Jäsenen Mestari antama (3.2.2012 klo:13:48) kommentti Kodinhoitohuoneen seiniä ei tarvitse vesieristää, sinne riittää kosteusulkukäsittely, aineen ohjeen mukaan tehtynä. Lattia on hyvä käsitellä vesieristysmassalla ja nostaa se seinälle 100 mm.
Jäsenen Betonitohtori antama (3.2.2012 klo:15:42) kommentti Lattiaan on tehtävä vesieristys.
Jäsenen HTT antama (3.2.2012 klo:15:51) kommentti Mihinkä pakko perustuu?Märkätila on tila,jossa suunniteltu toiminta altistaa pinnat säännönmukaisesti roiskevedelle!! Tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen perusteella. Miksi tässä olisi märkätila?
Jäsenen vaihtoehtoja antama (3.2.2012 klo:17:16) kommentti Olisiko vaikka siksi, että siihen on suunniteltu lattiakaivo. Miksi lattiakaivo on sinne suunniteltu/asennettu, jos tilassa ei käytetä/ole tarkoitus käyttää vettä ?
Jäsenen rakrak antama (3.2.2012 klo:17:31) kommentti "Miksi lattiakaivo on sinne suunniteltu/asennettu, jos tilassa ei käytetä/ole tarkoitus käyttää vettä ?" Vaikkapa pesukoneen poistolle tai iv:n kondenssivesille.
Jäsenen HTT antama (3.2.2012 klo:18:16) kommentti Lattiakaivo ei tee tilasta märkätilaa!!!
Jäsenen Betonitohtori antama (3.2.2012 klo:19:37) kommentti Oli märkätila tai ei, mutta tilaan voi tulla vettä pesukoneen liitoksista ja pesusta yms, niinkuin Rakentaja.fi vastasi. Tilan lattiaan on laitettava vesieristys.
Jäsenen HTT antama (3.2.2012 klo:20:45) kommentti Määräysten mukaan ei tarvitse,saa jos haluaa!!Se siitä.
Jäsenen Jv20531112 antama (3.2.2012 klo:21:26) kommentti "Lattiaan on tehtävä vesieristys" Ei ole! Siis ei ole! Määräyksiä ei jakele teeseitse-man! Mutta huolellinen ja vastuunsa tunteva laittaa sen vapaaehtoisesti.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (4.2.2012 klo:0:01) kommentti Lainausta C 2:sta: Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). 1.4.13 Vedelle alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä tähän käyttötarkoitukseen tarkoitettuja vettä ja tarvittaessa myös kulutusta kestäviä tarvikkeita ja pintamateriaaleja. 7.1 Märkätilan suunnitteluperiaatteet 7.1.1 Märkätilojen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Kyllähän tuohon Khh:n lattiaan tuo eristys olisi syytä tehdä. Kuka muuta opastaa, se kysyjälle pahaa... , tai asiasta ei mitään ymmärrä.
Jäsenen HTT antama (4.2.2012 klo:7:19) kommentti Vaihtoehdonkin kannattaa olla huolissaan vain omasta ymmärryksestään.Olisi syytä,siis olisi jne...
Jäsenen P59 antama (4.2.2012 klo:7:41) kommentti Jos lattiakaivo on, tila tulkitaan märkätilaksi riippumatta siitä, mihin käyttötarkoitukseen alkuperäinen rakennuttaja on lattiakaivon ajatellut. Suomessa rakennusmääräyksissä on se hyvä puoli, että määräykset lähtevät kokonaistoimivuuden ja kokonaisturvallisuuden periaatteesta s.e. normiasukkaan ei tarvitse pähkäillä, eikä tietää miten rakennustekniset yksityiskohdat on toteutettu ja onko jossain tilassa vesieristys vai ei. Normiasukkaan oletetaan toimivan kussakin tilassa tarjotun "käyttöliittymän" puitteissa noudattaen tervettä maalaisjärkeä. Jos tilassa on lattiakaivo, voidaan olettaa, että lattian pesu ja huuhtelu voidaan tehdä runsaalla vedellä, mistä syystä vesieristys tulee lattiaan tehdä kuten rakentajat.fi vastaa. Olen huomannut, jotta hämmästyttävän usein rakentajilta ja joskus ammattilaisiltakin unohtuu se, että vaikka talo tehdäänkin jollekkin tietylle asiakkaalle tämän mieltymysten mukaiseksi, niin loppukädessä toteutuksen tulee olla sellainen, että omistajien ja mieltymysten muuttuessa on asukkaan pystyttävä luottamaan siihen, että talo on toteutettu hyvää rakennustapaa ja rakennusnormia noudattaen
Jäsenen Betonitohtori antama (4.2.2012 klo:8:48) kommentti Tässä on oiva esimerkki Suomalaisesta jänkäämisestä. Tässä on myös yksi syy, miksi Suomalaisissa OK-taloissa on erittäin paljon virheitä ja puutteita. Ylivoimaisesti eniten tässä rakennusryhmässä. Syykin on selvä. Melkein kaikki rakentajat ovat amatöörejä, jotka eivät ymmärrä rakentamisesta mitään ja sitten valvojat ja suunnittelijat neuvovat ja tulkitsevat määräyksiä ja ohjeita rimaa hipoen ja jopa sen alta. Eihän tässä ole mitään järkeä...
Jäsenen Jv20531112 antama (4.2.2012 klo:9:02) kommentti "Jos lattiakaivo on, tila tulkitaan märkätilaksi riippumatta siitä, mihin käyttötarkoitukseen alkuperäinen rakennuttaja on lattiakaivon ajatellut." Täyttä puppua eli suorastaan pas...haa! Ja voi yksinkertaisuutta. Kaikenlaista tuomarointia ja viemäröintiä sitä on. Anna minun kaikki pashat kestää. Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. Kodinhoitohuone on KODINHOITOHUONE, vaikka sinne asennetaan lattiakaivo, joka siellä useissa tapauksissa on. Kun rakennuslupakuviin on merkitty kodinhoitohuone ja lattiakaivo, niin se pysyy sellaisena ja ei muutu märkätilaksi. Samoin vastaavasti käy olohuoneelle. Mikään määräys ei estä lattiakaivon laittamista olohuoneeseenkin ja se siitä huolimatta pysyy kuivana tilana. Pysyy varmasti! Olohuoneeseen voi laittaa myös vesipisteen (esim. suihkunkin) ja siitä huolimatta se pysyy kuivana tilana. Ts. märkätila on käsiteltävä, siis on käsiteltävä myös seinien osalta määräysten mukaan.
Jäsenen Betonitohtori antama (4.2.2012 klo:9:08) kommentti Edellä oiva esimerkki....
Jäsenen HTT antama (4.2.2012 klo:9:23) kommentti Jokainen näköjään tulkitsee tekstiä omalla ainutkertaisella tavallaan.Ei ihme että rahamme ovat jo Kreikassa.
Jäsenen Betonitohtori antama (4.2.2012 klo:10:14) kommentti Niin ja talot homeessa...
Jäsenen vaihtoehtoja antama (4.2.2012 klo:13:32) kommentti Kysymys kuuluisikin esittää tässä väittelyssä: Kun / jos rakennat tai remontoit itsellesi, miten menettelisit oman kohteesi kohdalla ? Ja perustelut päätöksellesi. - Rehellisesti !
Jäsenen HTT antama (4.2.2012 klo:16:06) kommentti Kysymys oli siitä kuuluuku vedeneristys määräysten mukaan laittaa.Parempaahan saa aina tehdä.
Jäsenen Jv20531112 antama (4.2.2012 klo:18:58) kommentti Että jotta kenellekään ei jää - siis ei jää/jäisi - väärää, siis väärää eli huonoa käsitystä: Kun huoneeseen, siis määräysten mukaiseen kuivaan tilaan asennetaan lattiakaivo, niin siitä huolimatta se ei muutu märkätilaksi, mutta silloin se on riittävän laajasti vesieristettävä kaikilta osin. Jos näin ei tehdä, niin se on täysin hölmöä, suorastaan järjetöntä, koska silloin tietämätön on hyvässä uskossa ja käsittelee siellä vettä kuin yleensä märkätilassa. Se vahinko saattaa tapahtua, vaikka ei olisi mitään omistusvaihtoa tapahtunutkaan. Siis: Kun lattiakaivo asennetaan määräysten mukaan kuivaankin tilaan, niin vesieristys riittävän laajasti ja samoin sopivat kynnys(vesi)stopparit.
Jäsenen losjose antama (5.2.2012 klo:10:41) kommentti Tässä on minusta hyvä esimerkki suomalaisesta rakentamisesta. Rakentamisen laatua säätelee määräykset ja jokaisella on silti oma tyyli soveltaa määräyksiä. Jos vahinkoa ei synny ei ole määräyksiä rikottu. Omistan pesuhuoneen jossa on myös kodinhoitohuone yhteensä neliöitä on 8m2. Kuntotutkimuksen yhteydessä todettiin vesieristeen olevan suihkun alueella ja yltävän kauttaaltaan noin 1.6m päähän. lattiaan on tehty vesieristys kauttaaltaan. Tilassa on yksi kaivo suihkun alla ja tila on 2m leveä ja 4m pitkä. Kaivosta noin 3,5m päässä on Varaaja ja LTO. Koska kaivoa ei ole asennettu "khh:seen"varaajan ylivuoto on asennettu pesukoneen poistoon. Rakentajan mielestä vesieriste on riittävä koska pesuhuoneen toinen pää ei ole märkätila ja eihän sinne ole asennettu edes kaivoa. Kuntotutkijan mielestä pesuhuone ei täytä määräyksiä ja vakuutusyhtiön edustaja sanoi että jos tulee vesivahinko vakuutus ei sitä korvaa. Ainoastaan siinä tapauksessa korvaa vahingon jos vesivahinko tulee viemärin tukkeutumisesta. Jos viisi asiantuntijaa keskustelee onko kyseessä virhe niin äänestykseen menee. Kuka nämä määräykset säätää jos niitä ei kukaan ymmärrä?
Jäsenen Jv20531112 antama (5.2.2012 klo:13:06) kommentti ”Tässä on minusta hyvä esimerkki suomalaisesta rakentamisesta. Rakentamisen laatua säätelee määräykset ja jokaisella on silti oma tyyli soveltaa määräyksiä.” Juuri noin, mutta ne määräykset ovat aina valitettavasti täysin alakantissa olevia ohjauksia. Jokaisen tekijän on aina pystyttävä minimoimaan kohtuullisin lisäkustannuksin vauriot, kun vahinko sattuu. Ammattilainen ei ole se, joka tuntee ja tekee vain määräykset hipoen, vaan se, joka pystyy mahdolliset vahingot vähintään minimoimaan, mutta oikeammin estämään kokonaan vauriot vahingon sattuessa - tietenkin kohtuullisin ja käytännöllisin kustannuksin. Tosiammattilainen ei tarvitse noita lainlaatijan määräyksiä ollenkaan – muuta kuin aloittaessaan tosiammattilaisen uransa. Hän myös jatkuvasti taustapeiliä ja varsinkin ympäristöään seuraamalla päivittää tieto-taitoansa. ”Jos vahinkoa ei synny ei ole määräyksiä rikottu.” Tuo taas on täysin päätön, täysin mieltä vailla oleva väite, sillä eihän mitään tehdä, että vahinko sattuu ja siitä tulee vahinkoa, vaan varaudutaan vahingon sattumiseen. Huomatkaas ontuva vertaus: Ei vakuutuksiakaan tehdä sen vuoksi, että vahinko sattuu, vaan vahingon varalle. Sitten myös pieni paradoksi: Jos Sinulla on vakuutus, joka korvaa vahingot, niin vahinkoa ei satu, mutta jos sinulla ei ole korvaavaa vakuutusta, niin vahinko sattuu varmasti. Edellisessä tapauksessa ei ole syytä kiroilla turhaan maksettuja vakuutusmaksuja, vaan päinvastoin ole iloinen, että olet sillä estänyt vahingon. En tarkoita tässä pakollisia vakuutuksia. Huom! Rehellisesti toimittuna vakuutuksilla harvoin ”tienaa”. PS! Minulla ei ole mitään tekemistä vakuutusbisneksen kanssa, vaan… vaan… iloinen maksaja.
Jäsenen losjose antama (5.2.2012 klo:19:20) kommentti Kerroin oman (maallikon) näkemysen. Ensinnäkin jos ostan talon jonka rakentaja ei noita määräyksiä noudata. Myyntitilanteessa minulle kehutaan laatua ja se näkyy hinnassa. Taloon otan vakuutuksen en tienatakseni. Kun tulee sitten se vahinko ja asiaa tutkitaan selviää että ei täytä määräyksiä, joten vakuutus ei korvaa. Minä maksan silloin korjauksen ei rakentaja. Voin tietysti reklamoida, mutta silti maksan korjauksen. Nyt kun asiantuntijat alkavat mietimään onko kyseessä virhe ainoa paikka on oikeuslaitos jossa päätöksen tekee maallikko. Taloa on tietysti tutkittu ennen käräjiä ja virheitä löytyy kymmenittäin, mutta jos rakennusvirheestä ei ole tullut vahinkoa esim. vesieristeiden puuttumisesta kosteusvauriota ei oikeuden mielestä ole kyseessä virhe, mutta silti kun kysyy vakuutustarkastajalta ihan kaiken varalta, koska se pieni mahdollisuuus vahinkoon aina on niin vastaus on, että emme korvaa, koska ei täytä määräyksiä. Yritä sitten ymmärtää mitä nämä rakennusmääräykset ovat jos rakennusalan ammattilaiset pähkäilevät mihin pistetään vesieriste ja mikä on märkätila, minulle ei ole vielä yksikään asiantuntija pystynyt omasta pesuhuoneestani sanomaan onko pesuhuoneen toinenpää märkätila vai loppuuko märkätila siihen mihin suihkusta vesi ei lennä? Tietysti jos suomessa rakentamista valvottaisiin samalla tavalla kuin sähköurakointia ei tässä tarvisi kirjoitella ja rakennusalalla noudatettaisiin hyvää rakennustapaa.
Jäsenen Halpakorjaus antama (5.2.2012 klo:19:51) kommentti "Rakentajan mielestä vesieriste on riittävä koska pesuhuoneen toinen pää ei ole märkätila ja eihän sinne ole asennettu edes kaivoa." Rakenne täyttää C2 -määräykset. Ei ole mitään pelättävää. Riittää kun seinät on eristetty 1,5 metrin säteellä suihkusta. Boilerin varoventtilin vesi on useinkin liitetty pesukoneen poistoon, mutta pitää kylläkin tarkastaa että boilerin poisto on selvästi ylempänä kuin pesukoneen poistoputki, ettei vesi pääse tulvimaan boilerin suuntaan.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (5.2.2012 klo:21:47) kommentti "Rakenne täyttää C2 -määräykset. Ei ole mitään pelättävää. Riittää kun seinät on eristetty 1,5 metrin säteellä suihkusta." Täyttä puppua nykymääräyksillä.
Jäsenen Halpakorjaus antama (5.2.2012 klo:22:11) kommentti Nykymääräykset ovat C2 vuodelta 1999, eivät siis mitään kovin uusia. Niitä on kyllä epävirallisesti muutettu kentällä tiukemmiksi, mutta ilman että C2:een olisi tehty muutoksia. On siis väärin sanoa että nykyään olisi toisin kuin v. 1999.
Jäsenen Betonitohtori antama (5.2.2012 klo:22:44) kommentti C2 määräyrkistuksen ollaann tarkistamassa. Luulen, että em spekuloinnit esim märkätiloista jäävät pois....
Jäsenen Mestari antama (6.2.2012 klo:7:40) kommentti Märkätilahan on nimensä mukaan osa huonetta. Tila ei ole huone.Ja se,että jos huoneessa on suihku, ei tarkoita sitä, että koko huone automaattisesti vesieristetään seinien osalta.
Jäsenen Jv20531112 antama (6.2.2012 klo:8:32) kommentti "Boilerin varoventtilin vesi on useinkin liitetty pesukoneen poistoon, mutta pitää kylläkin tarkastaa että boilerin poisto on selvästi ylempänä kuin pesukoneen poistoputki, ettei vesi pääse tulvimaan boilerin suuntaan." Ei edes missään satukirjassakaan ole tuollaista satuilua.
Jäsenen losjose antama (6.2.2012 klo:8:44) kommentti Pesuhuoneessani todetut virheet ovat: - Lattiakaivon alapuolinen vesieristys eli liittyykö jotenkin kaivon tulvimiseen? - vesieriste on nostettu 10cm seinälle, mutta karminlistojen takana eristystä ei ole tehty. - varaajan ylivuoto pesukoneen poistoliitäntään -lto:n veden poisto muovirasiaan. -päävesijohtoa ei ole asennettu suojaputkeen - kaappien ja varaajan takana olevat seinät paljaalla gyprocilla Rakentaja ei ole käyttänyt kvv-työnjotajaa eikä lvi-suunnittelua, joten olisikohan viemäri unohtunut asentaa ja moniko suunnittelija sen jättäisi pois. Noi paljaat gyproci seinät taas ihmetyttää eli en sitten tiedä onko normaali tapa rakentajilla. Jos pesuhuoneen kosteus saunoessa nousee niin korkeaksi että vesi tiivistyy kaakelin pintaan niin kuinka hyvin paljas gyproci pitää vettä?
Jäsenen Halpakorjaus antama (6.2.2012 klo:9:55) kommentti "Boilerin varoventtilin vesi on useinkin liitetty pesukoneen poistoon, mutta pitää kylläkin tarkastaa että boilerin poisto on selvästi ylempänä kuin pesukoneen poistoputki, ettei vesi pääse tulvimaan boilerin suuntaan." "Ei edes missään satukirjassakaan ole tuollaista satuilua." On hyvin yleinen kosteusvahingon/ homevaurion syy, ihmetellään miksi boilerin alla on vettä ja hometta. Boileri ei suinkaan vuoda vaan boilerin ylivuotoputki on liitetty pesukoneen poistoputkeen (letkun pää 32 mm avoimeen putken päähän, siis avoimeen haarayhteeseen työnnettynä), joka sitten varsinkaan hienopesuohjelmalla ei pysty poistamaan riittävän hyvin vettä lattiakaivoon. Vesi tulvii silloin boilerin alle aina toisinaan. Ei suinkaan mitään satuilua!
Jäsenen vaihtoehtoja antama (6.2.2012 klo:12:11) kommentti "Ei suinkaan mitään satuilua!" Tarinat sen kuin "paranee". Mitäköhän seuraavassa jaksossa kuullaan? Suomalainen rakentamisen laatu, - tätäkö se on ? Hiekkalaatikolla sen kuulee. ..."joka sitten varsinkaan hienopesuohjelmalla ei pysty poistamaan riittävän hyvin vettä lattiakaivoon." Miten tuo ohjelma asiaan liittyy/vaikuttaa ? "Vesi tulvii silloin boilerin alle aina toisinaan." Mutta hei...eihän tuosta haittaakaan ole, kun on rakennettu määräysten mukaan, vai kuinka !? "Ei suinkaan mitään satuilua!"
Jäsenen Halpakorjaus antama (6.2.2012 klo:12:46) kommentti "joka sitten varsinkaan hienopesuohjelmalla ei pysty poistamaan riittävän hyvin vettä lattiakaivoon." Jos vähänkään ymmärtää pesukoneen sielunelämää, tietää että hienopesuohjelmassa vettä käytetään huuhtelussa huomattavasti enemmän kuin muissa ohjelmissa, jolloin 32 mm putki ei vedä riittävän hyvin, vesi tulvii väärään suuntaan. Ko. tilassa oli lattiassa vedeneriste, myös sen boilerin alla (lukutaito kunniaan!). Koko ajan on ollut oletuksena että lattiassa on kauttaaltaan vedeneriste, seinillä vain 1,5 metrin säteellä suihkusta.
Jäsenen Jv20531112 antama (6.2.2012 klo:12:54) kommentti Eikun satuilu paranee!! Kuinka paksu eli sisäläpimitaltaan on se pesukoneen letku verrattuna siihen 32 putkeen eli satusedän tulee tuntea sen paesukoneen sielu.
Jäsenen Halpakorjaus antama (6.2.2012 klo:15:14) kommentti Kuinka paksu pää on Jv205311112:lla?
Jäsenen losjose antama (6.2.2012 klo:15:21) kommentti jos pesukoneen poistoputki lattiakaivoon on 32mm niin montako laitetta saat kytkeä tohon putkeen? Putkihan kuitenkin menee suihkun alla olevaan lattiakaivoon. Uskoisin että jokin "määräys" kertoo lukumäärän.
Jäsenen Halpakorjaus antama (6.2.2012 klo:15:41) kommentti Yhteiseen vesilukkoon voidaan liittää alla olevan kohdan mukaisesti esim. varaajan varoventtiilin poistoputki."Viemäripisteen liittäminen yhteiseen vesilukkoon hyväksytään
seuraavissa tapauksissa:
1) pesuallas, kylpyamme tai suihkuallas on liitetty samassa
tilassa olevaan lattiakaivoon;
"2) jäähdytyskoneet ja vesisäiliöiden tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet on viemäröity ilmavälin kautta toisen kalusteen vesilukkoon;" Rak. määräys D1 2007 Jäsenen spugle antama (17.11.2015 klo:8:38) kommentti Tähän keskusteluun osalistumisen aikana olisi tehnyt vedeneristyksen koko kodinhoitohuoneeseen - ja mitähän se eristys olisi maksanut verrattuna yhden vesivahingon korjauskustannuksiin?
Lisää kommentti*