vanhan eristäminen

Eristäminen

Kysytty: 16.4.2012 klo:8:41

miten eristän oikein ja teen toimivan seinärakenteen vanhaan hirsitaloon.rakenne nyt lastulevy, muovipintainen paperi,50mm kelt,villa k 600,vanha tapetti(paksu ja jäykkä),hirsi 180mm,päreillä tehty olematon ilmarako, pysty-laudoitus.kelpaako isover kl-37 villa?vai pitääkö olla kivivilla?kelpaako kipsilevy vai pitääkö olla joku huokoinen esm.remonttileijona?laitanko höyryn vai ilman sulun?mitä tarkoittaa että rak.sisäpinnan pitää olla 5 krt tiiviimpi kuin rak.ulkopinnan ja miten se saavutetaan?ja mitä suosituksia sisäverhouslevyn pinnotteisiin?

mausku

Kysymyksiä: 6 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Tarkoituksesi on lisäeristää seinä sisäpuolelta. Voit tehdä vanhan rakenteen päälle k...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.

Arvostele vastaus kysymykseen "Eristäminen / vanhan eristäminen":

Jäsenen kvkj antama (17.4.2012 klo:11:54) kommentti

Huomaa että tuo vanha muovipintainen paperi on todennäköisesti muovitiivistyspaperia, joka on tiiviimpää kuin ilmansulkupaperi!

Jäsenen Betonitohtori antama (29.4.2012 klo:7:52) kommentti

Jos hirsiseinä on pakko eristää sisäpuolelta, kannattaa laittaa sisäverhouksen alle höyrysulku. Sisäpuolinen eristys on lämpö- ja kosteusteknisesti ajatellen riskirakenne. Sisäpuolinen eristys aiheuttaa talvella seinän lämpöjakauman niin, että hirsi on kokonaan pakkasen puolella ja osittain myös sen sisäpuolen lämpöeristeen ulkovyöhyke. Jos rakenteessa ei ole toimivaa höyrysulkua, kondenssi hirren sisäpinassa on todennäköinen. Puu kestää hyvin kosteutta, mutta mineraalivilla menettää lämmöneristyskykynsä erittäin pienissä kosteuspitoisuuksissa verrattuna puuhun (puukuituun). Liiallinen kosteus seinässä voi edistää mikrobien syntyä rakenteisiin.
Miettikääpä tätä...

Jäsenen JR454159223 antama (29.4.2012 klo:9:54) kommentti

Hirsiseinän eristäminen sisäpuolelta synnyttää seinärakenteesta vaarallisen yhdistelmän sekä rakenteelle että ihmisille – laho/home.
Koska tilanteessasi ei ole täyttä selvyyttä muovipintaisen paperin kunnosta ts. onko se höyrynsulku vai ilmansulkutasoa, joten on syytä laittaa nyt uusimman pintaverhouslevyn alle ilmansulkupaperi.

Kun olet ilmeisesti päättänyt eristää hirsirakenteen (vaarallisesti ja sehän on jo sitä) sisäpuolelta, niin olisi syytä vaaran pienentämiseksi purkaa koko vanha systeemi ja tehdä kokonaan uudestaan ja eristys ulkopuolelta.

Mieluummin siis nyt sisäverhouksen alle kannattaa asentaa ilmansulku kuin höyrynsulku. Sinun ei kannata ajatella villaeristeen kostumisesta aiheutunutta eristyskyvyn alentumista.

Toisaaltahan se on niin, että mikään rakenteista ei ole täsmälleen kahta samanlaista, joten toisissa vääräkin rakenne toimii paremmin kuin toisessa.

Jäsenen ruosu antama (29.4.2012 klo:10:16) kommentti

"Hirsiseinän eristäminen sisäpuolelta synnyttää seinärakenteesta vaarallisen..."

Loistavaa JR454...; Sinun kanssasi voisin olla samalla työmaalla näissä hommissa! Paras ratkaisu eristää ulkopuolelta "kovalla villalla", jossa sisäpuolla tuulisuojapaperi.Silloinhan hirsiseinä jää sinne lämpimälle puolelle ja toimii lämmön varastoijana/ eristeenä!

Aivan niinkuin alunpitäen sitä mökkiä tehdessä on ollut tarkoitus! Eikä ongelmia tule koskaan olemaan.!

Jäsenen JR454159223 antama (29.4.2012 klo:11:37) kommentti

Vielä täsmennän edellistä lausuntoani/kirjoitustani, että kysyjänkin tapauksessa on ulkopuolelta eristettäessä lähdettävä aina ”liikenteeseen” sieltä hirsirakenteen ”luurangosta”, jossa hirsien välit on syytä tilkitä mahdollisimman hyvin, mutta ei missään tapauksessa minkäänlaisilla vaaterepaleilla/matonkuteilla kuten ei myöskään pellavalla.

Ne homehtuvat aina ja varmasti ”hyvissäkin” olosuhteissa. Tuollaisia ei enää nykyrakentamisessa kannata koskaan käyttää. Pellava käy nykyrakenteissa vain ja ainoastaan esim. pöytäliinoina ja ovat siihen tehtävään hyvin sopivia ja arvotavaraa. Älkää tunkeko sitä tilkkeiksi.

Sen lisäksi on huomautettava, että puu ei ole enää nykypäivänä mikään eriste, vaan päinvastoin se on ns. kylmäsilta paremminkin. Se ei ole sen vuoksi enää oikeastaan mikään eriste, koska nykyisin on kehitetty eristykseen parempia aineita/eristeitä kuin puu. Tottahan toki se menneinä aikoina oli eriste, kun parempaa ei ollut. Ajat ovat muuttuneet tapojen myötä.

Jokaisen tavallinen järki ”sanoo” että kivi/kivenjärkäle/”tiivis kiviaines” ei ole mikään eriste kuin mahtavina metrien paksuisina jonkinlainen eriste, mutta siinäkin huono ts. se johtaa lämpöä tai kylmyyttä miten vain halutaan ymmärtää. Kun nyt tarkastellaan puun ja nykyeristeiden lämmön johtavuutta kuvaavia lambda-arvoja, niin puun lambda-arvo on suhteellisesti ottaen huimasti lähempänä kiven lambda-arvoja kuin nykyeristeiden ja tietenkin vastaavasti myös puukuitueristeiden/sahanpurujen lambda-arvot huomattavasti huonommat kuin kehittyneempien eristeiden.

Koska tuolla tavalla on, niin puukuitueristeiden valmistajat ovat keksineet myyntikikakseen, joka on täysin harhauttava, rakenteen hengittävyyden. Rakenne ei hengitä eikä tule koskaan hengittämäänkään. Siinä on kyseessä aivan toiset mekanismit.

Kun meidän oloissa rakennetaan, jossa ulkona on pakkastakin eli nollan alapuolella ja sisäpuolella yleensä nollan yläpuolella, niin silloin on aina laitettava ”sisäpintaan” tai sen läheisyyteen mahdollisimman tiivis kalvo, jotta sisäilman kosteutta ei pääsisi ajautumaan rakenteisiin ja siten huonontamaan rakenteen eristävyyttä.

Jos rakennus on osan aikaa sisältä kylmillään, niin silloin olisi parempi olla sellainen höyrynsulku, jota voi vaihdella runkorakenteessa paikasta toiseen sisä-ulkoilman lämpötilan mukaan. Tähänkin on ratkaisu, mutta se onkin jo toinen juttu.

Jäsenen Betonitohtori antama (29.4.2012 klo:17:54) kommentti

Ei se nyt asia ihan noinkaan ole.

Mineraalivilla on kaikkein herkin kosteusvaikutuksille rakenteissa ja myös homehtuu herkästi. Kaikki materiaalit homehtuvat korkeissa suhteellisen kosteuden arvoissa. Sen sijaan puukuitueristeet sietävät kosteutta huomattavasti enemmän kuin mineraalikuidut. Ero on siinä, että puukuitueriste voi ottaa ja luovuttaa kosteutta kuidusta, mutta mineraalikuituun ei imeydy kosteutta lainkaan.

Muutamia lamda-n arvoja, vertailuun...

mänty, kuusi 0,12

kivi- lasi, puukuitueriste 0,060

graniitti 2,8

betoni 1,7

Jäsenen Mr.ElMaco antama (29.4.2012 klo:19:54) kommentti

"Kun nyt tarkastellaan puun ja nykyeristeiden lämmön johtavuutta kuvaavia lambda-arvoja, niin puun lambda-arvo on suhteellisesti ottaen huimasti lähempänä kiven lambda-arvoja kuin nykyeristeiden ja tietenkin vastaavasti myös puukuitueristeiden/sahanpurujen lambda-arvot huomattavasti huonommat kuin kehittyneempien eristeiden.

Koska tuolla tavalla on, niin puukuitueristeiden valmistajat ovat keksineet myyntikikakseen, joka on täysin harhauttava, rakenteen hengittävyyden. Rakenne ei hengitä eikä tule koskaan hengittämäänkään. Siinä on kyseessä aivan toiset mekanismit."

Tähän nyt on taas pakko kommentoida, kun keksitään juttuja omasta päästään. Sahanpurun lambda on selkeästi huonompi, kuin varsinaisten eristeiden, mutta puukuitueristeet eivät pahasti häviä mineraalivilloille, kostuessaan eivät sitäkään. Mutta sikäli, höyrynsulku on syytä laittaa, koska kosteus on pahasta joka tapauksessa.

Jäsenen JR454159223 antama (29.4.2012 klo:23:35) kommentti

Tuossa kysyjän tapauksessa ei ole tietoa millainen ”muovi” siellä välissä jo on, koska näin on, niin silloin on vaarallista laittaa höyrynsulku ”pintaan”. En lähde väittelemään mikä homehtuu ja mikä ei, mutta sopivassa kosteudessa ja lämmössä homehtuu kaikki, siis kaikki. Jos seinässä on kaksi tiivistä kalvoa, niin silloin homehtuu kaikki aineet siellä kalvojen välissä, kun on siis sopivasti sitä kumpaakin.

Niinhän ”vihjaisin”, että sahanpurun lambda on huomattavasti huonompi kuin muiden eristeiden. Se johtuu siitä, että siellä on ”puukappaleita sikin sokin” ja puuhan on kylmäsiltaa aiheuttava eli ei ole enää nykypäivänä mikään eriste.

Jokainen eriste kostuessaan menettää eristysominaisuuttaan.

Tarkastellaanpa lambdaa (ilman yksikköjä/dimensioita) kuivista tuotteista:

a)polyuretaani 0,024
b)mineraalivilla 0,032-0,036 (eri valmistajien lukuja)
c)XPS 0,035
d)EPS 0,036
e)puukuitu 0,040-0,041 (eri valmistajien lukuja)
f)sahanpuru 0,08 – 0,12
g)puu (kuusi/mänty) 0,12
h)tiili 1,00
i)betoni 1,5
j)graniitti 2,8

Otetaanpa nyt suhteita:

(a/j ) = 0,0086
(b/j) = 0,011
….
…
(e/j) = 0,014
….
….
(g/j) = 0,042

Eiköhän tuosta voi päätellä mitä puu on ”eristeenä” ts. hyvin kaukana eristeestä.

Jäsenen JR454159223 antama (30.4.2012 klo:7:46) kommentti

Jatketaan vielä. Kun kysyjä haluaa tehdä entistä vaarallisemman rakenteen ts. lisäämään sisäpuolen eristystä entisten lisäksi, niin vaaraa pienentämään kannattaa ehdottomasti rei’ittää se jo seinässä oleva ”tuntematon” muovi/paperi ja samalla myös se tapetti poraamalla reikiä vähintään 10 kpl/m2. Sen jälkeeen laittaa ehdottomasti sitten höyrynsulku parantamaan eli pienentämään vaarallista rakennetta.

Tätä rakennetta ei pysty kukaan etukäteen sanomaan sitä onko se täysin vai osittain tuhoon tuomittu, mutta joka tapauksessa se tuo merkittävän vaaran sekä rakenteelle että asukkaille.

Lisäksi täydennän sanomaani, kun tuota rakennusta lähtee myymään, niin on myyjän ehdottomasti kerrottava (= kannattaa kertoa) rakenne ostajalle, ettei sitten ostaja pääse melkoisesti käyttämään raippanaan maakaarta, jos se edelleen on nykyisen kaltainen tai vielä pahempi myyjän näkökulmasta. Tässä asiassa maakaari on kyllä oikeassa, koska nykyomistaja tietää rakenteen tasan tarkkaan ja tietää miten sitä on rakennetta ”stilistetty” (= kaunisteltu), mutta ei ole kuitenkaan tuunattu kuin huonompaan suuntaan.

Siis toistan vielä mitä aikaisemmin mainitsin, niin ainoa oikea tapa korjata on ulkoapäin ja lähteä liikenteeseen ”kylkiluut näkyvissä eli hirsiluurangosta”, muuten ollaan melkoisella varmuudella tuhon tiellä.

Sitä on ihmeteltävä miksi tuhotaan tietoisesti? En ainakaan minä ymmärrä, mutta eihän se ole tarpeenkaan. Eipähän ole minun rakennus ja enkä tule koskaan hankkimaankaan tuollaista rakennusta.

Onnea matkaan kysyjälle! Sitä tarvitaan ja paljon!

Otetaanpa vielä lopuksi edellä olevia suhdelukuja toisin päin:

(graniitti eli kivi/ eriste) = 116,8
(graniitti eli kivi)/puukuitu) = 70,0
(graniiitti eli kivi)/massiivi puu) = 2,33

Ehkäpä näin päin ajateltuna tulee esille mitä puu on eristeenä nykyenergiahinnoilla. Ajatelkaapa seinän paksuuksia sitten keskenään.

Kun U arvo on tupakkiaskin kannessa esitettynä lyhyesti
U = lambda/d, missä d = ainepaksuus.

Siitä saadaan tupakkiaskin kanteen ko. kaava helposti muotoon
d = lambda/U

Tämä kaavavahan ”pätee” vain yhdelle aineelle, mutta tupakkiaskin kansi jää hyvin pieneksi alustaksi, kun otetaan useampia kerroksia rakenteessa ja lisättäköön siihen vaikkapa vain höyrynsulku tai ilmansulku ja levy.

Tuohan tietenkään ei ole koko totuus, vaan myös se miten se rakenne tehdään/on tehty. Unohdetaan myös se tupakkiaski terveyssyistä, nyt on nykyaika.

Jäsenen Niger antama (30.4.2012 klo:21:33) kommentti

Hmm....

Eikös U-arvo ole lämmönvastuksien käänteisarvo, eli U = 1/R.

Ja R = d1/lamda1.

U = U-arvo

R = lämmönvastua

d1 = yksittäinen ainekerros

Lamda1 = lämmönjohtavuus

Jäsenen Jv20531112 antama (30.4.2012 klo:22:48) kommentti

Onhan se! Entäs sitten? Mutta samallahan se U = lambda/d (yksikerroksisessa tapauksessa). Se rakennusfysiikka ei sen ihmeellisempää ole kuin yläkoulun laskentoa, kun on vain yksi ainekerros. Kun ainekerroksia on useampi kuin yksi, niin siitäkin selviää yläkoulun laskennolla, mutta silloin on oltava hieman enemmän perillä rakennusfysiikasta. RakMk:n C3:ssahan sitä on opastettu (esimerkiksi).

Tuolla edellähän kirjoittaja on pyrkinyt esittämään/näyttämään/toteamaan puun eristävyyttä verrattuna jokaisen tajuamaan kiven eristysominaisuuksiin.

Mitä lähempänä ykköstä suhde (kiven lambda)/(toisen aineen lambda) on, niin sitä lähempänä aineen eristävyys on kiveää. Vastaavasti yhtä suoraviivaisesti voidaan verrata mitä tahansa kahta ainetta vertaamalla toisiinsa niiden lambda-arvoja. Jos ne ovat yhtäsuuria, niin silloinhan niiden eristävyys on sama ja suhde tietenkin yksi (1). Ts. suhdeluku voi olla myös toisinpäinkin. Eihän sillä ole väliä, mutta sen ymmärtää tässä tapauksessa paremmin. Toisinkin päin sama eristävyyksisillä aineilla on suhde tietenkin myös yksi (1).

Jäsenen Betonitohtori antama (1.5.2012 klo:8:32) kommentti

Tämä nyt ei anna kysyjälle mitään itseisarvoa, sekoitetaan turhaan asioita. Turha rakennusaineita verrata kiveen...?
Kysyjä haluaa tietää mikä olisi paras ratkaisu seinän eristämiselle.
Ulkopuolinen eristäminen on lämpö- ja kosteusteknisesti paras ratkaisu, vähemmän riskejä.
Suunnittelija paikalle ja hän tutkailee vanhan rakenteen ja tekee sitten uuden työselityksen tilaajalle.

Jäsenen ruosu antama (1.5.2012 klo:9:57) kommentti

Minä kai sen tämän hirvittävän analyysimyllyn pistin käyntiin, kun satuin hirttä eristeeksi sanomaan. Ja kai se se nyt satoja vuosia on eristeenä toiminut,kun ei tosiaan muuta ollut. Ja tehdäänhän niitä nyt jukolauta tänäkin päivänä vielä taloja että ei ole kun hirttä vaan sisä- ja ulkopuolella! Vai onko jo lopetettu? Sitten on väännetty esiin

kaikenmaailman kaavoja ja käytetty kreikkalaiset aakkoset alfasta omegaan asti, joista ei tosiaankaan ole alkuperäisen kysymyksen esittäjälle(eikä monelle muullekkaan) mitään hyötyä. Halusi vain tosiaan tietää miten juuri hänen rakennelmansa ERISTYSKYKYÄ parannetaan.Kirves on käynyt kivessäkin monta kertaa tätä puidessa, miksi se sinne lipsahti. Enhän minä millään kovilla kivilevyillä sitä ollut vuoraamassa! Huokoista vuorivillalevyä meinattiin, se tässä selvennykseksi niille jotka ei eka kerralla ymmärtäneet! Ja sitä kiveäkin kun on niin monta sorttia. Minulla on mielikuva että esim vuolukiveä ainakin on käyttetty joissakin lämmönvarausjutuissa, pitääkö paikkansa, vai onko siihenkin jo keksitty "nykyaikaisia" materiaaleja?

Jäsenen vaihtoehtoja antama (1.5.2012 klo:10:48) kommentti

Rempseetä tarinaa, ja hyvä niin. Se on rikkautta.

Tuo vuolukivi kyllä on "nykyaikainen", ja myös vanha materiaali. Sitä tosin ei käytetä eristeenä, vaan koristeena, ja tuona lämmönvarausjuttuna.

Se myös käyttäytyy eri tavalla kuin "tavallinen" kivi, noissa lämmönvaraus-, / luovutusjutuissa.

Tämä nyt ei varmaankaan auttanut kysyjää tuon taivaallista, - olipahan vaan yleisesti todettuna.

Jäsenen ruosu antama (1.5.2012 klo:10:51) kommentti

Väitöskirja tulee aivan väkisellä nyt, mutta kun ei tuohon yhteen ruutuun sopinut kaikki! Niin että kyllä se hirsikin siellä rakenteessa sitten omalta osaltaan eristeenä ja etupäässä lämmön varaajana vaikuttaa. Eihän tällaista vanhaa rakennelmaa mitenkään saa uusilla menetelmillä tehdyn veroiseksi,jos sitä haluaa, niin on parasta sitten kyllä jättää se vanha mökki varastoksi ja tehdä uusi viereen, alustapitäen niillä "nykyaikaisilla menetelmillä". "Vanhaa varoen korjataan.." eikä saa liikaa sotkea uutta sekaan. Virheitä on tehty paljon näissä hommissa kun on niitten kalvojen kanssa heiluttu miten sattuu,"normaalitiloissa" ei sisäpinnoitteen alla tarvitse mitään muuta kuin vanhan kansan tervapahvin.Ja jos haluaa nostalgiaa tuvan seinään niin ei tarvitse sitäkään. Kaikki pois ja vanha seinä näkyviin!Sitten ulkopuolelle 50-100 mm vuorivillalevy, kasvuvyöhykkeestä riippuen, tuulipaperi sitä hirttä vasten,niin siinä taas rupesi olemaan!Kylmäsillat eliminoituu pois käytännöllisesti katsoen kokonaan, ja se alkuperäisrakennelma suojataan siltä ulkoilman vedolta,joka tunnetusti vaikuttaa seinän eristysarvoihin.Sekin kun unohtui noilta kaavakonsulteilta pois? Seisova ilma=hyvä eriste,veto=huono eriste, tässä sitä fysiikkaa sieltä alaluokalta,ihan tavallisilla kirjaimilla.Taas rupeaa ruutu täyttymään, mutta lisää argumenttia löytyy, jos joku haluaa vielä kusiaispesää hämmentää!

P.S Ilmastointi tässäkin sitten tärkeää, kuten aina alipainetta, ettei mene kosteutta liikaa rakenteisiin.

Jäsenen Jv20531112 antama (1.5.2012 klo:11:38) kommentti

Juuri sitähän on tuolla edellä tarjoiltu. Siellähän on selitetty, että puu ei ole eriste vaan sisustusmateriaali, joten eristys on suoritettava ulkopuolelta eikä sisäpuolelta ts. jätetään se puu tyystin sisälle, niin ei ole kylmäsiltaa.

Eipä tuo näytä menevän ”oppineenkaan” tajuntaan.
Täällä kyselijät eivät pahemmin kutsu asiantuntijaa paikalle. Sitten ne ilmaiset paikalla käyneet ovat niitä ”asiantuntijoita”, joita ei taaskaan kannata edes raahata puolväkisinkään paikalle.
Siis puu on hyvä ja kaunis sisustusmateriaali ja ennen kaikkea hyvä runkomateriaali, mutta nykyaikana ei enää eriste, koska on nykyaikana sata kertaa parempia eristysaineita.

Käytä rakennusmateriaaleja oikein ja oikeissa paikoissa!

Hirsirakennuksia on ja tulee olemaan, mutta on tajuttava niiden energiasyöppöys!

Jäsenen ruosu antama (1.5.2012 klo:21:27) kommentti

Tuo edellinen litania "alaluokan fysiikan lakien"mukaan tiivistettynä:

Näissä olevissa ja tulevissa pelkissä hirsirakennuksissa hirsi toimii vieläkin eristeenä,lämmönvaraajana ja sisustusmateriaalina,mutta ei ole lämpötaloudellisesti ajatellen paras seinärakenne johtuen puun huonosta eristyskyvystä nykyaikaisiin eristeisiin verraten!!

Jäsenen ruosu antama (5.5.2012 klo:9:43) kommentti

Tässä edellä niille "Ekovillan kutistumisesta huolestuneille" vähän ehkä tietoakin.Enimmäkseen sitä "yleisesti ottaen", mutta kumminkin!

Jäsenen Betonitohtori antama (5.5.2012 klo:18:44) kommentti

Jos hirsiseinä (ulkoseinä) eristetään sisäpuolelta mineraalivillalla on höyrysulku tarpeellinen. Hirsi on talviaikana kokonaan pakkasen puolella ja jos höyrysulkua ei ole, voi kondenssi hirren sisäpinnassa olla hyvin ilmeinen...
Hirren lämmönjohtuminen on noin 2-kertaa suurempi kuin mineraalivilloilla.
Käytännössä ei mitenkään dramaattinen ero.

Jäsenen ruosu antama (5.5.2012 klo:19:54) kommentti

Niinpä juuri! Kaavakoomikot vaan yrittää että hirsi ei muka eriste! Jos vain ei nurkista pahemmin vedä niin ei se totivesi jäädy niittenkään seinien sisällä, ja sitten jos panee sitä VUORIVILLAA SINNE ULKOPUOLELLE niin mikäpä on köllötellessä!

Jäsenen JR454159223 antama (5.5.2012 klo:20:21) kommentti

"Hirren lämmönjohtuminen on noin 2-kertaa suurempi kuin mineraalivilloilla.
Käytännössä ei mitenkään dramaattinen ero."

Lämmön johtuminen on aineen sisässä/sisällä lämmön siirtymistä lämpimämmästä kylmempään.

Käytännössä on nimenomaan dramaattinen ero pelkästään juuri puun eli jo hirren kohdalla ja dramaattisuutta lisää lämmön kuljetus eli konvektio. Tässä konvektiossa esim. lämmitetyssä rakennuksessa tapahtuva veto ts. hirsirakennuksessa hirsien raoista (vaikka tilkittyjäkin) tulee melkoinen vinkka eli tavallaan lämmönjohtuminen niissä hirren väleissä on usein moninkertainen hirren kohtaan verrattuna kylläkin päin vastainen johtuminen eli holotnaa virtaa sisään niin pahuksesti.

Myös aina hirsien väleissä on ohkasemmin puutakin kuin varsinaisen hirren kohdalla.

Siis hirsirakennuksessa ei ole yksiselitteistä se lämmön johtuminenpuussa.

Puhutaan mieluummin lämmönjohtavuudesta (lambda) ja lämmönläpäisykertoimesta (U) kuin lämmönjohtumisesta, koska edelliset (lambda ja U) ovat monin verroin tutumpia tavalliselle rakentajalle kuin viime mainittu. Tällöin päästään paremmin ymmärrettäviin arvoihin, koska niitä usein "mainostetaan" ja verrataan.

Jäsenen Betonitohtori antama (5.5.2012 klo:20:49) kommentti

Lämmönjohtavuus = λn = (W / (m k))
Lämmönvastus = R = (m2 K / W)
U = 1 / RT

No nyt on selvempi....

Konvektio on ilmavirta rakenteen raoista, kuten edellä mainitaan, on huomioitava, mutta sillä ei ole mitään tekemistä puun lämmönvastukseen tai -johtavuuteen. Se on joko rakenteen "heikkous" tai ominaisuus.

Jäsenen ruosu antama (5.5.2012 klo:21:17) kommentti

" ELI ELI LAMA SABACHTHANI !!!!

Miksei muka kylmä tuuli vaikuta materiaalin lämpimänä pysymiseen.? Miksi väsätään tuulensuojalevyjä
seiniin? Miksi kuumaan puuroon puhalletaan? Kaavoja, kiitos!

Jäsenen JR454159223 antama (5.5.2012 klo:23:50) kommentti

”No nyt on selvempi….”

No ei aivan, vaan edellä olevin merkinnöin U = 1/R

En väittänytkään, että konvektiolla olisi ”tekemistä puun lämmönvastukseen tai –johtavuuteen”, vaan tavallaan vähän huonosti vertasin sitä päin vastaiseen lämmön johtumiseen.

Enpä ole tavannut vielä yhtään hirsirakennusta, joka olisi kokonaan massiivisesti ”samaa hirttä/puuta”, joten hirsirakennuksessa on ”heikkoutena” ne enemmän tai vähemmän huonosti tilkityt välit.

”Miksei muka kylmä tuuli vaikuta materiaalin lämpimänä pysymiseen.?”

Tottahan se vaikuttaa, mutta päinvastoin. Vinkka eli kylmä tuuli aiheuttaa myös varsinkin hirsitaloissa ja muissakin sitä konvektiota eli vetoa.

” Miksi väsätään tuulensuojalevyjäseiniin?”

Ensiksi katso edellinen lause ja toiseksi ettei ”pakotettu” (= esim. ilman liike pakotetaan liikkumaan) konvektio pääse esim. eristeisiin aiheuttamaan ilman liikettä, jolloin eristyskyky heikkenee.

” Miksi kuumaan puuroon puhalletaan?”

Katso edelliset ilman lainausmerkkejä olevat virkkeet!

Kaavoja, kiitos!

Kiitos ei! Koska silloin varmasti tulee kyseeseen ” ELI…!!!!”

Jäsenen ruosu antama (6.5.2012 klo:10:16) kommentti

Mikähän noissa edellisissä oikein tuli selvemmäksi, voisitteko selventää! Yksinkertaista asiaa vaan mutkistettiin.
BT oikein siinä suhteessa kun puhuu "rakenteesta".Mitä kylmempi "konvektio"(suomenkielessä on myös "tuuli" jota voi käyttää)
siellä ulkona käy,sitä nopeammin se eristysmateriaali luovuttaa lämpönsä, olipa sitten rakenne mikä tahansa.! Hirsirakenne koostuu päällekkäin ladotuista puuelementeistä, joissa tilkettä välissä.Tässä rakenteessa se sauma, erityisesti nurkat (verroinkin jos ei huolella tehdyt) kieltämättä se heikoin kohta,Josta johtuu se että se ei ole se paras rakenne, sekin on jo tuolla ajat sitten todettu, että samaa tässä jauhetaan....