Jäsenen Villa-Ville antama (16.11.2008 klo:11:01) kommentti Terve! Miksi puhallusvillan materiaalin pitää olla samaa materiaalia kuin mitä vanhakin on? Mitä tapahtuu, jos puhallusvuorivillan ( 30 cm kerros ) päälle puhalletaan ekovillaa 15 cm kerros? Alan ammattilaisilla tuntuu olevan kovin eriäviä mielipiteitä tässä asiassa.
Jäsenen Pm antama (16.11.2008 klo:11:56) kommentti Itse vierastan kaikkia tuotteita, joiden nimessä on eko tai bio.
Jäsenen Mr.ElMaco antama (16.11.2008 klo:12:57) kommentti Eli selluvilla kelpaisi :) Itse en näkisi suurempaa ongelmaa tuossa villavalinnassa. Kyllä villojen pitäisi sekaisinkin toimia kunhan pysyvät kuivana.
Jäsenen ChR antama (17.11.2008 klo:1:10) kommentti Villat (vuori-, lasi-, pellava-, sellu-, jne) eroavat paljon siinä miten paljon ja miten nopeasti ne sitoavat ja luovuttavat kostuetta. Jos eristekerroksen tehtävä on eristää +20 / -20C välillä, niin siihen kerrokseen johonkin kohtaan syntyy kondenssipiste jossa lämpötila on lähellä 0 astetta. Kondenssipisteen syvyys eristekerroksessa riippuu ulko- ja sisälämpötiloista. Siihen kosteus tiivistyy olipa sisäpuolella olevat kosteussulut (jos on) ja katon tiheys kuinka hyvä tahansa. Sinänsä ei ole ongelma jos kosteuden siirto tapahtuu oikein (=riittävän hitaasti). Jos sekoittaa erilaisia villoja olisi pyrittävä siihen, ettei materiaaliraja syntyy liian lähelle kondenssipistettä. Mutta se kun on eri syvyyksissä lämpötilasta riippuen. P.S. Sopii vierastaa 'eko' ja 'bio', termit eivät takaa että asiat ovat oikein tehtyjä. On oma kokemus +100 vuotta vanhasta pellavavillasta joka on kestänyt samassa paikassa tervapaperia ja lasivillaa paremmin, joten on olemassa vanhoja ratkaisuja jotka ovat toimineet hyvin varsin kauan. Niitä sopii monessa tilanteessa edelleen ottaa käyttöön.
Jäsenen Larmatin antama (17.11.2008 klo:6:58) kommentti Asiaa sivuten. onko tietoa miten jyrsijät tykkää eri villa laaduista? ja miten pikkulinnut,ainakin niille tuntuu kivivilla kelpaavan. lähinnä kiinnostaa kokemukset ekovillasta onko se kovin hyvää pesänrakennusmateriaalia hiirille??
Jäsenen Betonitohtori antama (17.11.2008 klo:7:20) kommentti Selluvillassa on myrkkyä, joka estää tehokkaasti pieneläintuhot.
Jäsenen Monta antama (17.11.2008 klo:9:30) kommentti Juuri nion se on ja se on tietysti myös ihmisille vaaratonta hengittää.
Jäsenen Mr.ElMaco antama (17.11.2008 klo:17:16) kommentti Kukapa siellä ullakolla yhtenään istuisi huohottamassa..
Jäsenen Monta antama (17.11.2008 klo:19:00) kommentti Niinpä niin, mutta ja mutta sisäpuolihan on eli pitää olla alipaineinen ja sitten se tiiveys tahtoo olla sitä sun tätä, joten huohotus käykin sitten siellä sisäpuolella. Olisiko sittenkin terveellisempää huohottaa siellä ullakolla? Mitä sanokaan rakennusteknikko?
Jäsenen Larmatin antama (17.11.2008 klo:20:00) kommentti niin selluvilla estää pieneläin tuhot mutta miten on ekovillan kanssa?
Jäsenen Betonitohtori antama (17.11.2008 klo:20:45) kommentti Selluvilla on ekovillaa....
Jäsenen majatalo antama (17.11.2008 klo:21:34) kommentti selluvilla on paperi silppua, joka on käsitelty erinäisillä aineilla ja kostutettu esim. vedellä.
Jäsenen Janne*** antama (17.11.2008 klo:22:16) kommentti miksi sitä vuorivillaa ei voi sinne laittaa? Mikä siinä on vikana?
Jäsenen Mr.ElMaco antama (17.11.2008 klo:22:17) kommentti Teknikko sanoo, että sen talon tulee lähtökohtaisesti olla tiivis. Ja toisaalta, lienet sinäkin tutkinut sellu/ekovillan sisätiloihin aiheuttamia päästöjä (täälläkin joskus esiintynyt). Vaikutusta on, mutta ei pitkällä aikavälillä.
Jäsenen Mr.ElMaco antama (17.11.2008 klo:22:22) kommentti Ja selluvillaa/ekovillaa ei kostuteta vedellä jokaisessa tapauksessa, ullakolle tasoon puhallettuna ei kostuteta.. Mutta, miksi ei kivivillaa? Hyvä kysymys, koska ero lämmönjohtavuudessa on mitätön paksuuden huomioiden. Eri asia, "huuhteleeko" liikkuva ilma kivivillaa syvemmältä kuin paperisilppua, en ole nähnyt aiheesta tutkittua tietoa, vain kuullut mutua. Ja nyt tulee lisää mutua, jonka tietävät voisi varmentaa. Jos en pahasti väärin muista, on ekovilla kivivillaa paivampaa ja voi siten painaa tässä tapauksessa vanhaa eristettä enemmän kasaan (onko painuman määrällä merkitystä??) kuin kivivilla. Tämä siis hatarasta muistista, kannattaa tarkistaa, kun en itse nyt ehdi/viitsi :)
Jäsenen ChR antama (18.11.2008 klo:0:16) kommentti Ainakin vanhoissa rakennuksissa esim. museovirasto suosittelee pellavavillaa tai lasivillaa pikemmin kuin vuorivillaa. Syy on että kosteuden varastoiminen / luovuttaminen toimii näissä villoissa eri tavalla. Itse olen vanhassa rakennuksessa (ei kosteussulkua, hirsirakennus) nähnyt homehtunutta vuorivillaa ('moderni korjaus 60-luvulta') ehjän pellavaeristeen vieressä (vanhempaa perua). Mitä sitten mihinkin paikkaa parhaiten sopii riippuu monesta tekijästä.
Jäsenen Betonitohtori antama (18.11.2008 klo:7:54) kommentti Mineraalivillat (vuori- ja lasi-) toimivat kosteusteknisesti melkolailla samalla tavalla. Sitten nämä luonnonkuituiset eristeet kuten pellava-, selluvilla ovat ns. hygroskooppisia eristeitä joiden kosteuskapaisteetti on aivan erilainen kuin em. eristeillä.
Mineraalivillat homehtuvat samalla tavalla jos olosuhteet vain antavat aihetta. Mineraalivillat eivät siedä kosteutta juuri lainkaan rakenteissa, joten höyrysulut pitää olla ulkoseinissä ehdottomasti. Sen sijaan luonnonkuitueristeseinissä käytetään rakennuspapereita tai vastaavia, mutta en käsitä miksi näihinkin eristeisiin pitäisi välttämättä tunkea sisäilmakosteuksia tarkoituksellisesti.
Sisäilman laatua ei säädellä seinän höyry / ilmasululla vaan ilmanvaihdolla.
Jäsenen Mr.ElMaco antama (18.11.2008 klo:16:13) kommentti Olen BT:n kanssa erittäin samaa mieltä. Mikäänhän ei estä käyttämästä höyrynsulkua luonnonkuitueristeen kanssa. Mutta, en näe syytä olla käyttämättä luonnonkuitueristeitä paikoissa joihin ne sopivat hyvin.
Jäsenen Halpakorjaus antama (27.11.2008 klo:17:18) kommentti Haluaisin minäkin saada rakennusteknisen perustelun, miksi vuorivilla ja selluvilla eivät sopisi yhteen. Insinöörin tyypillinen perustelu on että tällaista sekakäyttöä ei periaatteessa voi suositella.Mutta missä on se rakennustekninen perustelu, koska tuossahan on kysymys mutu-tiedosta. Aiemmin pidettiin luonnollisena että sahanpurunpäälle lisätään kivivillaa ja varsin paljon myös levyvillan päälle on asennettu selluvillaa. Selluvilla mielestäni sopii esim. huonokuntoisen tiilikaton alle mineraalivillan päälle oikein hyvin koska se hoitaa pienet kosteusvuodot sitomalla ja luovuttamalla kosteuden sitten viiveellä pois.
Jäsenen Monta antama (27.11.2008 klo:20:01) kommentti " Selluvilla mielestäni sopii esim. huonokuntoisen tiilikaton alle mineraalivillan päälle oikein hyvin koska se hoitaa pienet kosteusvuodot sitomalla ja luovuttamalla kosteuden sitten viiveellä pois."
Tuo perustelu on insinööriperustelua paljon huonompi.
"kosteusvuodot" Häh!
Jäsenen Betonitohtori antama (29.11.2008 klo:6:53) kommentti Lämpöeristeiden tarkoitus ei ole kosteuden siirto, vain lämpöeristäminen. Eristeiden kosteuskäyttäytymisessä on eroja, mutta ne eivät ole tarkoitettu "kosteuseriteiksi". Vuodot yms... on korjattava.
Jäsenen Pm antama (29.11.2008 klo:7:49) kommentti "Kosteusvuoto" on sellainen, jossa vähän niinku lorahtaa. Eli ei lirise jatkuvasti.
Jäsenen ChR antama (29.11.2008 klo:12:46) kommentti Vaikka lämpöeristeen tarkoitus onkin eristää, niin ongelmatilanteet useimmiten liittyvät kosteuteen. Jos puhutaan paikallisen vuodon kormaamisesta 1-10 vuoden perspektiivissä, voi ratkaisu olla kalvo. Jos puhutaan vaikka 50 vuoden perspektiivissä, niin lienee turvallisempaa luottaa muihin hyviin rakennustapoihin kuin 0,8mm polyeteenkalvoon, esim. paksumpi eristekerros. Korjaamisen vaikeus riippuu peittävien rakennuspintojen työstämismahdollisuuksista sekä paksuuden muuttamisen mahdollisuuksista. Mitä parempi eristävä kerros on, sitä loivempi on lämpötilagradientti läpi eristeen ja sitä enemmän tämä keskustelu normaalin ilman välityksellä tapahtuvan kosteuden siirrosta, kondenssipisteestä, jne tuntuu teoreettiselta. Ehkä sittenkin voisi laittaa selluvillaa mineraalivillan päälle tässä tapauksessa.
Jäsenen Halpakorjaus antama (26.2.2009 klo:14:51) kommentti On varsin yleistä että aluskate vuotaa tai että yläpohjaan menee tuiskulunta, joka sitten sulaa ja kastelee villat. Olisi hyvinkin järkevää määrätä rakennusmääräyksellä että aina yläpohjaan puhalletaan päällimmäiseksi kerrokseksi muiden eristeiden päälle 10 cm selluvillaa. Monilta kosteusvahingoilta vältyttäisiin!
Jäsenen EO antama (26.2.2009 klo:15:59) kommentti Tässä suora lainaus Parocin sivuilta:
Parocin eristystuotteet on suunniteltu käytettäviksi kuivissa olosuhteissa, kuten muutkin lämmöneristeet. Villakuitu ei ole hygroskooppista ja eristeen kosteuspitoisuus tavallisissa olosuhteissa on alle 0,5 % sen painosta. Vuorivilla ei ime kosteutta ja se säilyy riittävän kuivana lähes 100 %:n kosteudessa.
Rakennus- ja asennusvaiheessa veden vaikutukset on kuitenkin otettava huomioon. Eristeiden toimivuuden takaamiseksi Paroc-tuotteet on käsitelty kosteudelta suojaavilla aineilla ja tästä syystä niitä voidaan käyttää normaaleissa sääolosuhteissa.
Höyryn- ja ilmansulkujen käyttö suositeltavaa
Pääperiaate on, että rakenteessa on höyrynsulku tai tarkemmin ilmaistuna ilmansulku, joka estää ilman pääsyn eristeeseen, ja ehkäisee liiallisen kosteuden diffuusion rakenteessa. Villarakenteiden avorakenteesta johtuen ne ovat höyryä läpäiseviä, mikä tarkoittaa sitä, että kosteus kulkeutuu tehokkaasti materiaalin läpi kaikkiin suuntiin.
Paroc suosittelee höyryn-/ilmansulkujen käyttöä useimmissa rakenteissa. On hyvä ensin perehtyä Parocin eriteltyihin suosituksiin erilaisista rakenteista ennen ilmasulkujen asennusta.
Suosituimpia ilmansulkuja ovat vanhentumattomat limittäisillä liitoksilla varustetut 0,2 mm polyeteenikalvot tai Paroc Ilmansulkupaperi. Jäsenen Purkutalollinen antama (8.8.2016 klo:23:19) kommentti Olipa keskustelu..aikamoinen sekamelska tietoa ja luuloa. Tuo Parocin tuotetieto vielä on pirullisesti tekstailtu. Lukija saa siitä helposti vääränlaisen ajatuksen. Tutkin muitakin keskusteluja ja nettiä yleensä. Lisäeristäminen näyttää olevan ylivoimaisen vaikea aihe, eikä asiallista neuvontaa näytä mistään saada. Luulenpa, että jos sellaista tietoa joltakin löytyisi, niin heti olisi useampi henkilö kampeamassa vastaan omine vahvoine käsityksineen. Konepuolen insinöörinä näenkin rakennusalan tässä suhteessa hyvin hankalaksi: tehdään nopeita johtopäätöksiä menemättä pintaa syvemmälle. Eikä edes määräyksillä saada tästä johtuvia rakenusvirheitä ehkäistyä. Uskokaa vaan, että niin se on ettei mineraalipohjaista eristettä tule laittaa selluvillan päälle ainakaan taloon, joka on rakennettu hengittäväksi.....olisi outo ajatus, että selluvillaisessa talossa olisi muovit seinissä ja koneelinen ilmastointi. Mutta sellaista vaan pyrkii normit rakennettavaksi pukkaamaan.
Lisää kommentti*