Jäsenen JaakkoLaukka antama (7.10.2012 klo:23:47) kommentti Muovia, jotta et kastele syyttää suotta eristettä, joka mitä märempää se on, niin sitä huonommin se eristää.
Jäsenen Betonitohtori antama (8.10.2012 klo:7:46) kommentti Mineraalivillaeristeiseen ulkoseinään on asennettava höyrysulku. Se on yleensä SFS-hyväksytty hs-muovi.
Jäsenen Mestari antama (8.10.2012 klo:8:27) kommentti Tuossa sfs hyväksytyn muovin käytössä on se ongelma,että missään ei määrätä käyttämään juuri tuota sfs standardin mukaista muovia, eikä rakennusvalvonta sitä vaadi.
Jäsenen kvkj antama (8.10.2012 klo:10:16) kommentti Tuo muovikalvollinen paperi on todennäköisesti muovitiivistyspaperia, joka on tiiveydeltään 10x ilmansulkupaperiin ja bitumivuorauspaperiin verrattuna (saattaa olla eristeen ulkopuolella), eli ei normaali paperi. Jos ulkopuolella on bitumivuorauspaperi, niin ilmansulkupaperi ei riitä tiiveydeltään minkään eristemateriaalin kanssa saavuttamaan sisäpuolelle vähintään 5x tiiveyttä ulkopuoliseen verrattuna. Siis muovi. Joitakin kertoja rakennusvalvonta ei ole hyväksynyt tavallista muovia vaan on pitänyt olla SFS-sertifioitua. Virheellisesti vai ei, en ota siihen kantaa.
Jäsenen Betonitohtori antama (8.10.2012 klo:10:18) kommentti Joka tapauksessa ulkoseinään on asennettava höyrysulkumuovi. Sano rakennusvalvonta mitä hyvänsä.
Jäsenen Juha57 antama (9.10.2012 klo:14:17) kommentti Löysin tällaisen Tampereen teknillisen yliopiston lopputyön, jossa käsitellään eri höyrynsulkujen vaikutusta kosteusongelmiin. Käsittelee uusia hirsi- ja kevytbetonirakenteita, mutta varmastikin voi soveltaa, niin uuden rakentamiseen kuin vanhan korjaamiseen. Alussa on selvitetty kosteuden ja homeen syntyä, osa kaavoista menee kyllä yli tavallisen tallaajan ”hilserajan”, mutta varsinkin loppupäässä on ”käppyröitä” ja tekstiä, jotka rauhassa tutkaillen avautuu. Sivulla on linkki, josta saa ladattua koko lopputyön, ”avaa tiedosto” (pdf). http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/21129
Jäsenen Betonitohtori antama (9.10.2012 klo:18:18) kommentti Jokainen saa tuhota talonsa miten tahtoo, mutta mineraalivillaeristeset ulkoseinät vaativat erittäin hyvän ilmasulun, mutta muovi on kuitenkin paras hörysulku. Muovi ei ole tuhonnut yhtään taloa. Muut mekanismist ne yleensä aiheuttaa. Mutta ihan miten vain halutaan....
Jäsenen Juha57 antama (9.10.2012 klo:20:38) kommentti Betonitohtorin vastaus: "Jokainen saa tuhota talonsa..." oli ilmeisesti minulle, kun oli jo aikaisemmin alkuperäiselle kysyjälle vastannut? Tutkimuksen lopputulemahan on se, että jos haluaa hyvän, kosteusongelmat poistavan ratkaisun , vastaus on, Betonitohtorinkin suosittelema, hyvälaatuinen ja hyvin asennettu,höyrynsulkumuovi. Toki tutkimuksesta löytyy myös vastaus kysymykseen: "Kuinka tuhoan taloni nopeasti tai pikkuhiljaa", sen voi jokainen tietoa tarvitseva itse sieltä lukea.
Jäsenen rakrak antama (10.10.2012 klo:22:10) kommentti Muovia, mutta sitä pitäisi saada koko taloon. Se että toisessa huoneessa on höyrysulku ja toisessa ei lisää sen ei tiiviin seinän kosteusrasitusta huomattavasti, ja varsinkin rajakohdat tulee mätänemään nopeasti. Jos et saa muovia yhtenäisesti koko taloon ei sitä kannata laittaa.
Jäsenen Betonitohtori antama (13.10.2012 klo:8:30) kommentti Miksi ei? Säästyyhän siinä puolikas talo, muutoin tuhoutuu koko talo!!!!!
Jäsenen marksto antama (13.10.2012 klo:11:26) kommentti @ rakrak Ilmiö, joka aja kosteutta seinärakenteeseen on aivan riippumaton siitä, onko rakenteessa höyrysulkua tai ei. Höyrysulku tietenkin estää kosteuden kulkeutumista, mutta viereinen ilman sulkua oleva rakenne ei mitenkään "ime" erityisen paljon kosteutta itseensä. Toisin sanoen höyrysuluton rakenteen osa kostuu jos on kostuakseen aivan samaa tahtia kuin talo, jossa ei lainkaan ole höyrysulkua. Näiden rakenteiden rajakohta ei myöskään kostu sen märemmäksi kuin muukaan suojaamaton alue.
Jäsenen JaakkoLaukka antama (13.10.2012 klo:14:53) kommentti Osakin talosta ilman höyrysulkua on tuplasti sanottuna rakrak-virhe ts. vähäinenkin määrä suojelee. Se on aina kotiin päin.
Jäsenen rakrak antama (26.10.2012 klo:17:07) kommentti @marksto "Näiden rakenteiden rajakohta ei myöskään kostu sen märemmäksi kuin muukaan suojaamaton alue." Itse olen ihan paikanpäällä todistanut moista ilmiötä osittain uretaanieristetyssä rintamamiestalossa. @monta "Osakin talosta ilman höyrysulkua on tuplasti sanottuna rakrak-virhe" Tämä pitää täysin paikkansa. "ts. vähäinenkin määrä suojelee. Se on aina kotiin päin." Tämäkin on totta siltä osin että suojelee sitä muovin takana olevaa. Mutta siihen mihin muovi loppuu ja vaikkapa pahvi alkaa tulee muodostumaan nopeasti näkyviä ongelmia. Tosin villatalossa pitää aina olla se höyrynsulku, eli homma on mennyt reisille jo alunperinkin jos siellä ei sitä ole. Ts. Osittainen korjaus ei kannata.
Jäsenen Betonitohtori antama (26.10.2012 klo:17:21) kommentti Vesihöyryn osapaine sisäilmastossa on jokapaikassa sama. Jos höyrysulun ja paperin rajakohdassa on suluton sauma, voi silloin esiintyä rajakohdassa nopeampia vaurioita kuin muualla, muuten ei. Näin oli aiemmin jo lausuttukin. Ilmasulkupaperi käy, jos papaerin sisällä on tiivis muovikerros, kuten yleensä on, pelkkä paperi läpäisee kosteuden.
Jäsenen JLA antama (26.10.2012 klo:19:10) kommentti Alkuperäiseen kysymykseen jatkaen... Laitan uudet muovit ulkoseiniin ja kattoon vanhojen muovikalvollisten papereiden tilalle. Ompahan ainakin niiltä osin parempi kuin ennen. Kahden makuuhuoneen ulkoseiniin jäi nuo vanhat paperit ja lastulevyt remonttilevyjen taakse. Väliseinien kohdalla ilmeisesti järkevin on tuoda muovi vähän matkaa väliseinää pitkin ja "tiivistää" muovi väliseinän tolppaa vasten ? Talosta siis purin kaikki vanhat paneeliseinät ja katot, joten rakenteita on auki aikalailla. Kaikki villat ja rakenteet näyttävät hyviltä ja muuttumattomilta. Lukuunottamatta paria hiirenpesää välikatossa joiden kohdille vaihdan uudet villat. Katossa villaa 300mm, jonka päälle lisätään aikanaan vielä tavaraa, niin saadaan uudet 100mm:n eristyksellä varustetut ilmanvaihtokanavat vieläkin parempaan talteen. Kuullostaako edes järkevältä ?
Jäsenen J9876201214 antama (14.1.2019 klo:13:15) kommentti Kun pohditaan ulkoseinän rakennetta, lähtökohdiltaan tulee selvittää minkälaisia kosteusmääriä seinään kohdistuu. Perinteisesti on ollut kolme eri lähdettä.1) Konvektion eli ilmavirtausten kautta, 2) mikä on kohteen sisäpuolinen kosteustuotto? ja 3) diffuusion eli vesihöryn osapaineiden aiheuttama kosteusvirta. Tarkastelut on syytä tehdä esim. yhden vuoden periodille, jolloin näkyy erot vuodenaikojen välillä. Tämä johtaa aikamoiseen laskentan ellei ole sopivaa tietokoneohjelmaa käytettävissä ja sekin vaatii rakennusfysikaalista ymmärtämistä. Jo laskentasuureiden määrittely lähtötietoina on jo varsin vaikea tehtävä. Tietenkin laajasta kokemuksesta valintoja tehtäessä on hyötyä ja jos tätä kokemusta puoltavat laskelmalliset arvioinnit, on se parempi kuin mututuntuma.
Lisää kommentti*