Varaava sähkölämmitys

Hankkeen valmistelu

Kysytty: 29.11.2012 klo:16:39

Kyseessä 50-luvun 11/2 krs rintamamiestalo, lämmitettävää tilaa 120 m2. Aikomuksemme on vaihtaa vanha sähkövaraaja uuteen. Vanhan tilavuudesta ei ole tietoa. Käyttövedelle on oma varaaja käytössä. Riittääkö 2000 litr. varaaja lämmittämään talon yösähköllä (8 tuntia) ? Minkä suuruiset vastukset tulisi valita?

Sare

Kysymyksiä: 16 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Tässä vastaus kysymykseesi. Oletan, että kovalla pakkasella lämmitystehon tarve on 60 W/neliömetri, eli kokonaistehon tarve on 7,2 kW. Vuorokautinen energiamäärä on...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.

Arvostele vastaus kysymykseen "Hankkeen valmistelu / Varaava sähkölämmitys":

Jäsenen P59 antama (29.11.2012 klo:19:07) kommentti

Tuo vesitankin lämmityssysteemi oli varsin yleinen aina 70-luvun puoleen väliin saakka, minkä jälkeen muotiin tulivat muunlaiset ratkaisut. Tänäpäivänä ao. ratkaisu uudiskohteissa kuten myös useimmissa saneerauskohteissa on tuiki harvinainen. Yleisin korvaava lämmityssysteemi on maalämpö.

Jos koko lämmityssysteemi joudutaan uusimaan alkaen tankista, pumpuista sähköpatruunasta syöttöineen jne.. kannattaa mielestäni ennen investointipäätöstä kysäistä kustannusarvio maalämpöjärjestelmästä vaihtoehtona.

Yksinkertainen vesitankki systeemi on toki hivenen edullisempi, mikäli ajateltuun tankin asennustilaan saadaan jotenkin näppärästi tuoduksi uusi tankki ja vietyä vanha pois, mikä operaationa ei välttämättä ole suoraviivainen koska aika usein alkuperäinen tankki asennettiin paikoilleen jo talon rakennusvaiheessa ja vasta tankin asennuksen jälkeen ao. huonetilan seinät valettiin umpeen.

Tokihan jos kysyjä on viehtynyt tankkiratkaisuun, saattaahan vanhan tankin pinnoittaminen antaa jotain kustannussäästöä tai jos riittävän isoa tankkia ei saa tuoduksi ao. huoneeseen, niin asian voi ratkaista useamman tankin yhdistelmällä, mistä tulee tosin helposti ylimääräisiä kustannuksia kun vettä joutuu kierrättämään tankista toiseen lämmitysjakson aikana.

Vaan riittääkö 2 m3:n tankki yösähköllä. Kyllä varmaankin Turun saaristossa tai Ahvenanmaalla ainakin useimpina vuodenaikoina, mutta tuskin Ivalossa tai Rovaniemellä. Toisaalta jos 50 - luvun rintamamiestalossa ei ole sitten valmistumisen tehty energiaremonttia esimerkiksi talon eristystä lisäämällä, heitän hihasta arviona, jotta lämmitysenergian tarve nykyaikaiseen vastaavankokoiseen taloon on 150 - 180%, mikä tulee huomioida mitoituksessa. Joskus 70 - luvulla kun ao. tyyppisiä vesitankkiratkaisuja toteutettiin enemänkin, tankkien koot jopa eteläsuomessa olivat n. 5 - 7 m3.

Ennen kuin tankin koko lyödään lukkoon, paikalla kannattaa käytättää suunnittelijaa, joka arvioi lämmön tarpeen kokonaisuutena ( hyvän referenssin toki saa myös jos katsoo kulutuksen keskiarvona edellisten vuosien sähkölaskusta ). Sitten kysyjän kannattaa miettiä, pitääkö tankin koon olla sellainen, että lämmitykseen riittää yösähkö kaikissa sääoloissa vuodenajasta riippumatta, vai tehdäänkö mitoitus siten, että lämpö riittää esimerkiksi 90%:iin päivistä ja loppu, eli piikkikuorma hoidetaan tarvittaessa päiväsähköllä.

Sitten kun tarvittava vesimäärä on saatu selville , on sähkövastusten mitoittaminen varsin yksinkertaista laskea lämmitettävän vesimäärän ja käytettävissä olevan lämmitysajan (yösähkö) funktiona lämmitettäessä +20 asteesta +75 asteeseen.