Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Kellarin seinän eristys

Hankkeen valmistelu

Kysytty: 24.11.2012 klo:9:26
Kyseessä on vuonna 2006 täysremontoitu rintamamiestalo, jossa asuttava kellarikerros lattialämmityksellä. Kellarissa olevan kodinhoitohuoneen lämpötila on laskenut aikaisempina vuosina kovilla pakkasilla 10-15 asteeseen. Lattialämmitys koko ajan päällä, mutta ei riitä nostamaan lämpötilaa. Yksi seinä on kylmä ja uskon sen olevan syynä tilan alhaiseen lämpötilaan. rakentaja korjasi seinän yläpuolella olleen kylmäsillan (ylemmän kerroksen terassille johtavan kynnyksen eristys) ja samoin ilman sisäänottoputken eristyksen, joka kulkee saman seinän yläosan läpi). Itse lisäsin sinistä eristelevyä ulkopuolelle maanpinnan päälle ja tämä hiukan nosti seinän ja tilan lämpötilaa viime talvena. Muut huoneet kellarissa pysyvät lämpiminä.
Tänä syksynä huomasin, että saman seinän alanurkan kosteus on noussut pienellä alueella. Mittasin kosteuden piikkikosteusmittarilla joka seinän muissa kohdissa näyttää suhteellisen kosteuden olevan 0,1%, mutta seinän alanurkassa pienellä alueella 1-2%. Toisella seinällä on ovi ulos, josta portaat ylös takapihalle. Kylmä seinä ja ovi ovat terassin alla.


Kaksi viikkoa sitten kaivoin kylmän seinän ulkopuolelta soran pois aina anturan alareunaan saakka nähdäkseni miten ulkopuolinen eristys on tehty ja mistä kosteus tulee.
v2006 remontin yhteydessä talo on kaivettu ympäri auki, anturan alle on asennettu salaojaputket, sokkeli on päällystetty hitsatulla bitumilevyllä ja pintaan on asennettu 100 mm EPS routaeristyslevy anturasta alalaudoitukseen saakka. Routaeristyslevyä ei ole. talo on kallion päällä ja seinänvierusta täytetty soralla.
Kylmän seinän nurkassa, josta mittasin kosteutta, on katolta tuleva syöksytorvi. Kaivon ympäriltä aina anturaan saakka sora oli märkää samoin kuin EPS:n pinta. Ilmeisesti kovien sateiden aikana vesi oli päässyt tulemaan sadevesikaivon reunuksen yli. Muutin sadevesien kulkua siten, että ne eivät enää valu ollenkaan mainitun syöksytorven kautta, vaan valuvat terassin katolla ja sitä kautta toiseen sadevesikaivoon.
Jätin kaivannon auki, mutta vielä en ole havainnut kosteuden alentuneen sisäpuolelta (2 vko). Tänään laiton puhaltimen puhaltamaan sisäpuolen nurkkaan.


Kysymyksiä:
1. Onko kosteus voinut imeytyä vanhaan anturaan altapäin ja johtaa nyt sisänurkan kosteusongelmaan
2. Voiko tämä olla syy myös seinän kylmyyteen?
3. Olisiko järkevää lisätä eristepaksuutta ulkopuolella?
4. Olisiko hyvä laittaa routaeristelevy? Kuinka syvälle maanpinnasta ja kuinka leveä / paksu levy?
5. Onko rakenteessa jotain muita periaatteellisia ongelmia?
6. Kuivuuko rakenne itsestään, vai pitäisikö eristeet ja bitumit poistaa ja kuivattaa ulkoapäin lämpöpuhaltimella?


Kuva1
Vanha seinä ja uusi tukivalu? Kylmä seinä. Kostea nurkka vasemmalla.

Kuva2

Nurkka joka märkä näkyy oikealla.

Bitumi. Kostea nurkka oikealla

Kuva3

Eristeet, kostea nurkka

Kuva 4
Kellarin <a href=portaat tulevat ylös oikealta. Kivi lattia jossa lattiakaivo" title="Kellarin portaat tulevat ylös oikealta. Kivi lattia jossa lattiakaivo" width="400" />


Kellarin portaat tulevat ylös oikealta. Kivi lattia jossa lattiakaivo

Kuva5
Sadevesikaivot ja syöksykaivo nurkassa

Sadevesikaivot ja syöksykaivo nurkassa

Kuva6
Tilanne nyt

Tilanne nyt

Ystävällisin terveisin
Jukka Peltola

Espoo



Virallinen vastaus
Antamiesi kosteusarvojen perusteella ongelmaan ei pääse mitenkään kiinni. Ilmeisesti valitsemasi mittausalue on väärä. Kuvien perusteella rakenteissa ei ole mitään ongelmaa. Kapillaarinen vedennousu on aina mahdollista, koska rakenteissa ei ole vaakasuuntaista kosteuden katkaisua. Eristepaksuuden lisäämiseen ei pidä ryhtyä ennen kuin todellinen syy on löytynyt. Eristyksen lisääminen ulkopuolelle voi olla tarkoituksenmukaista, mutta ennen sitä kannattaa suorittaa rakenteiden lämpökuvaus. Rakennekuvien perusteella ulkopuolista kuivausta ei kannata suorittaa ennen todellisen ongelman löytymistä.

Arvostele vastaus kysymykseen "Hankkeen valmistelu / Kellarin seinän eristys":
Jäsenen antama (24.11.2012 klo:11:20) kommentti

"Mittasin kosteuden piikkikosteusmittarilla joka seinän muissa kohdissa näyttää suhteellisen kosteuden olevan 0,1%, mutta seinän alanurkassa pienellä alueella 1-2%"



En ole ollenkaan asiantuntija ja siksi en vastaa kysymyksiisi, mutta en malta olla kysymättä, että todellako ko. prosentit pitävät paikkansa? Silloin uskoisin paremmin, jos olisit mittaukset suorittanut puutikuilla, jolloin niistä saatavat lukemat olisivat suunnilleen tuon suuruisia.

Jäsenen antama (24.11.2012 klo:15:13) kommentti

Ensinnäkin saadut kosteusarvot ovat vääriä! Betonin kosteus mitataan suhteellisella mittausmenetelmällä porareiästä.

Tuollaisen kellarin seinän suhteellinen kosteus on melkein aina yli 80% RH.

Piikkimittarilla mitataan vain puun paono-% arvoja.

Jäsenen antama (25.11.2012 klo:13:07) kommentti

Kiitoksia vastauksesta! Eli annan seinän olla auki ulkopuolelta ja kun riittävä lämpötilaero, niin lämpökuvaus. Routalevyt ajattelin myös asentaa, sillä tuskin sillä saa enempää vahinkoa aikaan.



Tiedän hyvin että absoluuttisilla %-arvoilla ei ole merkitystä. Tämän vuoksi tein vertailevat mittaukset kuivan seinäosan ja epäilemäni kphdan välillä. Mittarissa on oma mittausalue puulle ja kivirakekenteille ja se näyttää myös värisignaalilla mikäli kosteus on yli sallitun. Teräspiikit uppoavat n. 3-5 mm syvyydelle. Kaikissa muissa seinissä mittari näyttää 0.1-0.2 (vihreä signaali), mutta nurkan alueella 1-2 (punainen signaali)).

Jäsenen antama (25.11.2012 klo:14:06) kommentti

Näin arkijärellä ajateltuna tuollainen pintamittarin käyttä vois olla hyvin lähellä sitä mihin ne kait on suunniteltuki.. Eikös sillä nimenomaan olekkin tarkotus vain hakea poikkeevia kohtia ympäristössä yleisimmin vallitseviin kohtiin ja sitten porareikämittauksella varmistetaan tämmöset poikkeevuudet, että menvätkö liika märän puolelle...

Jäsenen antama (25.11.2012 klo:15:39) kommentti

No joo....

Pintamittari tai joku muu indikaattori saa näyttä ihan mitä lukemia tahansa, koska sillä ei ole mitään tekemista varsinaisen kosteusmittauksen kanssa. Se on kosteusmittaajan apuväline.

Pintatunnistimella ja muilla härräkeillä kartoitetaan nimenomaan kosteuseroja tutkittavata alueelta, jonka mukaan sitten ryhdytään oikeasti mittaamaan kosteuksia, esim betonista porareikämittauksella.

Jäsenen antama (25.11.2012 klo:22:08) kommentti

Niihän tuossa hieman mietiskelinki ja eikös tuo alkuperänen kysyjä käyttäny tuota pintahärätintä just tuolleen ku kuvailit..

Jäsenen antama (26.11.2012 klo:7:15) kommentti

No, sinneppäin...

Pintatunnistimen arvoja ei voi muuttaa suhteellisen kosteuden arvoiksi.

Niissä tunnistimissa on taulukot, mutta niitä ei voi käyttää.

Jäsenen antama (26.11.2012 klo:18:05) kommentti

juup tuo on ihan hyvä lisäys amatööreille.. Ei muutakun paremmilla mittareilla nyt toteamaan tilanne kun on saatu haarukoitua ongelma-alue tietoon..


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

kellarin eristäminen

Mitenkä olisi paras eristää vanhan talon kellarin seinät.?Sisäpuolinen eristys olis lähinnä mielessä,koska ulkopuolella on terassi ja kellarin sisäänmeno rappuset....

kellarin eristäminen

Jos ja kun 50-luvun talosta tulee salaojat ja ulkopuolinen kellarin kosteuseristys korjattavaksi niin riittääkö pelkkä ulkopuolinen lämmöneristys jos kellaria käyttää asu...

kylmä kivijalka

Hei! Meillä on 50 vuotta vanha rapattu tiilitalo, jossa on täyskorkea kellari kivijalassa. Kivijalan ulkopuolella, maan alla on patolevy, salaojat ja sadevedenpoisto....

Kellarin seinän ulkopuolinen eristys

Rintamiestalosta puuttuu salaojat ja niiden asentamisen yhteydessä on mietittävänä myös (toistaiseksi vain varastokäytössä olevan) kellarin lämmöneristystä. Betonista val...

kellarinoleskelutila

tarkoitus on päällystää kellarin petoniseinät seinät valunjäljiltä  luonnonkivellä lattia klinkkerillä kellari sijaitsee maanpinnan alapuolella seinät olisi tarkoitus eri...

Patolevy vai bitumikermi?

Valmistumassa on kaksikerroksinen rinnetalo, jossa rinteen puolen maanvastainen seinä kevytsoraharkkoa. Kellarin tiloista puolet maanvastaisen seinän sisäpuolella on kost...

Kellarin seinän sisäisen ilmaraon eritäminen polyuretaanilla

Onko järkevää ja onko kokemusta että puhalletaan lisäeristys polyuretaanivaahdolla kellarin tiiliseinän takana olevaan ilmarakoon jotta saadaan höyrysulku lämpimälle puol...

Kellaritilojen eristäminen

Miten on paras/helpoin tapa eristää kellarin rappukäytävän yläpuolella oleva portaikko. Kellarin rappukäytävän yläpuolella oleva yläkerran asuintiloihin menevä portaikko...

Vettä kellarin lattialla

Omistan n. 1930 rakennetun talon jonka kellarin lattia on n.150cm maanpinnan alla ja keväisin tai kunnon sateen jälkeen lattian matalimmalla kohdalla on vettä pari kolme...

Bitumi vai hengittävä rakenne kellarin seinään?

Olemme rakentamassa kellarillista omakotitaloa. Eri valmistajat tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja miten harkkoseinän ulkopuoli tulisi käsitellä. Samoin keskustelpalsoilla...

Sokkelin pinnoitu

Slammaan maanalle jäävän kellarin seinän ulkopinnan.  Mikä on betonin/hiekan sekoitussuhde. ...

Kellarin lecaulkoseinä kylmiön seinänä?

Olen rakentamassa kellariin kylmiötä, kylmä tulee maalämpöpumpusta. Kellarin ulkoseinä on 300mm lecaharkkoa, ja kylmiö tulee kellarin nurkkaan. Mitkä ovat riskit jos...

kellarin lattian piikkaus

Rintamamiestalomme kellarin lattia on tarkoitus piikata ylös ja asentaa lattialämmitys ja eristys uuden betonilaatan alle. Uskaltaako piikata koko talon lattian yhdellä k...

sadevesijärjestelmä

Olen ostamassa v,61 valmistunutta taloa. K-tarkastuksessa ilmeni että kellarin seinistä tulee kosteus läpi. Ulos pitäisi tehdä kivijalan eristys ja salaojitus/sadevesijär...

Pihalaatan

Minulla on pihalla kellarin päällä noin 70 neliön pihalaatta. Rakenteena on liittolaatta ja sen päällä valu ja vesieristys. Vesieristyksen päälle on tehty kallistusvalu j...

Maanvaraisen kantavan laatan sokkelinhalkaisueristys

Mihin kohtaa on parasta laittaa eristys ko perustuksessa? Eli kuinka kauas perustuksen reunasta, varsinaisen rungon alle vai heti sen sisäpuolelle? Mikä paksuus ja mikä o...

SPU Anselmi kellarin seinään

Tiedän ettei tämä ole suositeltavin tapa, mutta voiko kellarin seinän eristää spu anselmilla? Eli Anselmi tulisi suoraa kellarin betoniseinää vasten. SPU itse tarjo...

Vedeneristys maanvastaisen kellariseinän pesutiloissa

Vedeneristys kellarin maanvastaisessa seinässä. Rinnetalossa kellarin maanvastainen seinä tehty kevytsoraharkoista, osittain tavallista 340 kevytsoraharkkoa, nurkissa ja...

kellarikylppäri

Moi, meidän rintamamiestalossa on kylppäri+sauna kellarissa, jotka tuhoutuivat pahoin laitteista johtuneesta vesivahingosta jo aikastempien omistajiena aikana. Nyt olen r...

50 luvun rintamamiestalon kellarin eristäminen

Kyseessä olisi siis 50 luvun rintamamiestalon kellarin muuttaminen lämpöiseksi tiloiksi (KHH, Takkah, pesuh, sauna,tekninen tila). Talo on rinteessä oleva 1 1/2 kerroksin...

Rintamamiestalon kellarin lattian eristys

Vuonna 1949 valmistuneen rintamamiestalon kellarin eristys. Ulkopuolelle on jo tehty salaojitus ja eristys. Kellarin lattia piikattu pois ja alla ollut hiekka aines poist...

Liitoskohdan eristäminen

Heips,tehdessäni noin pari vuotta sitten 60-luvun taloomme aika mittavan remontin sekä laajennus osan.Nyt kysyisinkin että seinän eristys josta uusi osa lähti laajenemaan...

kylpyhuoneen ja saunan välinen seinä

Kylpuhuoneeseen ja saunan välinen seinä on 85mm tiiliseinä. Kylpyhuoneeseen tulee vesieristys ja laatta. Mahdollisuus olisi saunan puolelle laittaa esim 20mm villa tiilis...

Kellarin seinän eristys

Moi,olisin erist'ämässä rintamamiestalon kellarin yhtä seinää, n.3x2m. Kyse on ulkoseinä, joka on n. 50% maan alapuolella, ulkopuolella on uudet salaojat, patolevy,sadeve...

Kellarin seinän eristäminen ulkopuolelta

Rakennamme uutta omakotitalo johon tulee koko talon kokoinen kellari n.100m2. Kellarin tulee heti alusta talon valmistuttua asuinkäyttöön. Perustussuunnitelmassa on seinä...