleisen hirsien lahovaurioita olen joutunut korjaamaan.Monet näistä "nykytietäjiastä" lukevat kirjoista jopa ihan englanniksi, kuinka eristeet käyttäytyvät, mutta väheksyvät empiiristä havaintoa.
Jv: lle , lueppa tutkimuksista miksi 1895 rakennetun talon alimman kerroksen lattian( rossifyllin päällä (fyllinpäällä nk. uiva lattia!!), oli n. 2 cm kerros poltettuakalkkia ilmeisesti sekoitettuna pölymäiseen fillerihiekkaan.Uiva lattia piti eristekerroksen tiukkavna, mutta tuo "pölykerros rahkasammalten ja kutterinpurun päällä oli nerokas juttu, eikä liity paloturvallisuuteen..
kalkkia käytetää puutarhoissa ja pellollakin, vaan ei lattian alla kasvanut turnippseja tms. kasveja. Pellava eriste on hyvä eriste . Voisin jatkaa uuneihin ja paimovoimaiseen nilmabncvaihtoon, mutta pysytään teemassa.
Katsoin muuan hirsitaloa,
Lisää kommentti*
