Jäsenen losjose antama (27.12.2010 klo:12:13) kommentti selvittelin vielä asiaa rakentajalta ja sain vastaukseksi että höyrynsulku puuttuu koko välipohjasta ulkoseinien osalta, koska ulkoseinän kohdalle on laitettu villaa noin metrin levyydeltä ja tämä täyttää vuoden 2003 määräykset. on kuulemma yleistä että muovi korvataan villalla. muuten lattiassa on noin 100mm villaa äänieristeenä.
Jäsenen Betonitohtori antama (27.12.2010 klo:17:03) kommentti Laittakaapa näkyviin tuo määräys. Lähinnä kiinnostaa tuo höyrysulun korvaaminen villalla?
Jäsenen Tietoatarvitaan antama (28.12.2010 klo:21:41) kommentti Onko tuo rakentajan tapa yleinen tapa tehdä välipohja jolla oikaistaan hankalaa muovitusta välipohjassa? Olisi tosissaan hyvä nähdä ko. 2003 määräys.
Jäsenen losjose antama (28.12.2010 klo:23:08) kommentti tehtiin lämpökuvaukset fluken lämpökameralla rakenteisiin ja ei taida villan paksuus olla ihan metriä. vuotoja löytyi niin nurkista kuin keskeltä seiniä siis lattianrajasta mitattuna. mittaukset oli 0 ja -5 asteen paikkeilla, ulkolämpötila noin -27 ja sisällä lämpöä noin 21 astetta. otettiin vielä auki lattiaa toisesta päästä vaatehuonetta jotta näkisin miten ilmastointiputket on eristetty ja putket oli jätetty paljaana villojen päälle, en sitten tiedä onko oikein mutta vaatehuoneen alla on poijan huone ja ilmastointi hormista tulee noin 0 asteista ilmaa jos ilmastointikoneen jälkilämmitystä ei pidä siellä 25 asteen kohilla. nyt sentään tulee noin 7 asteista kun mittaa kameralla! sain sellaisen käsityksen rakentajalta että kun taloja tehdään myyntiin niin noin useasti toimitaan. tässäkin tapauksessa meni seitsemän vuotta että tämä tuli ilmi. itse olen asunut talossa neljä viikkoa ja tuntui alussa kovilla pakkasilla erikoiselta ku joutui pitämään pipoa päässä kylmän vedon vuoksi.
Jäsenen Monta antama (28.12.2010 klo:23:09) kommentti Sitä määräystä ei ole! Ja toisaalta se höyrynsulun tekeminen välipohjan kohdalle on hyvin helppo rakennusvaiheessa.
Jäsenen Tietoatarvitaan antama (29.12.2010 klo:19:50) kommentti Mikähän on paras tapa yo. tapauksessa tehdä höyrynsulku välipohjan ja koolausten kohdalle? Teipata muovi ja liimata se ylä- ja alapuolella oleviin muoveihin vai teipata? Kannattaisiko saumakohdat vielä tiivistää uretaanilla? Vai kannattaisiko leikata höyrynsulkevasta uretaanilevystä palat koolausten väliin ja tiivistää uretaanilla, vai miten?
Jäsenen Monta antama (29.12.2010 klo:23:13) kommentti Uret levyillä välipohjan kohta tiivistäen jokainen kpl ympäriinsä saumaten vaahdottamalla. Sitten höyrynsulku liimaten taitavasti osaten siihen uret levytykseen. Se on siinä, kun huomaat vielä, että uret vaahto ei tartu siihen muoviin riittävän hyvin, joten siinä on se pähkäilyn paikka, mutta missään tapauksessa paikka ei ole teippailulle. Tuossapa on tietoa tarvitsevalle. Muuten se muovin liimaus siihen uret levytykseen onnistuu.
Jäsenen kvkj antama (30.12.2010 klo:12:21) kommentti Höyrynsulun ja uretaanin saa liitettyä toisiinsa butyylinauhalla tai polyakryyliliimateipillä. Ei saa sekoittaa vanhanmallisiin höyrynsulkuteippeihin, niihin kirkkaisiin ym, jotka eivät kestä kauaakaan kuivumatta.
Jäsenen Tietoatarvitaan antama (30.12.2010 klo:14:02) kommentti Uretaanilevyksi käy varmaan parhaiten SPU:n levyt, sopiiko Finnfoam? Butyylinauhaksi käy varmaan butyyliteippi?
Jäsenen Monta antama (30.12.2010 klo:14:52) kommentti Finnit ja foamit ei ole uretaania ja unoha kaikenlaiset teippaukset ja teippareiden ohjeet. Ne ovat niitä urheiluihin kuuluvia juttuja ja rakentamisessa ei kannata urheilla.
Jäsenen yksi antama (30.12.2010 klo:15:07) kommentti Butyylinauha ei ole teippiä, butyyli teippi taas on eri asia. Liima sitä teipissäkin, ihme juttu sinällään, että teippaaminen huono, liimaaminen hyvä? Oli miten oli, tässä tapauksessa liitos butyylinauhalla, ei millään teipillä. Yksi keino (aika hankala) on laittaa höyrynsulkumuovi kahden (esim. urtsi) toisiinsa (urtsilla) liimatun levyn väliin. Muovi ei teitenkään levyjen koko alalla, vaan niin, että levyt pääsevät liimaantumaan myös suoraan toisiinsa. Pysyy varmasti ja on tiivis.
Jäsenen kvkj antama (30.12.2010 klo:15:52) kommentti Neuvotko Monta, kuinka saunan seinässä alumiinipaperin saumat tiivistetään?
Jäsenen Monta antama (30.12.2010 klo:18:24) kommentti yksi tapa jo edellä ja toinen alupapreunat noin 5mm rako, johon sitten "uretaanipötköä" väliin siten, että se pötkö menee reunojen alle ja päälle, joten reunat joutuvat uretpötkyn tiukkaan syleilyyn, esim. muovi vastaavalla tavalla. Kolmas tapa: Uretaania tarttuvaan aineen pintaan, jolloin muovin/paperin reuna makkaran sisään ts. se uretmakkara on silloin ikäänkuin "puoliksi" halkaistu makkara, jonka halkeamassa on se muovin/paperin reuna puristuksissa. Tämä systeemi kestää jopa hieman mekaanista rasitustakin, kun reuna on makkaran sisässä vähän taitoksissa.
Jäsenen PasiL antama (31.12.2010 klo:8:14) kommentti Ihmettelen tuota montan liiman vastaisuutta. Nykyään kun auton peltejäkin liimataan ja hyvin ne autot tiellä näyttää pysyvän kasassa :)
Jäsenen kvkj antama (31.12.2010 klo:8:53) kommentti Mutta jos uretaani ei tartu muoviin kunnolla, kuinka se tarttuu alumiinipaperiin joka on pinnaltaan vielä sileämpää? Tämä on hieman ot. Pahoittelen. Monta, hyvä rakennusmies/mestari/suunnittelija päivittää tietojaan samoin kuin lääkärit ym. Kyllä kunnon teipit tänäpäivänä toimivat ja kestävät. Kuinkahan se uretaanin lämmönkestävyys muuten saunassa, olettehan varmaan nähneet ulkosalla muutamia vuosia olleita uretaani eriste paloja, aika hauraita...
Jäsenen Mestari antama (31.12.2010 klo:9:36) kommentti Noin käytännön työelämässä seuranneena se uretaanin pahus tarttuu kyllä kiinni vaikka mihin.Auringon valo ja uretaani ei ole paras mahdollinen yhdistelmä.
Jäsenen Monta antama (31.12.2010 klo:10:14) kommentti Kuten edellä Mestari toteaa epäsuorasti, niin uretaani kannattaa säilyttää valolta suojassa niin kuin maitokin. Eikös maitokin ole hyvää ainetta. Uretaanin tarrttuvuuteen ei sileys tai rosoisuus toisaalta ole suoraan verrannollinen tarttuvuuden suhteen, joten tehkääpä koe: pruutaapa sitä uretaania lasiin, joka on myös melko sileää useimmiten. Mitenkähän käy! (ei ?). Liimatkaapa vaikkapa vain kaksi puukapulaa yhteen "tavallisella" uret-vaahdolla ja sitten väännätte irti kuivuttua, niin eiköhän ne puun solukot ole löysemmin ainakin paikka paikoin kiinni toisissaan kuin puukapulat toisissaan, puhumattakaan varsinaisesta uretaaniliimasta. Onpahan styrkempää tarttuvuudellaan kuin mitkään teipit ja butyylit sun muut. On myös tiedettävä mihin uretaanikaan ei oikein hyvin tartu, jolloin se "tarttumaton" on pantava hieman "pokattuna uretaanin syleilyyn". Kyllä niitä tietoja on päivitty ja päivitetään jatkuvasti. Siitä en ala kiistelemään kumpi on sileämpää alupaperi vai muovi, mutta käsitykseni on, että muovi, mutta enpä ole niitä sillä silmällä vertaillut. Aineen tarttuvuuteen ei vaikuta sileys tai rosoisuus, vaan aineitten keskinäinen kemia. Otetaan tästä vielä pieni vertaus: Pikaliimoja mainostetaan nostamalla oikeita autoja katosta pienen pienen liimatipan välityksellä, mutta yrittäkääpä muovista leikkiautoa nostaa vastaavalla tavalla, niin eipähä taida ainakaan samalla tavalla onnistua.
Jäsenen kvkj antama (31.12.2010 klo:13:48) kommentti Muovit käsitellään silloin kun halutaan tarttuvuutta ns. corona-käsittelullä: siinä sähkökipinöillä pommitetaan muovin pintaa haluttuun "karheuteen". Edes muovien laminointiin tarkoitettu liima ei tartu käsittelettämälle pinnalle. Minulla on 20 vuoden kokemus suojapeitteiden Eurapeite) valmistuksesta, joten on tuttu aihe. Elikä kyllä sileydellä/rosoisuudella on merkitystä tarttuvuuteen. Autojen nostosta: Valhe, emävalhe, mainos.:)
Jäsenen Monta antama (31.12.2010 klo:14:40) kommentti Onpahan Monta kokemusta ja havaintoja kuin vain yhdestä peitteestä. aihehan saa olla tuttu, mutta se pitää myös käsittää.
Jäsenen J300527219 antama (4.1.2011 klo:18:05) kommentti Kysyin kerran myös välipohjan höyrynsulku muovista sellasta että pitääkö poistaa kun rakennan yläkerran talooni. Yläkerta on ollut varauksena ja teen sen nyt. Silloin vastaus oli että ei tarvitse poistaa kun jää kahden lämpimän tilan väliin. Mutta eikö tässä tule sellanen tilanne mistä aina varoitellaan? Nimittäin jos laitan muovimaton yläkerran lattiapinnoitteeksi niin puiset runkopalkit jäävät kahden hengittämättömän materiaalin väliin. Ja ei laminaattikaan ilmaa läpäise. Vai onko se turha pelko tämä ongelma juuri siksi että molemmin puolin on lämmintila? Kysyin naapurin isännältä asiasta joka rakensi talopaketista ja kyllä hänenkin taloonsa oli tullut välipojaan höyrynsulku muovi.
Jäsenen Tietoatarvitaan antama (5.1.2011 klo:16:27) kommentti Tarkoitatko vaakatasossa olevaa höyrynsulkua esim. alakerran katossa? Luulisi että jonnekin on rakoa jäätävä. Jos alakerran katossa on ilmansulkupaperi, seinissä on höyrynsulkumuovi ja yläkerran lattiassa laminaatti jonka alla alusmatto (+vaneri ja gyproc), niin onko välipohjaan syytä tehdä rakoa esim. seinänviereen yläpuolelle siten että mahdollinen ilmankosteus pääsee nousemaan ylös?
Jäsenen majatalo antama (5.1.2011 klo:22:56) kommentti Itselläni on alapohja,sitten on välipohja (kerrosten välissä), sitten on yläpohja. Höyrynsulku on ainoastaan yläpohjassa. Kerrokset, ovat normihuone lämpöiset.
Jäsenen Monta antama (5.1.2011 klo:23:03) kommentti Juuri niin pitää olla, sillä välipohjassa, jos jotakin lakanaa on, niin se on oltava tavallista paperia. Välipohja muovitettu ja seinän vieressä raot, on itsepetosta, jos välipohjan lattia ei lävistä höyryä.
Jäsenen Tietoatarvitaan antama (5.1.2011 klo:23:25) kommentti Ei laminaatti taida höyryä lävistää?
Jäsenen JTPro antama (5.1.2011 klo:23:31) kommentti Kyllä kunnon teipeille tekeekin jotakin. Esim. tesco nro1 teippi pysyy kiinni *puussa* kuin tauti, pitää irrottaa puukolla vuolemalla jos on tiukkaan painettu kiinni ja päässyt jämähtämään. HS muovi on tietenkin liukkaampaa, joten siinä ei kestä samanlaista fyysistä rasitusta, mutta rasittamatta hyvä, aivan eri luokkaa kuin halvat kirkkaat "rakentajateipit". Hinta tietenkin about 3x, mutta miksi ostaa halpaa teippiä jolla ei tee juuri yhtään mitään? Samoin alumiiniteippi tarttuu hyvin alumiinipaperiin, purettu yhden yli 20v vuotta vanhan saunan paneelit ja hyvin oli siellä al-teipit paikallaan ja samoin itse alumiinipaperi ehjä. Mihinkään likaiseen tahi rasvaiseen pintaan ei pidä teippejä kiinnittää, sama koskee uretaaniliitoksia etc, puhdasta tavaraa kiitos. Mitä tulee välipohja hs-muoviin, niin yleensähän välipohjassa on yhtenäistä ilmatilaa palkkien välissä, niin kunhan tuulettuu joltain alueelta niin hyvä, eli ottaa vaikka muovin jostain alueelta pois, kosteus % tasaantuu nimittäin kummasti yhtenäisissä ilmatiloissa. Ja ei sinne välipohjaan (sen sisälle) yleensä pääse suuria kosteuspulsseja, jos on sauna/suihkutilat oikein tehty. Eli hyvin kuivaa siellä on, epäilevä voi laittaa kosteusanturin sinne väliin ja tarkkailla sillä miltä näyttää.
Jäsenen Hela antama (6.1.2011 klo:0:37) kommentti No kun teippeihin on päästy, niin missä on vika jos alumiiniteippi ei pysy alu-kouruvillassa päällä, vaikka pinta on pölypyhdas ja kouru paketista vedettyä? Teippi Tesa alumiiniteippi, jossa alla poistettava muovikalvo, ostoaika viime kesä ja säilytys huoneoloissa. Kouruna ihan tavan paroc putkieriste. Kourujen pintalämpötila jatkuvasti haarukassa 30-50 astetta. Joka ainoa rasittamatonkin putken mutka ja sauma korkannut ja teipit irti. Valitettavasti saunasadut tuli teipattua tuolla ja ovat paneelin alla, joten arvailla saattaa, miten siellä on käynyt...
Jäsenen Monta antama (6.1.2011 klo:11:15) kommentti Hela sinulla ei ole riittävästi uskoa, jota myöskin parantaa ostamalla ranteeseen jokin urheilusuorituksiakin parantava "rannekoru". Toiset urheilevat rakentamisessa ja niiden korjauksissakin. Se suotakoon heille, mutta olen surullinen.
Jäsenen losjose antama (6.1.2011 klo:20:44) kommentti nyt kun rakenteita purettu niin paljastunut että yläkerrassa tuulensuoja levyt asennettu lattianrajasta lähtemään. välipohjan kohdalla kylmässätilassa on puhallusvilla joka ei ulotu kuin seinän rajaan joten tuuli pääsee välipohjaa kylmetämään. yhdestä kohdasta seinää ei tuulensuojalevyä ole laitettu lainkaan ainoastaan mineraalivillaa. alakerran seinät ja katto on kyllä peitelty muovilla, joten olisiko mahdollista että alunperin rakentajalla on ollut tarkoitus jättää yläkerta kylmäksi?talon papereista ei löydy kaikkia rakennusvaiheiden tarkastuspöytäkirjoja esim. runko ja hormitarkastusta ei ole tehty. kunnan rakennustarkastajan loppukatselmuspöytäkirjassa on ainoastaan ruksi kohdassa rakennus valmis? eikö kunnan rakennustarkastajan pitäisi tarkastaa että kaikki vaiheet tehdään määräysten mukaan? kun kysyin kunnasta pöytäkirjoja niin sieltä niitä ei löytynyt.
Lisää kommentti*