Lattialämmitys kipsilevylattiaan. Lattiarakenne askarruttaa.

Hankkeen valmistelu

Kysytty: 4.12.2012 klo:16:12

Olemme suunnittelemassa kodinhoitohuoneen ja kylpyhuonetilan remonttia.

Tarkoituksena on asentaa sähköinen lattialämmitys kipsilevylattiaan, mutta lattiarakenne hieman askarruttaa.

Alkuperäinen lattiarakenne jonka aiomme purkaa lattiavasoihin asti on muovimatto + 22mm lastulevy. Lastulevylattian haluamme purkaa koska jossain oli kritisoitu sen soveltuvuutta lattialämmityksen kanssa märkätiloihin.

Seuraavasta linkistä löytyy muutamia kuvia suunnitelmasta:
Remontti 2012

Esimerkiksi Knauf suosittelee 3-kerroslevy-ratkaisua kun halutaan asentaa lattialämmityskaapeli kipsilevyjen väliin.

Kävimme hakemassa tarjouksen materiaaleista ja samalla keskustelimme rakennustavaraliikkeen myyjän kanssa kohteesta. Myyjä ehdotti, että keskimmäisen lattialämmityskaapelin sisältävän kipsilevykerroksen korvaisimme lattialämmitystasoite + Yleistasoite-kerroksella (~10mm) välttääksemme kipsilevysoirojen asennuksen. Näin ollen kipsilevykerroksia tulisi vain kaksi.

Onko kokemuksia vastaavanlaisen rakenteen teosta? Onko rakenne ok ja riittävän luja?

Kuvalinkistä löytyvä lattiarakenne ylhäältä alaspäin olisi seuraava:

- klinkkeri ~8mm
- Klinkkerilaasti ~6mm (esim. Klinkkerilaasti vetonit KF)
- Vedeneriste ~2mm (esim. Kiilto Kerafiber)
- Lattiakipsi KL15 + primer
- Lattialämmityskaapeli (Ebeco Cable Kit 200, 100W/m2) r=4mm
Lattialämmitystasoite ~5mm (Esim.Kiilto Lattialämmitystasoite)
Yleistasoite ~5mm (Esim. Kiilto Tasoflex)
- Ldattiakipsi KL15 + primer
- Harvalaudoitus 22x100 K300
- Lattiavasat 2"x6" K600

Onko rakenteessa jotain korjattavaa, materiaalivalinnat, järjestyksen ja kerrospaksuudet huomioonottaen? Tai huomaatteko jotain mikä voisi aiheuttaa ongelmia.

remppamies78 Käyttäjä on mies

Kysymyksiä: 1 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Lastulevylattia ei ole suositeltava ainakaan kylpyhuonetilassa. Rakenteeseen vaikuttaa myös vanha alusrakenne. Jos alusrakenne on kuvaamasi mukainen, selostamasi kokonaisrakenne on toimiva. Se on suoraan valmistajan ohjeesta otettu ja tutkittu. Kipsilevyjen väliin lämmityskaapelin kanssa ei tarvitse asentaa kipsilevysoiroja, kun alla oleva harvalauta on ohjeen mukainen.

Arvostele vastaus kysymykseen "Hankkeen valmistelu / Lattialämmitys kipsilevylattiaan. Lattiarakenne askarruttaa.":

Jäsenen remppamies78 antama (4.12.2012 klo:16:21) kommentti

Linkki yllämainittuun "Remontti 2012" kuva-albumiin:

https://plus.google.com/photos/117710786548750829861/albums/5818077431337089649

Jäsenen JR454159223 antama (4.12.2012 klo:23:46) kommentti

Mikä on lattiavasojen jänneväli eli tukipisteiden väli ja tuennan leveys, sillä tuo K600 tuntuu arveluttavan suurelta? Onko kysessä väli- vai alapohja?

Jäsenen J2938172325 antama (5.12.2012 klo:13:43) kommentti

Pähkäilimme vanhassa talossa, jossa on osittain puiset välipohjat, saman ongelman parissa (tosin lattialämmitys tehtiin vesikiertoisena). Kyseessä oli kaikkien lattioiden uusiminen, ei vain märkätilojen.

Pohdimme kipsilevyrakenteita ja valua. Päädyimme tekemään valun pumpattavalla itsetasoittuvalla Knaufin massalla, jossa tosin ei kipsiä ollut nimeksikään (tyyppiä en muista).

Vanhojen parrujen päälle tehtiin vasat K300 ja harvalaudoitus K100 jaolla. Tähän päälle tuli kipsilevy ja paperi. Lämmitysputket kannakoitiin kipsin läpi harvalaudoitukseen aina kun voitiin. Päälle itsetasoittuva valu - 60-70 mm. Lopputulos oli tasainen ja helposti pinnoitettavissa.

Pintamateriaaleina on joko parketti tai 20 mm luonnonkivi. Parketin alle liimattiin valuun painojen avulla 12 mm vaneri parkettiin nähden vinottain ja päälle tuli 16mm massiivinen tammiparketti, joka liiman lisäksi ammuttiin ponteista kiinni vaneriin.

Rakenteessa on sen verran omaa massaa että lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötilavaihtelut eivät tunnu ihan heti jaloissa. Tämä on ensimmäinen talvi kun asumme talossa ja lämmönjako on ollut miellyttävää ja tasaista.

Jäsenen mejulap antama (9.12.2012 klo:23:01) kommentti

Tere!

Lämmityksen kannalta tuosta kipsilevyrakenteesta puuttuu lämpöä varaavaa massaa, joka tuo J2938172325:n mainitsemaa tasaisuutta lämmönjakoon.

Mikäli lattian vahvuudella ja massalla ei ole kovin suurta merkitytä, voisin suositella seuraavaa:

- laatta
- laasti
- vedeneritys
- 40 - 50 mm:n betonivalu, teräsverkko puolessa välissä vahvuutta ja lämmityskaapeli verkkoon kiinni
- 20 mm vesivaneri karhea puoli ylöspäin + primeri
- koolaus k/k300

Betonilaatan vahvuus tietysti kallistusten ja lattian koon mukaan. Termostaatti on hyvä asentaa valuun sisälle laitettuun sähköputkeen.

Jäsenen JR454159223 antama (10.12.2012 klo:2:16) kommentti

Niin olisiko kuvaavampi J2938172325:n sanoa umpilaudoitus kuin "K100" jaolla vai oliko lauta sittenkin 98 tai 95 mm leveä, joten pienet raot on tietenkin hyvästä.

Jäsenen JTPro antama (11.12.2012 klo:19:08) kommentti

Yksi vaihtoehto lisää on tehdä koolauksesta ylöspäin seuraavasti:

1. gyproc 13mm

2. lattialämmitystasoite tms kuituvahvisteinen tasoite. Lattialämmitys (putket tai piuhat) tulee tasoitteen sisälle. Tasoitteeseen muotoillaan tarvittava kallistus, joten paksuus vaihtelee. Raudoitusta ei tarvi kun käyttää kuituvahvisteista massaa. (massa) maksaa toki vähän enempi mutta neliöitä tulee tyypillisesti niin vähän märkätilassa että ei yleensä väliä.

3. vesieristys

4. laasti

5. laatta.

Soveltuu erityisesti jos lattian paksuudella on merkitystä, eli tavoite on mahdollisimman ohut rakenne.