Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Höyrynsulkumuovi lisäeristyksessä

Eristäminen

Kysytty: 29.3.2009 klo:15:04

Asun rivitalossa, jossa on koneellinen ilmastointi ja on rakennettu v.90. Olemme päättäneet lisätä puhallusvillaa välikattoon, koska sitä on vain 15-->20 cm (eikä muuta eristettä). Eristeen alla on höyrynsulkumuovi ja tämän alla tyhjää tilaa, alimmaisena kattopaneelit (pesuhuoneen kohdassa). Muovin jatkoskohdat on limitetty vaihtelevasti noin 20 cm.. puhallusvilla on painanut muovia irti kattotuoleista ja liitoskohdista on villaa mennyt kattopaneelien päälle. Muovin reunat on käännetty tiiliseinää vasten (seinät nousevat jonkin verran välikaton puolelle) mutta niitä ei ole kiinnitetty millään.

Kysymys kuuluukin nyt että mitä tässä kannattaisi tehdä ennen lisäpuhallusvillan laittoa? Tässä muutamia vaihtoehtoja, mitä on mietitty: Poistetaan kattopaneelit pesuhuoneesta..ja saunasta?? ja teipataan alakautta muovin jatkoskohdat kiinni...tai laitetaan uusi muovi koko pesuhuoneen alueelle vanhan muovin alapuolelle..tässä tapauksessa paneeleita ei saisi varmaankaan ehjänä pois vaan ne pitäisi vaihtaa.. Toinen vaihtoehto olisi teippailla muovi yläkautta, tätä kokeiltiin, mutta todettiin että teippi ei tahdo kiinnittyä puhallusvillan pölystä johtuen ja villat pitäisi jotenkin siirtää paikkaamisen ajaksi.

Nämä toimenpiteet koskisivat siis vain pesuhuoneen/saunan aluetta. Muuallahan ainut vaihtoehto olisi paikkailla yläkautta. Riittäisikö sitten "ei kosteissa" tiloissa, että vain läpiviennit tiivistettäisiin/tarkistettaisiin?? Muutenhan tuo olisi valtava/kallis urakka...

Rakennusfirmaa, mikä on tehnyt tämän talon, ei ole enää olemassa. Voisiko taloyhtiön vakuutus korvata nämä epäkohdat vai onko tämä rakennustapa tuon ajan mukainen?



Jakke2 Käyttäjä on mies
Kysymyksiä: 2 kpl



Virallinen vastaus
Vakuutusyritystä tähän ei saa mukaan mitenkään. Kun työhön ryhtyy, se kannattaa tehdä kunnolla. Jos taloyhtiössä on yhtään talkoohehkeä, alustava työ kannattaa tehdä itse...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.


Arvostele vastaus kysymykseen "Eristäminen / Höyrynsulkumuovi lisäeristyksessä":
Jäsenen antama (30.3.2009 klo:9:55) kommentti

Tarkoititteko siis että työ tehdään koko välikattoon vai vain pesuhuoneen/saunan alueelle?

Jäsenen antama (30.3.2009 klo:10:00) kommentti

Tarkotti varmaan, että tehdään sinne minne tarvii/haluatte/kannattaa.

Jäsenen antama (30.3.2009 klo:13:13) kommentti

On ilo havaita, että asiantuntijatkin alkavat olemaan asiantuntijoita eikä "asiantuntijoita" ja ei enää ohjeisteta teipeillä ym. muuta harakiriä.



Kun teette, niin tehkää kautaaltaan ja kunnolla. Se maksaa vaivan. Tehkää itse lukuunottamatta vaikkapa sitä lisäpuhallusvillaa. Työ on iso, mutta kannattaa.



Vielä parempi tulisi, jos tekisitte sen alapuolisen villalevyn sijasta uretaanilevyillä saumaten joka sauman vaahdolla, tuoleihin että keskenään, niin silloin vetäkää se vanha "höyrysulku" suurimmaksi osaksi pois.



Huomatkaa vielä, että käytännössä työ on paljon helpompi ja parempi lopputuloskin kuin alkaa liimaileen sitä höyrysulkua ja villaa. Käytännössä (siis käytännössä)uretaanilevyä tarvitaan paksuudeltaan alle puolet villan paksuudesta ja muovikin jää pois. Tarkoittaa sitä, että tietyllä villanpaksuudella teoriassa saavutetaan tietty U-arvo, niin uretaanilevyllä käytännössä (saumaten) päästään alle puolen paksuusmäärällä samaan U-arvoon.



PS! Eipä olla missään tekemisessä taloudellisesti minkään eristevalmistajafirman kanssa.

Jäsenen antama (30.3.2009 klo:14:57) kommentti

Lisättäköön vielä, että uretaanilla/"liimamassalla" liimaaminen muovi/muoviin "tavalliseen tapaan" ei tartu kunnolla eli se on hetken päästä irti eli se on sama kuin teippaus eli hölmö homma, mutta se onnistuu, kun sen osaa. Se on taitolaji ja toisaalta työläskin näin jälkiasennuksena. Joten senkin vuoksi kannattaa tehdä se "pohjatyö" uretaanilevyillä.

Jäsenen antama (30.3.2009 klo:16:26) kommentti

kuis se "urtsittaminen" sitten oikein tapahtuu sillä toisella tavalla eli oikein?...

Jäsenen antama (30.3.2009 klo:18:15) kommentti

Kuten varmastikin tiedetään, niin rakentamisessa ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa. Niitä on monta. Toisaalta rakentamisessa on "tuhat ja yksi" kohtaa, joissa ei voi sanoa vain yhtä yleistä tapaa, sillä kokemus on niitä asioita, joista on etua käyttää jotakin sopivaa tapaa.


Pankaas tällä nyky- ja/tai edesmenneellä (<25.4.2007) osastolla hakukriteeriksi sanat "Monta höyrynsulku", niin sieltä löytyy "pilvin pimein" ohjeita ja/tai "ohjeita" höyrynsulun käsittelyyn. On varmasti paljon muitakin ohjeita, joita on siis sovellettava jokaiseen tapaukseen. Niitä ei ole mitenkään tieteellisesti todistettu. Kukin ratkaiskoon itse kuitenkin miten sen tekee. Siinä on ratkaisevassa asemassa asenne, jossa ei kannata vammaa olla. Pelkällä terveellä maalaisjärjellä, kun hieman suostuu ajattelemaan, selviää. Siinä ei tarvita sen lisäksi muuta kuin kokemusta, jota on tietenkin hyvä olla, mutta ei sitäkään välttämättä.


Huomatkaa vielä, että teippaus ei ole oikea ja lopullinen tapa jatkaa/paikata höyrynsulkua, mutta teippausta voi käyttää "kuivaustuentana/-telineenä".


Jäsenen antama (31.3.2009 klo:5:49) kommentti

Vaikka yksi Monta haukkui nimimerkkini jo kertaalleen "maanrakoon" niin rohkenen vanhana rakennus äijänä hiljaa kysäistä ku tää on keskustelupalsta, että mihin perustuu tietämyksesi ettei teipit sovellu kosteussulkumuovien teippaamiseen. Mitkä teipit on epäkelpoja?.

Jäsenen antama (31.3.2009 klo:9:16) kommentti

Höyrynsulkumuovin teippaamiseen soveltuu sitä tarkoitusta varten valmistettu ja rakennustarvikeliikkeissä myytävä teippi. Erilaiset pakkausteipit eivät ole hyviä. Kyllä mä käytän teippiä edelleenkin.

Jäsenen antama (31.3.2009 klo:9:33) kommentti

"Mitkä teipit on epäkelpoja?."
Kaikki!

Jäsenen antama (1.4.2009 klo:14:25) kommentti

Montalta haluaisin faktaam miksi "kaikki teipit on epäkelpoja" höyrysulkumuoveissa?.

Seuraava kysymys, miksi mielestäsi puu pitää lähes aina rakennuksissa suojata muovilla? Kestäähän puu metsässä kasvaessaankin lahoamatta,kuten lastensängyn patjakin ilmankosteuden. Kaadettu vesi toki haittaa ja aiheuttaa joskus homeongelmia jos rakenne ei pääse hetimiten kuivumaan muovinestäessä sen.

Jäsenen antama (1.4.2009 klo:14:38) kommentti

Tuohon "numero6":n kysymykseen kommentti, että jos se ulkoseinärakenne olisikin pelkästään puuta tai "samanlaisesti" koteusteknisesti käyttäytyvää, niin höyrysulkumuovia ei (välttämättä) tarvita, mutta kun näin ei läheskään aina ole niin...

Jäsenen antama (1.4.2009 klo:15:15) kommentti

numero6 hyvä! saat faktaa, jota en yritä edes tieteellisesti todistaa, vaan puhtaasti kokemuksen tuomana.


Paljon aukoneena sekä paikkoja että päätään, niin olen todennut, että teipit aukeavat eli liima kuivuu niissä yleensä ennemmin kuin myöhemmin, jolloin niistä ei ole enää muuhun kuin siihen, että "teippari" on onnellisen tietämätön sudestaan (ja rahansaannistaan, kun tekee ammatikseen).


Ei ole keksitty sitä teippiä, joka kestää sen kestävän kehityksen eli sen vaadittavan elinkaaren. Kaikki teippaukset perustuvat luuloon ja helppouteen.


"Seuraava kysymys, miksi mielestäsi puu pitää lähes aina rakennuksissa suojata muovilla? "


Tuohon riittäköön tuo TKT:n kommentti, mutta lisään myös: puu ei ole varsinaisesti eriste enää tänä päivänä, koska eristeiksi on kehitetty huomattavasti parempaa ja sen vuoksi myös nykymateriaalit rakenteineen. Lisään vielä kuitenkin: miten käy sille sinne katuneelle puulle, kun se ei ole sateelta suojassa?


Nykypäivänä sekoitetaan vanhaa (sen aikaista hyvää) nykymateriaalein ja rakentein, niin on noudatettava sitä nykytietämystä, koska siinä on pystytty ottamaan vanha huomioon, mutta ennen muinoin tehdyssä ei ole luultavasti (siis luultavasti) pystytty ottamaan tämän päivän materiaaleja mitenkään huomioon. Tässä saatan olla väärässä, mutta en myönnä.


"Kestäähän puu metsässä kasvaessaankin lahoamatta,kuten lastensängyn patjakin ilmankosteuden."


Tähän väännän rautalankaa: 1) mitä? Kasvaako hirsi enää seinässä?


Tämä on tosi : Kuriositeettina kerron nähneeni "ok-talon", jossa kasvava koivu oli yhtenä nurkkatolppana. Eipä ollut lahoa muistamani mukaan siinä. Kesällä täydessä lehdessään ja talvella lehdetön, mutta muu osa seinästä oli ajan patinoimaa lautaa/hirttä ja sekään ei ollut muistini mukaan lahonut.


2) Myönnän, että lastensängyn olkipatjakin varmasti kestää sen normaalin ilmankosteuden ja pitkään, saatikka nykymateriaalit supelonit ym:t. Se miksi siinä lastensängyssä käytetään sitä lakanan alla olevaa muovia, niin se on sitä varten, että sinne patjaan täytteisiin ei päästetä "tahallaan" sitä märkyyttä. Lapsethan ei sitä tahallaan tee, mutta siis "tahattomasti".


Tämä oli vertausta, mutta toivottavasti se nyt selvitti asiaa.


Jäsenen antama (2.4.2009 klo:10:07) kommentti

Tuo "paljon paikkoja aukoneena" johtunee ilmeisesti siitä, että rakennuksessa on havaittu kosteus ongelma. Vai auotko ns. terveitä rakenteita etsiessäsi huonoja teippejä?.

Eikö yleensä olisi korjaukset suoritettava olemessa olevaa rakennetta/rakennustapaa noudattaen. Vaihtoehtoja löytynee jos etsii, ei aina pidä mennä nykyajan"helppoihin" vanhaa korjatessa.

Joo, tuli kirjoitusvirhe ei pitänyt olla -kasvava puu, tarkoitin kelopuita.

En nyt tällä palstalla jaksa vängätä jostain lastenhoidosta ja märkyydestä sängyssä. Ja en myöskään ymmärrä, että ko. asia vertauksella on mitään tekemistä tavalliseen asumiseen. Tuskin monikaan tavallinen asuja heittelee vesiään talon sisäseinille. Ulkopuolelle joku joskus hönöpäissään niin saataa tehdä.

Jäsenen antama (2.4.2009 klo:10:42) kommentti

"Tuo "paljon paikkoja aukoneena" johtunee ilmeisesti siitä, että rakennuksessa on havaittu kosteus ongelma. "


Pitää täysin paikkansa ja/tai jokin muu ongelma ja/tai perusparannus.


"Vai auotko ns. terveitä rakenteita etsiessäsi huonoja teippejä?."


Noitakin joutuu joskus aukomaan, jotta korjauksissa voi noudattaa hyvää rakennustapaa, mutta usein käy niin, että terveeltä näyttävä rakenne ei olekaan enää terve ja siellä on käytetty sitä "teipit leväällään" systeemiä.


En ensinkään missään tapauksessa etsi "huonoja teippejä", mutta niitä valitettavasti tulee vastaan, kun se teippaus on tapahtunut "toissapäivänä" eikä vasta eilen. Kyllä niitä eilisiäkin teippauksia ihmettelee "miksi nyt jo levällään".


Enpä minäkään lasten sängystä, mutta se vaan oli karrikoitu esimerkki kosteuden "ajamisesta"rakenteisiin.


"Tuskin monikaan tavallinen asuja heittelee vesiään talon sisäseinille. " edes "hönöpäissään".


Olen täsmälleen samaa mieltä, mutta nyt onkin kyse sisältä päin "ajettavasta" tahallisesta, mutta tietämättömyydestä johtuvasta kosteudesta.


En enää tässä ketjussa puutu kosteuteen ja kostuneen rakenteen kestävyyteen. Tehkää tahallanne vastoin tietävämpien (en minä) ohjeiden vastaisesti. Se on teidän asianne.


Jäsenen antama (2.4.2009 klo:11:26) kommentti

Sitä arvelinkin, että Monta löytää huonot teippaukset kun on ilmennyt kosteus-ym vaurioita rakenteissa. Ja niitä/näitä on rakennuskannassamme vain hyvin pieni määrä. Siis eiköhän teippaukset toimi suurimmalta osaltaan, oli ne tehty milloin vaan.

En vieläkään ymmärrä tuota "tahallisesti ajetusta kosteudesta seinien sisään". Onhan ilmanvaihto ja lämmitys yleensä toimiva ja huoneilmakosteukset aika vähäiset.

Kun nyt rakennellaan uusia hyvin ilmastoituja alipaineisia asuntoja niin tiivis seinäpinta luulisi riittävän kosteussuojana. Lastulevy aikanakin riitti, mutta liesituuletinpoisto ilman ohjattua tuloilmaa imi rakenteista ulkokosteutta eristeisiin. Homevauriot alanurkissa ym.

Emme toki tee tahallaan pahaa vaan keskustellaan kuin säästyy rahaa.

Jäsenen antama (2.4.2009 klo:12:18) kommentti

"numero6" Sinulla ei näytä olevan nuo rakennusfysikaaliset kosteuskäyttymiset ihan hallussa ("Monta" kerrontatyylistään huolimatta perillä asiosta: Tässä sinulle ja muillekin asiasta tietoa haluaville tietopaketti rakenteiden kosteus"käyttäytymisistä: Kosteusvaurioitumisen kannalta olennaiset kosteuden siirtymismuodot rakenteissa (käsitteet selostettuna): Veden kapillaarinen siirtyminen Vesi siirtyy kapillaarisesti materiaalin pääsääntöisesti veden pintajännitysvoimien aiheuttaman huokosalipaineen vaikutuksesta materiaalin ollessa kosketuksessa vapaaseen veteen tai toiseen kapilaarisella kosteusalueella olevaan materiaaliin. Huokosalipaine vaikuttaa materiaa-lissa kaikkiin suuntiin, joten vesi voi siirtyä kapillaarisesti kaikkiin suuntiin. Kapillaarinen koste-ustasapaino on saavutettu, kun kosteus on noussut korkeudelle, jossa huokosalipaine ja maan vetovoima ovat tasapainossa. Ko. tasapainotilanne muodostuu esim. maanvastaisen lattian al-le salaojasorakerrokseen Aina kosteustasapaino ei muodostu huokosalipaineen ja maan vetovoima välille, vaan esimer-kiksi seinärakenteissa ilmaan haihtuvan kosteuden määrä vaikuttaa myös siihen, miten korke-alle kosteus rakenteessa nousee. Eli tällöin kyseessä on dynaaminen tasapainotilanne kapil-laarisesti siirtyvän ja haihtumalla poistuvan kosteuden välillä. Rakenteiden poikkipinta-ala on tällöin merkittävänä tekijänä, koska paksumpi rakenne voi siirtää enemmän kosteutta kuin ohuempi. Myös rakenteita ympäröivän ilman kosteudella on suuri merkitys, koska jos ilman kosteus on 100% ei ilma voi ottaa vastaan rakenteista haihtuvaa kosteutta, vaan kapillaarinen siirtyminen rakenteessa jatkuu. Eri materiaaleilla on erilainen kyky siirtää kosteutta kapillaarisesti. Esimerkiksi tiilellä kapillaa-rinen vedentunkeutumiskerroin on n. 10 kertaa suurempi kuin betonilla jonka vesisementtisuh-de on 0.3. Samoillakin materiaaleilla, kuten poltetuilla tiilillä, voi olla merkittäviä eroja veden kapillaarisessa siirtonopeudessa koska materiaalien huokosjakaumat voivat vaihdella merkit-tävästi eri tuotteissa. Vesihöyryn siirtyminen diffuusiolla Vesihöyry siirtyy diffuusiolla suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempää (= suuremmasta vesihöyryn osapaineesta pienempään). Mitä suurempi vesihöyrynpitoisuusero rakenteen eri puolilla on sitä voimakkaampi on diffuusiovirtaus. Vesihöyryn kulkuun vaikuttaa vesihöyrypitoi-suuseron lisäksi materiaaliominaisuus nimeltä vesihöyrynläpäisevyys. Vesihöyryn läpäisevyy-dessä on materiaalikohtaisesti suuret erot. Esimerkiksi 0,2 mm muovikalvon vesihöyryn lä-päisevyys on n. kymmenesosa 100 mm paksun betoni vesihöyrynläpäisevyyteen verrattuna ja 100 mm paksun betonin vesihöyryn läpäisevyys on n. sadasosa 100 mm paksuun mineraalivil-laan verrattuna. Useimmiten diffuusion suunta on sisätiloista ulospäin, koska yleensä sisäilmassa on enem-män kosteutta kuin ulkoilmassa. Lämpötilaero ei kuitenkaan määrää diffuusion suuntaa vaan esimerkiksi alapohjarakenteissa kosteutta voi tuulla diffuusiolla kylmemmästä lämpimämpään. Kosteusvaurioiden kannalta ongelmallisin tilanne tulee jos rakenteen sisäpuolelta pääsee ve-sihöyryä diffuusiolla enemmän rakenteeseen kuin rakenteesta voi poistua. Tällöin kylmänä vuodenaikana rakenteeseen voi tiivistyä haitallisessa määrin kosteutta Vesihöyryn ja veden siirtyminen ilmavirtauksien mukana (kosteuskonvektio) Vesihöyry siirtyy ilmavirtauksien mukana koska vesihöyry on yksi ilman osakaasu. Vesi siirtyy ilmavirtauksien mukana jos vesihöyry on tiivistynyt ilman epäpuhtaushiukkasien ympärille ja muodostanut pieniä vesipisaroita, tai tuuli siirtää sivusuunnassa vesipisaraa/vesikalvoa. Rakennuksissa kosteusvaurioriski muodostuu kylmänä ajanjaksona kun kosteaa sisäilmaa vir-taa rakenteisiin, ja ilman sisältämä kosteus alkaa tiivistyä rakenteiden sisään. Useimmiten on-gelma kohdistuu yläpohjarakenteisiin, koska rakennuksen paine-suhteet ovat usein siten, että rakennuksen yläosa on ylipaineinen.

Jäsenen antama (2.4.2009 klo:13:06) kommentti

Ajattelutapani on, että normaali asuinlämpötila ja joka toinen tunti vaihtuva huoneilma tuskin ehtii aiheuttaa seinän eristeisiin homevaurioita jos sisäseinänpinta on tiivis.

Jos rakennuksen ylätiloissa on ylipaine se on ilmanvaihto-ongelma ja sen saa korjata.

Jäsenen antama (2.4.2009 klo:13:14) kommentti

Se nyt ei vain ole näin näin "suoraviivaista" esim. tuolla mainisemallasi lastulevyllä ei saada aikaiseksi sellaista tiiveyttä, mitä todellisessa rakennuksen kosteusteknisessä käyttäytymisessä tiiveydellä tarkoitetaan ja mikä on myös olennainen asia kosteusvaurioista puhuttaessa. Näin on "näreet".

Jäsenen antama (2.4.2009 klo:13:30) kommentti

Miksi nykyisin hyvin lämmitetyt ja ilmastoidut asunnot ovat niin kosteita, että kosteeutta muka pukkaa ylipaineesta huolimatta seinän läpi? Tiedän paljon -60 luvun lastulevyseinäisiä homeettomia. Eihän niitä pitäisi olla pystyssä jos rakennelma on huono.


Oma arvioni on että, kosteus aiheutuu ulkoapäin tulevan kylmän ilman ja huonojen eristeiden/tuulensuojauksen takia.


Jäsenen antama (2.4.2009 klo:14:31) kommentti

Mitä lämpimämpää huoneilma on sitä enempi se voi sisältää kosteutta. Ei nykyisten asuntojen ilmasto ole märempää kuin ennen päinvastoin kuivempaa. Rakenteisiin kondensoituva kosteus on rakennusfysikaalinen ilmiö. Jos talojen sisäilmasto on ylipaineinen menee tietty määrä kosteutta rakenteiden ja vuotokohtien läpi rakenteisiin ja kun ilma jäähtyy rakenteissa tulee se ns. kastepiste jossain kohtaa ja alkaa kosteuden tiivistyminen. Siksi pitää talot pitää alipaineisina ulkoilmaan nähden ja mineraalivillaeristeiset talot vaativat höyrysulun riippumatta painesuhteista.

Kylmä ulkoilma ei "kastele" rakenteita, päinvastoin kuivattaa. Tämä taas johtuu siitä, että ulkoilmassa on suurimman osan vuotta aina vähemmän kosteutta kuin sisäilmassa ja kun rakenteiden läpi imeytyvä ilma lämpenee sen kosteuskapasiteetti suurenee ja suhteellinen kosteus pienenee, eli kun kylmästä mennään kohti lämmintä ei kastepistettä tule jos ilman kosteusmäärä pysyy vakiona.

Jos ruvetaan tarkaan tutkimaan niin kaikista taloista löytyy hometta, mutta kysymys on vain siitä, mikä on homeiden pitoisuustaso.

Jäsenen antama (3.4.2009 klo:8:13) kommentti

Tuli kirjoitettua väärin edellisessä tarkoitin, alipaineesta huolimatta...

Toinen asia, että miksi kitatussa ja maalatussa kyproc,issa on sitten "rakennusfysikaalinen ilmiö" suht. kuivan asunnon asuinhöyryjen läpi päästämiseen alipaineisessa asunnossa. Ajattelin vain, että jos kyproc läpäisee kosteutta niin eikö sen kuuluisi olla kostea jos ja kun takana olevalla muovilla estetään kosteuden siirtymisen eristeisiin.

Onko se rakennufysikaalista ilmiötä, että kyproc pysyy kuivana kun se tietää takana olevan muovin.


Jäsenen antama (3.4.2009 klo:9:04) kommentti

se pysyy riittävän kuivana.. Voi sen muovin sisäpuolelle laittaa hieman villaakin (riippuen mitä siellä ulkopuolella on)..



Tarkkaan ottaen mikään rakennuksissa ei pysy kuivana, mutta riittävän kuivana kuitenkin.

Jäsenen antama (3.4.2009 klo:12:12) kommentti

Odotin kyllä vastausta kysymykseen miksi kyproc tarvitsee muovisen höyry-kosteussulun taakseen jotta eristeet ei kastu.

Jäsenen antama (3.4.2009 klo:13:10) kommentti

numero6 tässä alla täsmällinen vastaus:


kipsilevy : vesihöyryn vastus 802.469 m2hpa/g, vesih. läpäisykerroin 0.001246 g/hm2Pa, vesihöyryn läpäisevyys 1.620000e-05 gm/Nh


rakmuovi: vesihöyryn vastus 125000.000 m2hpa/g, vesih. läpäisykerroin 0.000008 g/hm2Pa, vesihöyryn läpäisevyys 1.600000e-09 gm/Nh


Luvut ovat "tavanomaisia" materiaaleja kuvaavia, mutta luvut valitettavasti eivät pidä aina paikkaansa, jos esim paksuus muuttuu ja materiaaleissakin on ominaisia aineita.


Laskepa ne yhdistettyinä, jolloin saat niiden yhteisvaikutuksen, niin ehkäpä ajatus hieman muuttuu.


Toivottavasti! Pistäpä luvut muistiin, niin voit käyttää niitä myöhemminkin. Ei ainakaan näitä tarvitse "Odotin kyllä vastausta....".


Jos muista aineista tarvitset noita samaisia ja ehkäpä muitakin ominaislukuja, niin pyytelepä, pääset korjaamaan paikkoja ja ohjeistamaan niiden korjauksia.


Eihän tämä ole mitään avaruustiedettä, kun vähän vain kooklailee ja kyselee. Kakarinkin, Juri Kakakarin, lenteli siellä yläilmoissa ja tuli takaisin maahan. Kyllä se oli ihmemies!



Jäsenen antama (3.4.2009 klo:18:26) kommentti

Jos kipsilevy on ehjä ja jos vielä maalattu niin 30% suhteellisella sisäilmankosteudella ei rakenteessa tapahdu kondenssia vaikka höyrysulkua ei olisikaan. Jos suhteellinen kosteus on 50% -luokkaa voi kondenssia hieman esiintyä mineraalivillaeristeen ulkopinnassa, mutta sekin riippuu vielä tuulensuojasta. Mutta..., jos kipsilevy on rikki tai on joku läpiviennin vuoto tms. on kondenssi aika rajua mineraalivillaseinässä. Tämän takia pitää höyrysulku asentaa.

Rakenteessa oleva kondenssi on riippuvainen lämpötilasta. Lämpimässä sisäpinnassa oleva kipsilevy ei "kastu" sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta levyn rakennekosteus "seuraa" sisäilman kosteusmuutoksia, mutta ei "kastu".

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:8:19) kommentti

Niin..., mitähän nuo Montan luvut sanovat maallikkorakentajalle?

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:8:19) kommentti

Montan vastaus oli hyvää "avaruustiedettä". Se siitä ja sen kestävyydestä...

Betonitohtori antoi jo ihan asiallisen vastauksen. Siinä kun tuli ilmi, että vähäinen(normaali)huoneilmakosteus ei mene kipsilevyn läpi eristeisiin. Tuo,että 50% sisäilmankosteus aiheuttaa kondensoitumista mineraalivillaeristeen ulkopinnalla jos ulkopuolen tuulensuojaus ei ole tiivis. Tästä teen johtopäätöksen ettei muovikosteus sulkua tarvita kun sisäilman kosteus ja lämpötila on normaali sekä eristys ja tuulensujat kunnolliset.

Tuo "Mutta..., jos kipsilevy on rikki tai on joku läpiviennin vuoto tms. on kondenssi aika rajua mineraalivillaseinässä". Eikö rikkinäinen kipsilevy ja läpimenon vuoto olisi hetimiten korjattava muutoinkin, oli sen takana mitä hyvänsä.

Olen kaikesta huolimatta sitä mieltä, että syksyisenä- ja talvi rakennus aikana jää usein kosteutta ulkoseinän eristetilaan.

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:8:22) kommentti

Minä tarkoitin tuulensuojavaihtoehdolla sitä, että jos...

tuulensuoja on puukuitulevyä on kondenssi melko vähäistä

tuulensuoja on kipsilevyä on kondenssi hyvin todennäköistä

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:9:16) kommentti

"Minä tarkoitin tuulensuojavaihtoehdolla sitä, että jos... tuulensuoja on puukuitulevyä on kondenssi melko vähäistä tuulensuoja on kipsilevyä on kondenssi hyvin todennäköistä "


Jassoo! Vain niin! Näin toteavat tohtorit, joilla väitöskirjan ovat tarkastaneet muut kuin itse, että mm. kummassakin em. tapauksessa kondenssio on 100%-tinen, jos ei ole höyrynsulkua, joten kumpikohan 100 % on pienempi tai "melko vähäistä".


Minä en ainakaan osaa sanoa. Tietenkin sitten se toinen 100% on pienempi, jos toinen on yli 100% ja peräti saattaa olla jopa 200%, niin silloin vain hana seinään ja juomavedet siitä. Sehän on yksinkertaista, mutta silloin se "läpimenon vuoto olisi hetimiten korjattava".


PS! "Montan vastaus oli hyvää "avaruustiedettä". Se siitä ja sen kestävyydestä..."


Avaruustiedettä? Miten ihmeessä minulle on jo kiertokoulussa opetettu avaruustiedettä, koska tuostahan selviää puhtaalla ynnälaskulla , sillä esim. yhdistetyn rakenteen kipsi+muovi vesihöyryn vastus = 802.469 m2hpa/g + 125000.000 m2hpa/g = 125802.469 m2hPa/g. Ja siitähän voi laskelmia sitten jatkaa. Siinä kyllä tarvitaan mahdollisesti myös jakokulmalaskua.


Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, niin aikaisemmassa oli tosiaan virhe, sillä pa pitää olla Pa, joten siinäkös se numero meni sekaisin. Iso P siksi, koska siinähän on kyse pascaleista ( vertaa Pascal, Blaise Pascal). Toivottavasti nyt selviää, kun korjasin tuon pahan mokani.


 




Jäsenen antama (4.4.2009 klo:10:04) kommentti

Jaa.. Montako väittää, että kyseinen rakenne ilman höyrynsulkua kondensoi kaiken kosteutensa ympäri vuoden, riippumatta tuulensuojan materiaalista..



Tämänhän tiesitkin:



lämpimällä puolella olevan rakennekerroksen

vesihöyrynvastuksen tulee olla

vähintään viisinkertainen verrattuna

kylmällä puolella olevan rakennekerroksen

vesihöyrynvastukseen.



Joten, kun tuulensuojien vesihöyryn läpäisevyydessä on eroa, on sillä silloin vaikutusta kondesioonkin.



BT mainitsi, että periaatteessa (jos kaikki on ehjää ja saumatonta) kipsin maalaaminen riittää, tosin riippuu tuulensuojasta (toki maalistakin). Ja noinhan se näyttäisi menevän.

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:10:36) kommentti

Opiskele Monta vähän lisää, ettei tarvitse huutaa sillä vakaumuksen syvällä rintaäänellä, jonka täydellinen ymmärtämättömyys ihmiselle antaa.

Nuo antamasi luvut kuvaavat siirtymisvastusta, eivätkä sitä, miten paljon vettä rakenteeseen ko. aineita käytettäessä kulkeutuu.

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:10:53) kommentti

"Jaa.. Montako väittää, että kyseinen rakenne ilman höyrynsulkua kondensoi kaiken kosteutensa ympäri vuoden, riippumatta tuulensuojan materiaalista.."


Jaa, että enpäs väitä ja en tule väittämäänkään, mutta...


"Joten, kun tuulensuojien vesihöyryn läpäisevyydessä on eroa, on sillä silloin vaikutusta kondesioonkin. "


No niinpäs on, mutta silloin kun molemmissa kondenssio on 100%, niin silloin ei kannattane alkaa enää väittelemään ja ihmettelemään kumpi 100% on pienempi. Siiitä en enää väittele.


"BT mainitsi, että periaatteessa (jos kaikki on ehjää ja saumatonta) kipsin maalaaminen riittää, tosin riippuu tuulensuojasta (toki maalistakin). "


Niinpä niin taas! Miksi hitossa sitten vaaditaan höyrynsulku pakollisena ainakin tai ainakin kehotetaan panemaa villaeristeiseen taloon nykyisin? Miksei sitä panna sitä maalaria asialle? Kylläpäs nuo asiantuntijat ja muut tohtorit tuolla maailmalla, mutta ei täällä, ovat ilonpilaajia ja kustannuksia nostavia. Hyi! Hyi!


Toisaalta kondenssioon vaikuttaa ehkäpä parhaiten suuntaan tai toiseen se, että sitä ei laiteta ollenkaan.


"Ja noinhan se näyttäisi menevän. "


Samoinhan se menisi myös siinä tapauksessa, jos tädillä on munat, niin se on setä. Näin se ei valitettavasti taida nykypäivänä vielä mennä, mutta ilmeisesti kylläkin toisinpäin helpommin.


Jäsenen antama (4.4.2009 klo:10:57) kommentti

Kyllähän noilla "selvityksillä" taas asiat tuli ymmärretyiksi!!

Tätä ei välttämättä tarvitse kommentoida,paitsi jos.....

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:10:59) kommentti

Eiköhän Marksto sinunkin ole opiskeltava, sillä eihän se liike, vaan se pysätys ja hidastuvuus ja sitten se äkkipysäys. Vertausta (ontuvaa, mutta kuitenkin) harvoin kuollaan siinä lennon aikana, mutta sitten, kun tulee se jarrun aika, niin sitten ollaankin ihmeissään, paitsi homeet, "lahot" ym. ja olipas unohtua papit.


Mutta voi pyhä yksinkertaisuus, sillä niillä luvuillahan on juuri se vaikutus, miten se kosteus kerääntyy tai jää sinne rakenteisiin. Kuten niiden lukuarvojen laaduista eli dimesioista näkee myös asiaan vaikuttavat tekijät eikä pelkästään ne lukuarvot.


Pitääkö marksto vääntää rautalangasta vai taotaanko raudasta. Sitä en nyt vielä ala tekemään, mutta tarvittaessa, jolloin se on myös ymmärrettävä eli pystyttävä vastaanottamaan, ettei tarvitse puhua pukille.


Jäsenen antama (4.4.2009 klo:18:53) kommentti

Entä jos siirtyisit selkokieleen, ettei kenenkään tule mieleen turvautua talousveden saannissa seinälle asennettuun vesilähteeseen. Vastailen tässä Montan kielellä, jota muilta pyydän anteeksi.

Jäsenen antama (4.4.2009 klo:20:09) kommentti

Niinpä juuri noilla aineen "vesihöyryn ominaisluvuillahan" on juuri se vaikutus, miten se kosteus kerääntyy tai jää sinne rakenteisiin. Kuten niiden lukuarvojen yksiköistä eli laaduista eli dimesioista näkee, niin on myös muita asiaan vaikuttavia tekijöitä, joita on otettava huomioon eikä pelkästään ne lukuarvot.


 


Jäsenen antama (4.4.2009 klo:21:07) kommentti

Käytännön rakentamisessa on tärkeätä ymmärtää oikea asennustapa ja siinä tärkeintä kosteusteknisesti ajatellen tiiveys ja kapillaariset katkot perustuksista. Yleensä rakenteet pitäisi suunnitella etukäteen. Siinä vaiheessa suunnittelijan tulee tuntea rakennusaineiden kosteus- ja lämpötekninen toiminta ja suunnitella rakenteet oikein. Eihän kukaan kiellä esittelemästä tälläkin palstalla vaikka mitä lukuarvoja, mutta onko niistä käytännön toteutuksessa mitään hyötyä....


Jäsenen antama (5.4.2009 klo:1:47) kommentti

" Eihän kukaan kiellä esittelemästä tälläkin palstalla vaikka mitä lukuarvoja, mutta onko niistä käytännön toteutuksessa mitään hyötyä...."


Kun täällä palstalla jankutetaan, että höyrynsulkua ei tarvita, niin kyllä se on silloin paras osoittaa lukuarvoilla, että tarvitaan. Nämä jankuttajat ovat juuri niitä, joilta puuttuu se tarpeellinen tieto ja taitokin.


On siis annettava lukuarvojen lähtöarvot, josta sitten laskekoon lopputuloksen. Jos ei sitten osata, niin silloin ainakin järjellinen lopetaa jankuttamisen eli annetaan mahdollisuus osoittaa tietonsa, mihin se perustuu, että höyrynsulkua ei tarvita.


Jäsenen antama (5.4.2009 klo:9:47) kommentti

Minä en ainakaa, "Kun täällä palstalla jankutetaan, että höyrynsulkua ei tarvita, niin kyllä se on silloin paras osoittaa lukuarvoilla, että tarvitaan." tuota vaan kysyin, että miksi höyrysulkua tarvitaan esim.maalatun kipsilevyn takana.

Teorialla, höyrylukuarvoineenkaan, ei paljoa ole virkaa jos rakennustyömaa olosuhteet on mitä on täällä suomen ilmastossa.

Jäsenen antama (5.4.2009 klo:11:15) kommentti

"tuota vaan kysyin, että miksi höyrysulkua tarvitaan esim.maalatun kipsilevyn takana."


Kysymyksen kyllä voi esittää, mutta valitettavasti vastaus tulee taas kiertotietä, jossa voi/pitää omiakin soluja yläpäässä käyttää.


Kiertovastausta (siis: ei tavoittelekaan täydellistä eli tyhjentävää vastausta):


Kun rakennusmateriaalia (esim. kipsilevy tai mikä tahansa muu materiaali) ei saa panna kahden lähes höyrytiiviin kalvon väliin, niin kuitenkin sallitaan kipsilevy pantavaksi höyrynsulkumuovin ja maalin väliin. Mitähän siitä on pääteltävissä? Autetaan vähän: Muovi ei ole höyrytiivis/vesitiivis, mutta sen tiiveys on nykymääräysten/-ritysten mukaan riittävän tiivis. Muovi toisaalta pitäisi olla tiiviimpi, mutta kun "muuta" ei ole, niin se kuitenkin nyt sallitaan.


"Teorialla, höyrylukuarvoineenkaan, ei paljoa ole virkaa jos rakennustyömaa olosuhteet on mitä on täällä suomen ilmastossa."


Siinäpä se on, kun tehdään ja teetetään sitä lähes aina vain kahdenlaatuista eli sutta ja sekundaa. Siihen on kolme syytä: raha, tietämättömyys, välinpitämättömyys.


Olosuhteetkin on mitä ovat. Talo voidaan tehdä täysin suhteellisen edullisesti aivan vedeltä suojassa ja + kelissä vuodenajasta riippumatta (huom!) "pitkästä tavarasta". Edullisinta on tietenkin rakentaa kesällä.


Koskaan ei ole vikaa työmaassa ja/tai olosuhteissa, vaan vika on tekijöissä. Tekijät luovat ne olosuhteet.


PS! Älkää haukkuko kirjoittaja, vaan arvostelkaa/korjatkaa/parantakaa/täydentäkää teksti.


Jäsenen antama (5.4.2009 klo:11:40) kommentti

Kipsilevy ei ole höyrynsulku ja "RakMK -määrää" nimenomaan höyrynsulun.



Se on jo nähtävissä aiemmin julkistamistani luvuistakin, kun osaa/ymmärtää katsoa. Vielä sitä suuremmalla syyllä, kun ne yhdistetään, siis muovi ja kipsilevy, rakenteena, niin nähdään, että kipsilevy ei ole höyrynsulku, mutta tarkkaan ottaen se kyllä hieman vastustaa vesihöyryä.

"käytännössä sisävaipan vuotopaikkoja tulee olemaan levyjen saumat, ylä- ja alapäiden liittyminen viereisiin rakenteisiin, vaipan rikkoontumiset yms."

Näillä ei ole mitään tekemistä höyrynsulun panemisen tai ei-panemisen kanssa, vaan ainoastaan nekin on hyvä olla/oltava täysin kunnossa.


Jäsenen antama (5.4.2009 klo:17:33) kommentti

Lyhyesti höyrysulusta....

Höyrysulku pitää olla kipsilevyn takia siksi, että käytännössä sisävaipan vuotopaikkoja tulee olemaan levyjen saumat, ylä- ja alapäiden liittyminen viereisiin rakenteisiin, vaipan rikkoontumiset yms.

Käytännössä se pitää olla ja RakMK -määrää.






Jäsenen antama (5.4.2009 klo:18:59) kommentti

Älkää ottako piruiluna, eikä se oikeastaan tämän otsikon alle kuulukaan, mutta tietääkö kukaan siitä kosteiden tilojen maalausmenetelmästä, jonka muuan suuri maalivalmistaja takavuosina yritti tuoda markkinoille. Saiko se peräti VTT:n sertifikaatin vai muistanko väärin? En itse siihen koskaan törmännyt eikä sillä ole tainnut menestystä myöhemminkään olla.

Jäsenen antama (5.4.2009 klo:19:20) kommentti

Tässä vielä:


kipsilevy : vesihöyryn vastus 802.469 m2hpa/g, vesih. läpäisykerroin 0.001246 g/hm2Pa, vesihöyryn läpäisevyys 1.620000e-05 gm/Nh


rakmuovi: vesihöyryn vastus 125000.000 m2hpa/g, vesih. läpäisykerroin 0.000008 g/hm2Pa, vesihöyryn läpäisevyys 1.600000e-09 gm/Nh


Kuten huomaatte, niin rakennusmuovi ja kipsilevy painivat aivan "eri sarjoissa" vesihöyryn suhteen eli rautalankana


rakennusmuovin vesihöyryn vastus on 156-kertainen kipsilevyyn verrattuna ja vesihöyryn läpäisevyys kipsilevyssä on 10000-kertainen verrattuna rakennusmuoviin.


Höyrynsulku eli esim. rakennusmuovi on oltava, vaikka


"käytännössä sisävaipan vuotopaikkoja tulee olemaan levyjen saumat, ylä- ja alapäiden liittyminen viereisiin rakenteisiin, vaipan rikkoontumiset yms."


ovatkin täysin kunnossa.


Jäsenen antama (6.4.2009 klo:9:17) kommentti

Olen seurannut tätä keskustelua ja haluan nyt kantaa oman korteni kekoon. Kysymys tässä on siitä että sisävaipan tulee olla vähintään viisinkertainen (tiiveydeltään) tuulensuojamateriaaliin verrattuna. Tätä tiiveyssuhdetta ei saavuteta maalatun kipsilevyn kanssa. Jos ei tämä tiiveyssuhde täyty niin sisäilmassa oleva kosteus pääsee tiivistymään rakenteisiin(todennäköisesti tuulensuojan sisäpintaan)

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:10:14) kommentti

Olen seurannut tätä keskustelua ja haluan nyt kantaa oman korteni kekoon. Kysymys tässä on siitä että sisävaipan tulee olla vähintään viisinkertainen (tiiveydeltään) tuulensuojamateriaaliin verrattuna. Tätä tiiveyssuhdetta ei saavuteta maalatun kipsilevyn kanssa. Jos ei tämä tiiveyssuhde täyty niin sisäilmassa oleva kosteus pääsee tiivistymään rakenteisiin(todennäköisesti tuulensuojan sisäpintaan)

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:11:28) kommentti

Miksi se muovi on siellä?



Vanhat talot, joissa on eristeenä sahanpurua tai kutteria voivat hyvin. Tarkoituksena onkin, että lämmin ilma ja kosteus nousee tämän eristeen läpi hallitusti, mutta nousee kuitenkin.



Nyt laitetaan muovi ennen eristettä, joka kerää kaiken kosteuden ja kondensoi sen jopa paneeleiden päälle. Koneellisen ilmastoinnin pitäisi kerätä tämä kosteus pois. Tosin fysiikanlait eivät mahdollista tätä. Ilmassa on aina kosteutta, joka tiivistyy läpäisemättömään pintaan, jossa on lämpötilaero.



Lisätkää puhallusvillaa, mutta älkää tiivistäkö sitä kattoa - tällöin lämmön poistuminen pienenee, mutta normaali ilmanvaihto säilyy. Villa pysyy kuivana liikkuvasta ilman liikkeestä.



Miten olisi mahdollista, että puhallusvilla kuivuisi (päässyt siis joskus vettä vahingossa tuulen mukana) ilman alemman ilmavirtauksen vaikutusta. Nyt se kaikki kosteus kondensoituu muovin yläpinnalle - eli eristeisiin.



Ennen talot tehtiin siis niin, että, ilma vaihtui paikoista, joista pääsi ulos. Kaikki paikat pysyivät kuivina ilman homeita, koska ilma kuivatti alueita joihin kosteus kulkeutui.



Nyt kosteus tiivistyy muoviin, josta koneellinen ilmanvaihto ei sitä kuivaa.



Kommentteja kiitos!

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:11:40) kommentti

Nykyään ihmiset eivät halua asua taloissa joissa lämpö ja ilma menee eristeiden läpi. Aika inhottava asuttava on asunto, jossa ilma liikkuu eristeiden läpi???






Jäsenen antama (6.4.2009 klo:11:47) kommentti

"Nykyään ihmiset eivät halua asua taloissa joissa lämpö ja ilma menee eristeiden läpi. Aika inhottava asuttava on asunto, jossa ilma liikkuu eristeiden läpi???"



Ai no nyt se ilmastointi pitää tehdä koneella. Nyt se sama asia tehdään ilmastointikoneella, joka imee kylmää ilmaa ulkoa ja imee ilman ulos toista putkea pitkin.



Mikäs tuossa on erona - vai pitääkö siinä olla välissä vain se kone, jotta se sopii nykyajan ihmisille?

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:11:57) kommentti

Eristeet läpäisevä aina tietyn määrän lämpöä ja kosteutta!



- Muovi ei tee lämmöneristystä

- Muovi ehkäisee kosteuden poistoa

- Siitä nimi "höyrynsulkumuovi" - sulkee vesihöyryn rakennuksen sisälle. Rakennushan teipataan tiiviiksi sisältä - ei saakeli vedet pois pääse!

- Siten vetästään ilmastointi - takka ei toimi - koska ei tule tarpeeksi korvausilmaa.

- no nyt tarvitaan taas koneellinen vekotin tuottamaan ilmaan takan korvausilmaksi. Mitäs sähkökatkos aiheuttaa - muovipussissa ei ole ilmaa - kahdessa tunnissa koko talon happi on käytetty!

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:12:14) kommentti

"Miksi se muovi on siellä?



Vanhat talot, joissa on eristeenä sahanpurua tai kutteria voivat hyvin. Tarkoituksena onkin, että lämmin ilma ja kosteus nousee tämän eristeen läpi hallitusti, mutta nousee kuitenkin."



Kyllä, oletko koskaan miettinyt kuinka paljon tässä menee sitä lämpöä turhaan myös siitä seinänläpi? Olisi se mukavaa maksella niitä sähkölaskuja.



"Nyt laitetaan muovi ennen eristettä, joka kerää kaiken kosteuden ja kondensoi sen jopa paneeleiden päälle. Koneellisen ilmastoinnin pitäisi kerätä tämä kosteus pois. Tosin fysiikanlait eivät mahdollista tätä. Ilmassa on aina kosteutta, joka tiivistyy läpäisemättömään pintaan, jossa on lämpötilaero."



Tuo ei pidä paikkaansa. Täytyy olla jo aikamoiset olosuhteet, jos sisäpaneeleihin kondensoituu kosteus! Ja kosteuden kondensoituminen tarvitsee RIITTÄVÄN suuren lämpötilaeron, tuo taas riippuu täysin kosteuspitoisuudesta. Kipsilevyn/paneelin takana oleva höyrynsulku ei ole niin viileä, että siihen kosteus tiiivistyy.



"Lisätkää puhallusvillaa, mutta älkää tiivistäkö sitä kattoa - tällöin lämmön poistuminen pienenee, mutta normaali ilmanvaihto säilyy. Villa pysyy kuivana liikkuvasta ilman liikkeestä."



En tiedä missä asut, mutta täällä pohjoisessa on talvella myös pakkasta ja lämmin ilma kun tulee yläpohjan läpi niin sitten on kivasti se puhallusvilla ja/tai kattorakenteet kuurassa.



"Miten olisi mahdollista, että puhallusvilla kuivuisi (päässyt siis joskus vettä vahingossa tuulen mukana) ilman alemman ilmavirtauksen vaikutusta. Nyt se kaikki kosteus kondensoituu muovin yläpinnalle - eli eristeisiin."



Niin, miten on mahdollista? On jo jossain jotain vikaa, jos tuulen mukana vettä tulee eristeisiin. Ja eikös se sitten se vesi tule siitä katosta läpi, jos sitä muovia ei ole?



"Ennen talot tehtiin siis niin, että, ilma vaihtui paikoista, joista pääsi ulos. Kaikki paikat pysyivät kuivina ilman homeita, koska ilma kuivatti alueita joihin kosteus kulkeutui.



Nyt kosteus tiivistyy muoviin, josta koneellinen ilmanvaihto ei sitä kuivaa."



Niin ilmanvaihdon tehtävä on poistaa sitä kosteutta, että sitä ei tule niin suuriä määriä, jotta se tiivistyy siihen muoviin.




Jäsenen antama (6.4.2009 klo:12:23) kommentti

Hyvä PP01...



Valitettavasti sinun kommentit ovat väärin.

Tuossa edellä tuli jo korjaavia kommentteja.

Palaan illalla asiaan.


Jäsenen antama (6.4.2009 klo:12:44) kommentti



Tuohon edelliseen viitaten kuva yllä. Tämän talven tutkimuksissa tuli selkeästi esille mitä tapahtuu yläpohjassa, jos höyrysulku vuotaa. Nuo valkeat osat villojen välissä ovat jäätä ja kuuraa. Mitä luulette kun jää sulaa, mitä tapahtuu.....



Jäsenen antama (6.4.2009 klo:13:49) kommentti

Betonitohtorilla hyvä kuva joka osoitta mitä tapahtuu kun höyrynsulku vuotaa. Kyllä ongelmia tulee kun vesi sulaa mutta on hyvä huomioida vielä että jää ei eristä eli lämpöä todella menee harakoille.

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:13:50) kommentti

Ehdotan, että kaikki, jotka haluavat keskustella höyrynsulkumuovista tai ilmanvaihdosta kävisivät ensin tutustumassa Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Google löytää sen ympäristöministeriön sivuilta. Lisäksi ehdotan, että ei intetä ja jäkätetä sellaisista asioista, joista on selvät määräykset.

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:14:00) kommentti

Hyvä PM, kannatan ajatusta....

Jäsenen antama (6.4.2009 klo:21:38) kommentti

Sisäilman kosteudesta...
Sisäilmaa ei pidä johtaa rakenteiden läpi. Sisäilma sisältää suurimman osan vuotta enempi kosteutta kuin ulkoilma, g/ilma-m3. Jos lämmin sisäilma johdetaan rakenteen läpi kohti kylmempiä kerroksia kondensaatio on melko varmaa, katso edellä oleva kuva.
Rakennusten ulkovaipat pitää tiivistää joka on määräyksenä RakMK:ssa.
koneellinen ilmanvaihto toimii jos se suunnitellaan oikein ja käytetään oikein. Se on ainoa keino saada terveellinen sisäilma nykyrakennuksissa.

Jäsenen antama (7.4.2009 klo:11:31) kommentti

Onko sillä väkiä jos ulkoseinät"hengittää" kun talon rakenteet pysyy kuivina ja homeettomina. Ja jos/kun säästyy vielä ilmastointi laitteisto kuluissa. Tämä lähinnä vanhoissa rakennuksissa. Korjaus toimilla usein pilataan vanha jos väärää uutta asennetaan.

Uuudet rakennukset tehdään kuin määrätään.

Jäsenen antama (7.4.2009 klo:14:17) kommentti

Numero6 voit säästää ehkä ilmastointikoneen kustannuksissa mutta paljonko kuluu lämmitysenergiaa?

Jäsenen antama (7.4.2009 klo:14:29) kommentti

Kysymyksessä on vanhanaikainen talo ja sen korjaus oikeaoppisesti. Lämmitykseen kuluu mitä tarvitaan. Painovoimainen ilmastointi on toiminut kymmeniä vuosia en halua sitä ja terveyttäni pilata muoveilla ja ilmastointilaitteistolla. Nyky uudis rakentaminen on toinen asia. Vastaus on edelliseen,ei alkuperäiseen.

Jäsenen antama (7.4.2009 klo:15:18) kommentti

En halua inttää tämän enmpää tästäs asiasta tämän jälkeen, mutta vanha rakenne homehtuu aivan samalla periaatteella kuin uusi. Jos lämmintä sisäilmaa johdetaan ulkosenän rakenteisiin homehtuu rakenne oli se sitten uusi tai vanha.

Tästä ei tämän enempää....

Jäsenen antama (8.4.2009 klo:12:41) kommentti

Ihan vielä kertauksen vuoksi/jatkumona; Jos se ulkoseinärakenne olisikin pelkästään puuta tai "samanlaisesti" koteusteknisesti käyttäytyvää (kutteripurua) yms. niin höyrysulkumuovia ei (välttämättä) tarvita eli rakenne toiminee kosteusteknisesti, mutta ei sekään riskitön ole. Tällainen rakenne ei läheskään aina ole eikä varsinkin kun sitä rakennetta lähdetään "parantamaan" riskit vain senkun kasvaa. Höyrysululla, koitti rakenteen korjata kuinka oikeaoppisesti tai ei, ei "pilata" rakenteen kosteusteknistä toivuutta eikä terveyttä; asia on päinvastoin, eikä näitä aiheuteta myöskään koneellisella suunnitelmallisella ja oikein käytetyllä ilmanvaihdolla. Näiden kumpaisenkin toteuttamatta jättämisellä yhdessä tai erikseen aiheutetaan huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä terveysriski; kosteusvaurio -> home yms, epätervesisäilman laatu jne..

Jäsenen antama (9.4.2009 klo:9:44) kommentti

Minä en johda lämmintä sisäilmaa ulkoseinän rakenteisiin. Talossa on uuniläämmitys ja poistoilmahormi. Asuintiloissa on säädettävät raitisilma venttiilit ikkunan yläpuolella. Ikkunoiden alla varaavat termostaatti säätöiset sähköpatterit. Pesuhuoneessa lattialämmitys ja kosteustoiminen poistoilmapuhallin katolle. Mielestäni ei kannata rahallisesti alkaa tekee mitää kalliita "uudistuksia" kun n. 200m3 lämmittämisen sähkökulut muutama kymppi kuussa.

Eipä tässä muuta tästä tällä kertaa. Hyvää pääsiäistä kaikille.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Koolauksen kiinnitys

Miten tiuhaan ja minkäkokoisilla nauloilla pitäisi tuo lisäeristyksessä käytettävä kakkosnelonen kiinnittää seinään? Talo on hirsirunkoinen....

Vinyylitapetti

Hirsirunkoisessa, 20-luvulla rakennettuun taloomme on 90-luvulla laitettu lisäeristykseksi sisäpuolelle 50mm villaa, joka on peitetty kipsilevyllä ja myöhemmin tapetoitu...

Kevytsoraharkko autotallin eristys

Hei!Kysymykseni koskee kevytsoraharkoista rakennettua kylmää autotallia joka tarvitsisi saada muutettua lämpimäksi.Ovia varten minulla on valmiit suunnitelmat eristystä v...

paroc

moi alapohjaan tuulensuojaa asentelisin.Eli lattia lauta-tervapaperi-mineraalivillaa tulee nyt lisäeristyksessä yhteensä 10cm eli yht 25cm.Sen jälkeen bituumillakyllästet...

Tarkennus kysymykseen

Saunan tuloilmaputki 110 mm tulee ulkoa lattian alla vanhan tiiliseinän ja uuden metallirankaseinän väliin. Tiiliseinän ja alumiinipaperin väli on noin 150 mm. Lattian ra...

Seinien ja katon lisäeristys sisäpuolelta

Meillä on 1970-luvun alussa rakennettu Domino-puuelementtitalo. Haluaisimme lisäeristystä  vanhaan seinä- ja kattorakenteeseen sisäpuolelle. Nykyinen rakenne onpuukuitule...

Sauna ja ulkoseinän rakenne

Vm.-85 omakotitalossa tarkoitus tehdä saunaremontti. Purkuvaiheessa ilmeni ulkoseinän kohdalla epäselvyys. Eristeen jälkeen sisäpuolelle on laitettu lastulevy, joka reiit...

Panelointi

Saunatuvan tuvan sisäkatto on avoin ylös saakka. Villoituksen päälle tulee höyrynsulkumuovi ja sen päälle harva rimoitus, johon panelit kiinnitetään.Paneli on 12 x 95 mm...

Höyrynsulku puuttuu seinästä

2000 luvun omakotitalon remontoinnin yhteydessä paljastui, että kodinhoitohuoneen ulkoseinärakenteesta puuttuu höyrynsulkumuovi. Seinä rakenne on keskeltä sisälle villa+g...

Lattian vesieristys

Hei!Rakensin uuteen hirsimökkiin sisävessan, jossa on nyt puulattia kuten koko mökissä. Lattiarakenne on seuraava:   - lattialauta 28 mm                                  ...

Höyrynsulkumuovin asennus lattiaan nähden?

Kun tehdään lattiarakenteita (lattia tasaus, styrox), tässä yhteydessä asennetaan ulkoseinän höyrynsulkumuovi myös. Olisiko viisasta viedä höyrynsulkumuovi styroxien alle...

Höyrynsulku

Rakennamme lisäeristettyä hirsimökkiä. Kuvien mukaan seinän rakenne ulkoapäin on seuraava: hirsi 95mm - lisäeristysrunko 95mm + villa 100mm - höyrynsulkumuovi - hirsipane...

Seinän ja katon yhtymäkohta vedeneristämisessä

Kylpyhuone remontti  vanhaan 1,5 krs taloon. Yläkerta asuttu. Kylpyhuonetila levytetään EK levyllä puulaudoituksen päälle ja laitetaan vedeneristeet. Katto on paneelikatt...

Vanhan hirsitalon kylpyhuoneen seinäeristys

Remontoimme vanhaa -48 rakennettua hirsitaloa. Edellinen asukas on rakentanut 80-luvulla kylpyhuoneen ja saunan. Kylpyhuoneesta joudumme uusimaan mm.seiniä kosteusvaurioi...

saunan katto erkkerissä

Hei,seuraavanlainen asia mietityttää, eli meillä sauna rakenteilla talonpäätyyn erkkeriin. Erkkerissä seinät levytetty ja kattoon laitettu levyvillat ja höyrynsulkumuovi....

PUKUHUONEEN SEINÄT

KUINKA KANNATTAA PIHASAUNAN PUKUHUONEEN SEINÄT ERISTÄÄ? TULEEKO HÖYRYNSULKUMUOVI?...

Höyrynsulku

Viedäänkö rakennuksen ulkoseinässä kulkeva höyrynsulkumuovi alaliittymäkohdassa betonilaatan ja styroksin väliin?...

selvennys 29.3 vastaukseen

pitääkö höyrynsulkumuovi edelleen reijittää...

Höyrynsulkumuovi parketin alle?

Hei! Laitamme parkettia valubetoniharkkotalomme keski- ja yläkertaan. Välipohjana on ontelolaatta + 8 cm lattiavalu, jossa on vesikiertoisen lattialämmityksen putket. Yks...

Vesieristys

Rakennan kesämökkiä, jonka kylpyhuoneeseen tulee kahdelle seinälle tulee kaakeliluja-levyt(+laatat) ja kahdelle höyrynsulkumuovi + hirsipaneeli. Kattoon tulee myös höyryn...

Höyrynsulkumuovi

Onko väärin jättää vanha repeillyt ja naulanreikäinen höyrynsulkumuovi uuden alle.Tulee kaksinkertainen,kehitääköhän kosteutta väliin?...

höyrynsulkumuovin tiivistys seinään

Hei! Onko Butyylimassa sopiva tiivistys/liimaus aine liimattaessa katon höyrynsulkumuovi betoni seinään kylpyhuoneessa?Luin jostakin että butyylimassa olisi siihen tarkoi...

höyrynsulkumuovi?

Jätetäänkö höyrynsulkumuovi pois saunan seinien kohdalta a)mikäli käytetään alumiinipaperia b)mikäli ei käytetä alumiinipaperia (sauna ulkoseinällä)? Entä kylpyhuoneen?...

uusi höyrynsulkumuovi vanhan päälle

voiko mitään todellista haittaa tulla, jos makuuhuoneen kipsilevyn vaihdon yhteydessä asennettiin uusi höyrynsulkumuovi vanhan höyrynsulkumuovin päälle ilman, että tehtii...

Muovi väliseinässä

HeiOnko siitä mitään haittaa (esim. tuleeko sientä tai muuta kasvustoa) jos höyrynsulkumuovi on tiiviisti molemmilla  puolilla väliseinää?...