Kellarin seinän eristys

Hankkeen valmistelu

Kysytty: 24.11.2012 klo:9:26

Kyseessä on vuonna 2006 täysremontoitu rintamamiestalo, jossa asuttava kellarikerros lattialämmityksellä. Kellarissa olevan kodinhoitohuoneen lämpötila on laskenut aikaisempina vuosina kovilla pakkasilla 10-15 asteeseen. Lattialämmitys koko ajan päällä, mutta ei riitä nostamaan lämpötilaa. Yksi seinä on kylmä ja uskon sen olevan syynä tilan alhaiseen lämpötilaan. rakentaja korjasi seinän yläpuolella olleen kylmäsillan (ylemmän kerroksen terassille johtavan kynnyksen eristys) ja samoin ilman sisäänottoputken eristyksen, joka kulkee saman seinän yläosan läpi). Itse lisäsin sinistä eristelevyä ulkopuolelle maanpinnan päälle ja tämä hiukan nosti seinän ja tilan lämpötilaa viime talvena. Muut huoneet kellarissa pysyvät lämpiminä.
Tänä syksynä huomasin, että saman seinän alanurkan kosteus on noussut pienellä alueella. Mittasin kosteuden piikkikosteusmittarilla joka seinän muissa kohdissa näyttää suhteellisen kosteuden olevan 0,1%, mutta seinän alanurkassa pienellä alueella 1-2%. Toisella seinällä on ovi ulos, josta portaat ylös takapihalle. Kylmä seinä ja ovi ovat terassin alla.

Kaksi viikkoa sitten kaivoin kylmän seinän ulkopuolelta soran pois aina anturan alareunaan saakka nähdäkseni miten ulkopuolinen eristys on tehty ja mistä kosteus tulee.
v2006 remontin yhteydessä talo on kaivettu ympäri auki, anturan alle on asennettu salaojaputket, sokkeli on päällystetty hitsatulla bitumilevyllä ja pintaan on asennettu 100 mm EPS routaeristyslevy anturasta alalaudoitukseen saakka. Routaeristyslevyä ei ole. talo on kallion päällä ja seinänvierusta täytetty soralla.
Kylmän seinän nurkassa, josta mittasin kosteutta, on katolta tuleva syöksytorvi. Kaivon ympäriltä aina anturaan saakka sora oli märkää samoin kuin EPS:n pinta. Ilmeisesti kovien sateiden aikana vesi oli päässyt tulemaan sadevesikaivon reunuksen yli. Muutin sadevesien kulkua siten, että ne eivät enää valu ollenkaan mainitun syöksytorven kautta, vaan valuvat terassin katolla ja sitä kautta toiseen sadevesikaivoon.
Jätin kaivannon auki, mutta vielä en ole havainnut kosteuden alentuneen sisäpuolelta (2 vko). Tänään laiton puhaltimen puhaltamaan sisäpuolen nurkkaan.

Kysymyksiä:
1. Onko kosteus voinut imeytyä vanhaan anturaan altapäin ja johtaa nyt sisänurkan kosteusongelmaan
2. Voiko tämä olla syy myös seinän kylmyyteen?
3. Olisiko järkevää lisätä eristepaksuutta ulkopuolella?
4. Olisiko hyvä laittaa routaeristelevy? Kuinka syvälle maanpinnasta ja kuinka leveä / paksu levy?
5. Onko rakenteessa jotain muita periaatteellisia ongelmia?
6. Kuivuuko rakenne itsestään, vai pitäisikö eristeet ja bitumit poistaa ja kuivattaa ulkoapäin lämpöpuhaltimella?

Kuva1

Vanha seinä ja uusi tukivalu? Kylmä seinä. Kostea nurkka vasemmalla.

Kuva2

Bitumi. Kostea nurkka oikealla

Kuva3

Eristeet, kostea nurkka

Kuva 4
Kellarin <a href=

portaat tulevat ylös oikealta. Kivi lattia jossa lattiakaivo" title="Kellarin portaat tulevat ylös oikealta. Kivi lattia jossa lattiakaivo" width="400" />

Kellarin portaat tulevat ylös oikealta. Kivi lattia jossa lattiakaivo

Kuva5
Sadevesikaivot ja syöksykaivo nurkassa

Sadevesikaivot ja syöksykaivo nurkassa

Kuva6

Tilanne nyt

Ystävällisin terveisin
Jukka Peltola
Espoo

J4898541819

Kysymyksiä: 2 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Antamiesi kosteusarvojen perusteella ongelmaan ei pääse mitenkään kiinni. Ilmeisesti valitsemasi mittausalue on väärä. Kuvien perusteella rakenteissa ei ole mitään ongelmaa. Kapillaarinen vedennousu on aina mahdollista, koska rakenteissa ei ole vaakasuuntaista kosteuden katkaisua. Eristepaksuuden lisäämiseen ei pidä ryhtyä ennen kuin todellinen syy on löytynyt. Eristyksen lisääminen ulkopuolelle voi olla tarkoituksenmukaista, mutta ennen sitä kannattaa suorittaa rakenteiden lämpökuvaus. Rakennekuvien perusteella ulkopuolista kuivausta ei kannata suorittaa ennen todellisen ongelman löytymistä.

Arvostele vastaus kysymykseen "Hankkeen valmistelu / Kellarin seinän eristys":

Jäsenen JaakkoLaukka antama (24.11.2012 klo:11:20) kommentti

"Mittasin kosteuden piikkikosteusmittarilla joka seinän muissa kohdissa näyttää suhteellisen kosteuden olevan 0,1%, mutta seinän alanurkassa pienellä alueella 1-2%"

En ole ollenkaan asiantuntija ja siksi en vastaa kysymyksiisi, mutta en malta olla kysymättä, että todellako ko. prosentit pitävät paikkansa? Silloin uskoisin paremmin, jos olisit mittaukset suorittanut puutikuilla, jolloin niistä saatavat lukemat olisivat suunnilleen tuon suuruisia.

Jäsenen Betonitohtori antama (24.11.2012 klo:15:13) kommentti

Ensinnäkin saadut kosteusarvot ovat vääriä! Betonin kosteus mitataan suhteellisella mittausmenetelmällä porareiästä.

Tuollaisen kellarin seinän suhteellinen kosteus on melkein aina yli 80% RH.

Piikkimittarilla mitataan vain puun paono-% arvoja.

Jäsenen J4898541819 antama (25.11.2012 klo:13:07) kommentti

Kiitoksia vastauksesta! Eli annan seinän olla auki ulkopuolelta ja kun riittävä lämpötilaero, niin lämpökuvaus. Routalevyt ajattelin myös asentaa, sillä tuskin sillä saa enempää vahinkoa aikaan.

Tiedän hyvin että absoluuttisilla %-arvoilla ei ole merkitystä. Tämän vuoksi tein vertailevat mittaukset kuivan seinäosan ja epäilemäni kphdan välillä. Mittarissa on oma mittausalue puulle ja kivirakekenteille ja se näyttää myös värisignaalilla mikäli kosteus on yli sallitun. Teräspiikit uppoavat n. 3-5 mm syvyydelle. Kaikissa muissa seinissä mittari näyttää 0.1-0.2 (vihreä signaali), mutta nurkan alueella 1-2 (punainen signaali)).

Jäsenen savonhumu antama (25.11.2012 klo:14:06) kommentti

Näin arkijärellä ajateltuna tuollainen pintamittarin käyttä vois olla hyvin lähellä sitä mihin ne kait on suunniteltuki.. Eikös sillä nimenomaan olekkin tarkotus vain hakea poikkeevia kohtia ympäristössä yleisimmin vallitseviin kohtiin ja sitten porareikämittauksella varmistetaan tämmöset poikkeevuudet, että menvätkö liika märän puolelle...

Jäsenen Betonitohtori antama (25.11.2012 klo:15:39) kommentti

No joo....

Pintamittari tai joku muu indikaattori saa näyttä ihan mitä lukemia tahansa, koska sillä ei ole mitään tekemista varsinaisen kosteusmittauksen kanssa. Se on kosteusmittaajan apuväline.

Pintatunnistimella ja muilla härräkeillä kartoitetaan nimenomaan kosteuseroja tutkittavata alueelta, jonka mukaan sitten ryhdytään oikeasti mittaamaan kosteuksia, esim betonista porareikämittauksella.

Jäsenen savonhumu antama (25.11.2012 klo:22:08) kommentti

Niihän tuossa hieman mietiskelinki ja eikös tuo alkuperänen kysyjä käyttäny tuota pintahärätintä just tuolleen ku kuvailit..

Jäsenen Betonitohtori antama (26.11.2012 klo:7:15) kommentti

No, sinneppäin...

Pintatunnistimen arvoja ei voi muuttaa suhteellisen kosteuden arvoiksi.

Niissä tunnistimissa on taulukot, mutta niitä ei voi käyttää.

Jäsenen savonhumu antama (26.11.2012 klo:18:05) kommentti

juup tuo on ihan hyvä lisäys amatööreille.. Ei muutakun paremmilla mittareilla nyt toteamaan tilanne kun on saatu haarukoitua ongelma-alue tietoon..