Kontio-talo

Aivan, eristevahvuus oli muistaakseni 2x70mm villaa. Koolauksen ilmaväleistä ei ole tarkempaa tietoa, ne voisivat vaikka hyvinkin puuttua..mutta vahvasti luulen että rakennusteknisesti tehty oikein, koska omistajaa jututin ja tuntui olevan hyvinkin tarkka näistä asioista. Kerrankin työmaa-aikainen valvonta on varmasti ollut ajan tasalla.

Eipä silti, en ole kuullut että taloa ostettaessa liika varovaisuus ja asioiden ennalta selvittäminen olisi joskus kostautunut. Jos ei sitten niin että myyjä on jatkuviin kyselyihin hermostuneena päättänyt olla `ainakaan tuolle myymättä` ...

...Niin ja ulommainen, (kylmää vasten) oleva hirsi on 135mm vahva.

Oli siellä eristetilassa ilmarakoja tai ei, rakenne on sisäpuolelta vuorivillalla eristetty hirsirakenne ilman höyrysulkua. Minusta sen toiminta on vähintäänkin "korkeammas käres".

No, sehän selviää kuntotarkastuksessa aika äkkiä mitä se on syönyt. Hirsitalo-valmistajilta kannattaa kysäistä tuosta asiasta jos kiinnostaa. Se on mielenkiintoista tosiaan, että he ovat tehneet tuolla tyylillä itse vissiin aika kauan. Tuolla nimenomaisella seinärakenteella tehtyjä taloja on suomen maassa tuhansia, ja ihme ja kumma rakenne taitaa vain kestää tuollaisen "väärin tekemisen". Taitaa totuus olla se, ettei rakennuksen kosteuskäyttäytymistä tiedetä vieläkään ihan kunnolla ja että miten ja miksi kosteus seinään päin lähtee jos on lähteäkseen, ja miten tulee sieltä pois. Lueskelin tuossa blokeja ja on huvittavaa, kuinka kaiken maailman "asiantuntijat" kilvan kertovat ainoita oikeina pitämiään totuuksia ja vieläpä niin merkittävästi, että varmempikin menee vipuun. Se on totta, että höyrynsulkumuovin tarkoitus on pitää kostea ilma loitolla seinän eristeistä, ja silloin esim. rakennuksen ilmanvaihdon pitäisi kai olla alipaineinen, mutta eikö se samalla silloin ime kaikista sopivista koloista uutta kosteaa ulkoilmaa rakennuksen sisälle? Ja kun vastassa on muovi, niin kosteus tiivistyy tähän ja aiheuttaa aikaa myöten homeen. Jotkut vannovat ylipaineisuuden nimeen, mutta eik&o

Ihan lyhyesti: Ilman kulku eristeessä estetään mahdollisuuksien mukaan, koska seisova eristeessä oleva ilma on se eristävä tekijä. Toisaalta eristekerroksessa ulkoa sisällepäin edetessä lämpötila kasvaa ja sitä mukaa eristeen sisältämä ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä kuin ulkoilmassa on. Kondensoitumista ei siis tapahdu.

Talven kylmillään olleesa rakennuksessa sisälämpötila voi olla kylmempi kuin ulkolämpötila ja ulkoilman kosteus samaan aikaan verraten korkea. Silloin eristeeseen ja höyrysulun ulkopintaan voi kondensoitumista tapahtua. Veden haihduttaminen höyryksi vaatii paljon lämpöä ja kondenssin kuivuminen kestää kauan.