Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Höyrynsulku?

Eristäminen

Kysytty: 2.3.2009 klo:8:29

Olen mietiskellyt tälläista asiaa kun on liikenteessä erilaisia mielipiteitä remontoitavan talon höyrynsulusta kun huoneistoa lisä lämpöeristetään sisäpuolelta.

Elikkä tilanne on tämä.

Vanha seinä on sisältäpäin lukien tälläinen:

-tapetti (pari kerrosta)

-halteksi

-laudoitus

-jokin paperi,vanhanajan höyrysulku varmaankin?

-purut

-onkohan paperi tässäkin? itseasiassa en ole varma kummalla puolella paperi on?

-laudoitus

-ruoteet

-ulkovuori

Sitten siihen uuteen , elikkä tapetti revittään niin tarkkaan pois kun suinkin vain saadaan ja niiltä osin mistä tapetti ei irtoa kunnolla, siihen voi tehdä reikiä että se hengittäis siltäkin kohtaa.

Seuraavaksi koolaus 2x2 ja viiden sentin villa niiden väliin ja seuraavaksi gyproc!

Vai täytyykö villan ja gyprocin väliin vielä laittaa höyrynsulku?

Tästä on ollut erilaisia mielipiteitä kun olen kysellyt ja kuunnellut asiantuntijoita.

Esim. Reiskan ohjelmassa eilen sain sen käsityksen että aina lisäeristämisen yhteydessä vanhaa taloa,höyrynsulku kuuluu asentaa.

Toivottavasti saatte selvää näinkin epäselvästä kysymyksestä?;O)


profiilikuva
Jarnak
Kysymyksiä: 16 kpl



Virallinen vastaus
Selostamaasi rakenteeseen kuuluu asentaa höyrysulku. Vanha paperi ei ole höyrysulku. Todennäköisesti se on vanha pikipaperi. Sitä ei tarvitse rei'ittää. Höyrysulku pitää pystyä liittämään lattiaan ja kattoon.

Arvostele vastaus kysymykseen "Eristäminen / Höyrynsulku?":
Jäsenen antama (2.3.2009 klo:9:34) kommentti

Uretaanikipsilevy voisi olla hyvä ratkaisu.

Jäsenen antama (2.3.2009 klo:19:46) kommentti

Miksi yleensä "pelätään" höyrysulun käyttöä. Missään tutkimuksissa tähän saakka ei ole höyrysulku tuottanut rakenteissa kosteus- ja homevaurioita!

Jäsenen antama (2.3.2009 klo:20:36) kommentti

Se johtunee siitä "tuoteperheestä":


1) "hengittävä rakenne"


2) "ekovilla"


Näitä pyritään myös markkinoimaan vanhan, mutta menneen ajan purueristeiseen rakenteeseen verrattavaan ajatuskuvioon.


Täysin markkinavoimien masinoimaa humpuukia. Rakenne ei hengitä, joten rakenteeseen ei kannata päästää kosteutta tahallaan, jota ekolaiset pyrkivät markkinoimaan korostaen tuota humpuukihengittävyyttä.


Onhan selvää, että mahdollisimman kuiva rakenne on se sitten mitä tahansa, on eristävyydeltään sekä rakenteeltaan että terveellisyydeltään kulloinkin sille aineelle parasta.


Lyhyesti: EKOMARKKINAT ovat tehneet karhunpalveluksen nykyrakentamiseen. Siinä suositaan sellaista rakennetta, että siinä ei ainakaan edes pyritä estämään kosteuden "ajamista" rakenteisiin, vaan päin vastoin.


Kuten bt:kin rivien välissä toteaa, niin HÖYRYNSULKU EI AINAKAAN aiheuta mitään haittaa rakenteelle, mutta sen puuttuminen saattaa (ja usein miten) aiheuttaa jopa terveydelle vaarallista rakennetta.



Jäsenen antama (3.3.2009 klo:7:31) kommentti

Onko nyt sitten käynyt näin että tässä on tehty todella iso virhe,sillä olen kuullut myös ja lukenut täältä että kun eristys on ohuempi kuin 100mm ,silloin ei höyrysulkua välttämättä tarvitse asentaa.

Ja lisäksi rakennukseen on asennettu nyt myös koneellinen ilmanvaihto.

Eli on asennetu vain koolaus 45x45 ja siihen väliin ekovillaa 50mm.

Jäsenen antama (3.3.2009 klo:8:28) kommentti

Höyrynsulun käyttämisessä on muutama juttu mitä pitää ottaa huomioon. Hengittäviä ja hengittämättömiä rakenteita ei saisi sekoittaa keskenään. Remontin yhteydessä jos hengittävästä tehdään hengittämätön (tai toisinpäin) pitää jokainen yksityiskohta miettiä hyvin tarkasti ja tarkistuttaa ammattilaisella. Ja nyt tarkoitan siis koko rakennetta, en yksittäistä rakennusainetta.


Jos rakenteessa on höyrynsulku, pitää huolehtia, että eriste tai puurakenne ei jää kahden höyrynsulun väliin. Eli jos höyrynsulku on sisäpuolella, tulee siitä ulospäin olevan rakenteen mahdollistaa kosteuden haihtuminen/ poisjohtuminen. "Kastuva" materiaali kahden muovin välissä ei kuivu vaan homehtuu ja tämä on se tilanne mitä halutaan välttää.


Tuohon eristyksen määrään ja höyrynsulun käyttämiseen on olemassa jotain sääntöjä mutta itse tarkastelisin aina koko rakennetta, enkä laskisi millejä ja miettisi että tarviiko-eikö tarviiko.


Jäsenen antama (4.3.2009 klo:14:51) kommentti

Muovin käytön yleistyminen rakenteissa räjäytti myös homeongelman, pitäsikin palata takaisin ainoaan oikeaan tapaan rakentaa, tyypinä rintamamiestalo purueristyksellä.


Kymmenensenttiä purua seinissä, pinkopahvi sisäpuolella, tervapaperi ja laudoitus ulkopuolella, sehän se oli kai se yleisin, hyvin toimi sekin, sitten tuli nykyaika ja uudet "tuotteet" määräyksineen.


Minne jäi purueristys? olisihan sitä voitu laittaa seinään 20 senttiä? tuplaseinä entiseen verrattuna.


Kaikenlainen energia hössötys on vain teollisuuden markkinamiesten keksintöä, johon mistään mitään tietämättömät virkamiehet ovat lähteneet mukaan, lisäten rakentamisen ja asumisen ennestäänkin kalliita kustannuksia.


Jäsenen antama (4.3.2009 klo:15:41) kommentti

Kerroppa moment miksi muovin käyttö on lisännyt homeongelmia? Ja miten se on lisännyt?Eikä kosteuden ajaminen rakenteisiin lisää homeongelmia?



Vai oliko viestisi tarkoitettu vitsiksi..

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:17:12) kommentti

Hyvä Momement....



Nyt olet pahasti hakoteillä asiassa...

Palaan asiaan.

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:17:34) kommentti

Lämmöneristeen paksuuden kanssa hössötetään älyttömästi. Mä luulen, että tänä talvena optimaalisin eristepaksuus olisi ollut 5 senttiä villaa. Ei meillä ole kolmenkymmenen asteen pakkasia ympäri vuoden niin kuin energiansäästönormeja pusaavat virkamiehet kuvittelevat.

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:17:52) kommentti

No saihan ainakin mölyä aikaan vaikka ei ihan tyhjästä, kyllä homeongelmat suurimmaksi osaksi on muovikauden tuotosta, vaikka totuuden nimessä siihen on vaikuttanut myös sisälle tuodut mukavuudet, suihku ja sauna, unohtamatta sitä tosiasiaa että 80% uudisrakennuksista höyrysulku on yhtä pitävä kuin vanhan aitan seinällä vuosikausia auringossa roikkunut muikkuverkko.



Ei kuitenkaan pidä unohtaa että purueristeisissä taloissakin oli kyllä sisällä myös vesihöyrynpainetta, hellalla porisi isot vesikattilat aamusta iltaan ja kymmenelapsen ja muutaman aikuisen märät vaatteekin kuivateltiin talviaikaan huonetiloissa.



Kaiken sen kesti oikein rakennettu rintamamiestalo, niinkuin rintamamieskin.


Jäsenen antama (4.3.2009 klo:18:26) kommentti

Osoitappa Moment tutkimus, jossa höyrysulku on aiheuttanut homevaurion!

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:18:29) kommentti

Monet ovat asiaa tutkineet, myös moment.

Ennen oli talot puuta ja miehet rautaa.


Jäsenen antama (4.3.2009 klo:18:34) kommentti

No kerro nyt miksi se höyrynsulku homehduttaa talon?

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:18:50) kommentti

No, Moment.....

Me odotellaan.....

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:18:51) kommentti

"Muikkuverkko" päästää höyryä läpi sinne minne sitä ei pitäisi päästä, eikä se höyry osaa tulla takaisin siitä reijästä mistä se meni, sillä tulee siellä tilassa "ahtistunut" olo ja se alkaa oireilla homeen muodossa.



No nyt viisaat sanoo että pääsihän sitä höyryä siellä purutalossakin seiniin ja koteloihin, niin pääsikin mutta mites sitten kävi?



Ennen osattiin moni asia paremmin ja sekös se nykyihmistä kismittää.

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:19:26) kommentti

Niin niin, mutta selitä miten se höyrysulku aiheuttaa sen homehtumisen?

Mikä on se mekanismi?

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:19:28) kommentti

Ei ole höyrynsulun vika, jos asentaja on sen reikiä täyteen takonut.Niinkuin itsekkin totesit niin on paikkoja, johon höyryä ei saisi päästää. Sitä varten on höyrynsulku.



Purutalossa on monesti niin ,että pinkopahvi on sudittu maalilla, joka on höyrynsulku.Siitä syystä on jotakin toivoa että toimii. Toinen syy on se, että rakenne on sellainen(ohut), ettei kosteus tiivisty rakenteen sisään. Nykyäänhän talot eristetään...

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:20:17) kommentti

No joo…., miksi purueriste sietää kosteutta?



Siksi, että se toimii aivan eri tavalla kuin esim. mineraalivillat. Mineraalivilla menettää radikaalisti lämmöneristävyyttään jos eristeen kosteus nousee yli 0,5 paino%. Sen sijaan purueriste ei menetä lämmöneristyskykyään vaikka sen kosteus olisi melkein 20 paino% kosteutta. Ja toisaalta puukuitueriste sitoo kosteutta kuitujen solukkoon, jota ei mineraalivillat tee. Mineraalivilloissa kosteus jää mineraalikuitujen pinnalle ja siksi näihin eristeisiin ei yksinkertaisesti saa laskea kosteutta. Puukuitueristeet ovat ns. hygroskooppisia eristeitä ja mineraalivillat eivät.

Sekään ei pidä paikkaansa etteikö purueristeet ole homeessa, kyllä ovat. Purueristeisen seinän ulkopinta on melkein kaikissa taloissa homeessa. Se on sitten eri asia tuleeko sieltä mikrobien aineenvaihdunnan tuotteita sisäilmaan tai ei. Puukuituseinään voidaan laittaa höyrysulku ja seinä toimii huomattavasti paremmin kuin ilman, koska turha kosteuskuorma jää pois.

Vaikka tämä on keskustelupalsta niin toivon, että jos vakaumuksen rintaäänellä väitetään jotakin, on se syytä perustella.


Jäsenen antama (4.3.2009 klo:20:50) kommentti

Puukuituseinä höyrynsululla lienee varsin hyvä vaihtoehto, koska se kuitenkin sietää poikkeustilanteissa syntyvää kosteutta pieniä määriä eristeessään.

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:21:21) kommentti

Olen miettinyt samaa... Puukuitueristeiden markkinoinnissa on panostettu ehkä liiankin paljon rakenteen hygroskooppisuuteen ja ilmansulkupaperien käyttöön. Miksei höyrynsulkumuovia?




Jäsenen antama (4.3.2009 klo:21:39) kommentti

Miksiköhän näissä nykyajan rakennuksissa joissa tietotaito on huipussaan, esiintyy homeesta aiheutuvia haittoja yhä enevässä määrin, tulevina vuosina tilanne räjähtää käsiin?


Taloissa pitäisi käyttää purueristettä "vanhaanmalliin" mutta kuitenkin nykyaikaistettuna niin että puru lämpökäsiteltäisiin tai homekäsiteltäisiin niinkuin selluvillakin.


Puru on kokonaisvaltaisesti paras eriste mutta siitä ei rakteollisuus saa riitävästi tuloa, koska jos purua käytettäisiin samoin kuin villoja, olisi kylillä isäntien ylläpitämiä purulaitoksia ja todellista kilpailuakin syntyisi joka pitäisi hinnat kohtuullisina, investointi tarve olisi minimaalinen, puru syntyy pääosin sivutuotteena. Puru kärsii samoin kuin pellettikin vääristyneistä markkinoista, joissa on lähdetty tukemaan kustannuksista välittämättä kalleimpia pitkälti tuontiin perustuvia vaihtoehtoja.


Suomi voisi elää puusta, valitettavasti meillä päättää asioista puupäät.




Jäsenen antama (4.3.2009 klo:22:28) kommentti

"Olen miettinyt samaa... Puukuitueristeiden markkinoinnissa on panostettu ehkä liiankin paljon rakenteen hygroskooppisuuteen ja ilmansulkupaperien käyttöön. Miksei höyrynsulkumuovia?"



Niinpä, kun siitä höyrynsulusta ei ole kuin hyötyä siinä rakenteessa.. Jos vastoin odotuksia olisikin niin, että puukuitueriste (myös paksuna kerroksena) kestäisikin homehtumatta, niin mitä hyötyä siitä olisi.. Äkkiseltään ajatellen ei mitään..






Jäsenen antama (4.3.2009 klo:23:05) kommentti

"Suomi voisi elää puusta, valitettavasti meillä päättää asioista puupäät."



Hjuu.. On siinä yksi luupää.



Purueriste olisi hyvä, mikäli sen eristävyys olisi siedettävällä tasolla. Vaan kun ei ole. Purueriste vaatisi melkoisen paksut rakenteet täyttääkseen vaatimukset.



Herr. El Macon viimeinen ei oikeen auennu...

Jäsenen antama (4.3.2009 klo:23:18) kommentti

Heitetään lisää purua purtavaksi.



Maalla oli aikoinaan monissa taloissa sellaiset jääliiterit joissa säilytettiin järvenjäästä sahattuja lohkareita joilla maito pidettiin kylmänä, puru oli eristeenä, sitä lapioitiin valtavat kasat sinne jäittenpäälle, miksi se puru ei homehtunut siellä sulavien jäitten seassa? eristepaksuuttahan oli metri tai enempikin. tilanne olisikin ollut toinen jos siihen purunpäälle olisi levitetty muovipressu.



Niitä jäitä ei laitettu sinne maitotonkkaan vaan maitotonkat laitettiin jäihin.



Ennen miehet sahasi jäitä, nyt ne on melkein tyhjäpäitä.


Jäsenen antama (5.3.2009 klo:8:57) kommentti

Taitaa siellä peltoripään maidossa olla jotain vähän tiukempaa tavaraa seassa.

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:8:59) kommentti

Jos noiden sun maidonviilennysjäiden ja purujen VÄLISSÄ olisi pressu, niin ne purut ei edes kastuisi...tietysti purut olis voinu homehtua jos PÄÄLLE olisi laitettu pressu.Tästä syystä pressu tulee "sisäpintaan".Ihan kuin talossakin.Höyrynsulku ei tule talon ulkopintaan.


Ainiin...ja onhan näitä kosteus/hometaloja tutkittu, ja taisi olla niin että ongelmat on katto ja perustus..joku siellä varmasti tän tutkimuksen tietää ja kertoo lisää..


Jäsenen antama (5.3.2009 klo:9:35) kommentti

"Herr. El Macon viimeinen ei oikeen auennu..."



Eikä ihme, kun ei auennut itsellenikään ensi lukemalla hyvin nukutun yön jälkeen.. Mutta nyt taas.



Eli, Tässä keskustelussa kukaan ei ole oikeasti perustellut, miksi höyrynsulusta olisi haittaa. Ja jos ei ole, niin miksi ihmeessä sitä ei laitettaisi, kun perustelut hyödyistä on ilmeiset.



Kuitenkin, poikkeustilanteissa höyrynsulun väärälle puolelle on mahdollista tiivistyä kosteutta (tästä ei käsittääkseni ole juuri tutkimuksia vielä) niin ei olisi ollenkaan haitaksi, jos itse eriste sietää sitä ja kykenee siirtämään sen ulos.



Mielestäni jään (eli veden) varastoiminen ei ole verrattavissa rakennuksiin. Jos hautaat talosi lumeen ja annat se hissukseen sulaa siihen ympärille, on mökki homeessa höyrynsululla ja ilman..



Mutta, vaikka pressu laitettaisiin lumen ja purun väliin, kastelee se silti puruja, koska höyrynsulku olisi kylmällä puolella. Sama kuin talon höyrynsulku olisi ulkoseinän ulkopinnassa.



Leds:n mainitsemasta tutkimuksesta en tiedä, mutta varmaan pitkälti totta tuokin. Mutta yhtä hometaloa läheltä tutkineena, ei se vika aina noissakaan ole.. Tässä tapauksessa vika ei ollut myöskään höyrynsulussa, vaan sen sijoituksessa.

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:11:03) kommentti

Teoriassa tosiaan voi kosteus tiivistyä väärälle puolelle, kun ulkona on lämpimämpi ja kosteampi kuin sisällä. Tämmösiä otollisia hetkiä voi muutama tunti olla vuodessa, ja tämän muutaman tunnin aikana pitäs ehtiä painamaan tuo kosteus ulkoa päin tuohon höyrynsulun väärälle puolelle.Käytännössä tuo kostea aines pitäs saada nopeasti rakenteeseen ennenkuin tämä poikkeustilanne on ohi.



Joskus alkusyksystä voisi tollasia tilanteita olla, että pihalla on kuuma ja kostea ilma. Sitten yritetään väkisin taloa saada kylmäksi, mutta tuossa tuskin onnistutaan kun loppuu laitteista tehot, kun ne menee kostean ilman kuivatukseen. Eli kämppään ei saada tarpeeksi kylmä, jotta kosteus siirtyisi ulkoa sisälle..



Noi oli taas ihan omia päätelmiä sitten. Korjatkaa kouluja käyneet jos aihetta..

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:12:11) kommentti

Juu, kyllä toi munkin mielestä on hieman teoreettinen ongelma meidän leveysasteilla.. Etelämmässä asialla alkaa olla jo merkitystäkin (siis Suomea etelämpänä)



Mutta jos joku tietää asiaa tutkitun, niin minua ainakin kiinnostaa. Koska nykyisessä säästöinnossa eristepaksuudet alkaa olemaan sitä luokkaa, että jos tuo tapahtuu, ei eriste ihan hetkeen kuiva..

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:14:19) kommentti

Syntyipä purusta melkoinen poru, ja tuttuun tapaan joku siellä alkoi nimittelemäänkin, kertoo varmaan henkilön mielenliikeistä jotain?


Mikä olisi nykyajan ylimitoitettujen rakennumääräysten mukainen puruseinän "lakisääteinen"paksuus?


Ensin talot tehtiin puusta sitten muusta...loppu onkin pelkkää farssia


Jäsenen antama (5.3.2009 klo:16:41) kommentti

Sullottuna n. 350 mm. Löysänä 480 mm.



Määräykset kiristyvät 2010 alusta.

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:16:49) kommentti

Mikä onkaan em eristepaksuuden U-arvo

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:17:34) kommentti

0,24

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:19:15) kommentti

Ne "määräykset" muistelen lapsuuteni kodissa olleen 10 senttiä purua seinissä, silloin pakkaset paukkui talvisin liki 40 asteessa, en muista että olisin paleltunut sisällä, entä jos olisikin ollut 20 senttiä seinissä purua, tupla paksuus eristettä?



Nykyajan tekniikkaa hyödyntäen voitaisiin tehdä täysin lämmin puukuitulevy/purutalo, oikein suuniteltuna se olisi kova kilpailija markkinoilla. ehkä liian kova?



Typerillä ja täysin ylimitoitetuilla rak säännöksillä estetään tehokkaasti tavallisten ihmisten omakotiasumista, tätä menoa kun jatketaan, kohta kenelläkään normaalituloisella ei ole enää varaa Suomessa omakotitaloon, ellei sido itseään pankin talutusnuoraan vähintään 50 vuodeksi. Onko tuo suuntaus mielestänne oikea?






Jäsenen antama (5.3.2009 klo:19:39) kommentti

Suuntaus on ollut väärä jo kauan...ihmisten pitäisi enemmän säästää, eikä ottaa kaikkea velaksi..mutta se ei ole höyrynsulun vika..Säädökset on hyviä olemassa, koska tavallinen ihminen ei rakentamisesta mitään ymmärrä. Näin ollen on hyvä että rakentamisessa on edes joku taso. Muuten on Suomi täynnä aika merkillisiä majoja

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:20:15) kommentti

Hullumpaa on antaa lämpöä harakoille, kuin sijoittaa eristeisiin. Lämmöneristysmääräysten tarkoituksena ei ole pitää sitä momentin harakanpeää lämpimänä, se osataan jo. Tarkoituksena on vähentää asumisen aiheuttamia päästöjä.

Lämmöneristeisiin panostamisen aiheuttamia säästöjä on tutkittu ja laskettu ja Momenttikin voisi tutustua aiheeseen ja heittää ne 1920-luvun ohjeet sinne takkaan.

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:20:57) kommentti

"Päästöhössötys" on todellista sumutusta, tavallisen ihmisen asumisesta tulevat päästöt on luokkaa itikanpissi valtameressä.



En vastusta lämmöneristeitä, mistä teille sellainen käsitys on tullut? minä puolustan halpaa purua eristeenä ja edullista jokaiselle mahdollista rakentamista, samalla ihmettelen että miksi me Suomalaiset hyväksymme meidän asumiseen kodistuvat keinotekoiset yhä lisääntyvät maksut ja määräykset? meillä Suomalaisilla ei ole enää oikeuksia omaan asumiseen, määräysvalta on annettu rakennusteollisuuden etuja ajaville kaikenmaailman konsulteille ja lobbareille jotka vaikuttavat tuhoisasti terveeseen päätöksentekoon.



Ennen miehet ajatteli itse omilla aivoillaan.


Jäsenen antama (5.3.2009 klo:21:25) kommentti

Laskeppa Moment meille, miten paljon säästät käyttämällä purueristettä. Laske vaikka 50 vuoden käytön aikana kertyvät säästöt. Odotan mielenkiinnolla.

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:21:48) kommentti

Laskeppa Don ajatus mitenkä paljon on aiheuttanut kansalle tämä villa eriste, joka homehtuu monessa rakennuksessa. Että sillai on hyvä eriste villa, mutta miksi se homehtuu julkkis rakentamisessa.

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:22:29) kommentti

majatalolle: Tuskin on villa homehtunut siitä syystä että se on villa. Useimmiten home on seurausta jonkinsortin rakennusvirheestä tai huolimattomuudesta

Jäsenen antama (5.3.2009 klo:23:05) kommentti

"Useimmiten home on seurausta jonkinsortin rakennusvirheestä tai huolimattomuudesta"



Kuinka monta prosenttia taloista on tehty täysin ilman näitä virheitä tai huolimattomuuksia, tai siten, että niitä ei vuosien saatossa tule rakenteeseen? Onko se käytännössä mahdollista?


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:0:12) kommentti

Majatalolle: Totta tosiaan rakenteelliset virheet ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia yksityis- ja kansantalouteen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä nyky(uudis)rakentamisen kanssa. Nyt ongelmat tunnetaan ja tiedetään myös, että purueriseellä on surkea lämmöneristävyys. Lisäksi kaikki täysjärkiset osaavat elää nykyhetkessä, eivätkä anna typerien nostalgisten mielikuvien vaikuttaa päätöksiinsä.

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:7:21) kommentti

"rakenteelliset virheet ovat aiheuttaneet merkittäviä kustannuksia yksityis-ja kansantalouteen,mutta sillä ei ole mitään tekemistä nyky(uudis)rakentamisen kanssa"



No huh huh! todellakin sillä on tekemistä ja nimeomaan nykyrakentamisen kanssa, tuskin koskaan tässä maassa on tuhlattu rakentamisessa tavallisten veronmaksajien rahoja niinpaljon huonoon työhön ja sen seurauksiin kuin viimeisten 20 vuoden aikana, tuota tosiasaa tukee monet puolueettomat asiantujia lausunnot ja tehdyt havainnot.



Tulevina vuosina vasta todelliset kustannukset viimevuosien virheistä tulee esiin, silloin yhtenä suurimmista ongelmista on rakenteiden homehtuminen, tuossakin olisi oikein suunitellut ja toteutetut purueristetalot pärjänneet "vanhaan" malliin 50 vuotta ilman suurempia ongelmia.



Suomen rakennuskentältä puuttuu puolueettoman keskustelun lisäksi puolueetonta tutkimusta ja toteutusta kotimaisesta puukuitulevy/purueristetalosta.



Onkin huvittavaa ja samalla myös surullista katsottavaa kun jollakin "ökyalueella" jo "hulppeaa nykylinaa" peruskorjataan ja vieressä nököttää omalla paikallaan nykyhetkessä ryhdikkäästi vanha purueristeinen lautarakenteinen rintamamiestalo yhä ryhdikkäänä kuin yli 50 vuotta sitten.



Kunnioituksesta vanhoja rakentajia kohtaan.





















Jäsenen antama (6.3.2009 klo:8:49) kommentti

"Nyt ongelmat tunnetaan ja tiedetään myös" Voi hyvänen aika sentään tuota varmuutta ja itseriitoisuutta.


Muistan aivan hyvin, kun -70 luvulla tehtiin tasakattoja ja matalaperustuksia, jotka jatkuivat vielä -80 luvulla, niin arvostelijoille sanottiin: Katsos kun tämä on täysin varmaksi tutkittu asia, että toimii. Tule nyt jo pois sieltä sodanjälkeisestä rakentamistavasta. -No nyt tiedetään toimiko.


Nämä virheet on nyt suurimmaksi osaksi korjattu -osa puskutraktorilla ja osa suurella rahalla. Nyt korjataan -80 ja -90 lukujen virheitä. Huomatkaa, käytän sanaa virhe; aivan varmasti silloinkin rakennettiin senaikaisen tietämyksen mukaan, jota vasta nyt arvostellaan.


Olen melko varma, että kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluttua korjataan niitä virheitä, jotka nyt tehdään, vaikka rakennetaan mitä suurinta tarkkuutta noudattaen kaikkein uusimpien ohjeiden ja määräysten mukaan. Uskon, että kaiken pitäisi toimia, jos ei ole mitään sellaista muuttujaa, jota ei ole otettu huomioon. Kyllä -70, -80, -90,-00 luvuillakin uskottiin, että kaikki vaikuttavat asiat oli mukana. Kysyin joskus tällä palstalla, mitä tapahtuu jos vaikkapa hiiret tai rotta jyrsii höyrynsulun puhki. Nehän syövät sitten oikein kunnon reiän, ei mitään naulanpistoja, joita nyt pitää välttää. En saanut silloin yhtään vastausta asiantuntijoilta. Toivotaan kuitenkin, että olen väärässä.


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:9:23) kommentti

Eipä silloin sotien jälkeen tai sotia ennenkään rakennettu täysin virheettömästi. Kullekin aikakaudelle kuuluu omat tyypilliset rakenteelliset ongelmansa ja kustakin aikakaudesta jää jäljelle tietty määrä ns. selviytyjiä, joihin arvoisat unelmoijat takertuvat kaksin käsin ja eivät pääse millään irti mielikuvistaan.



Myös noiden tasakattoisten ja valesokkelisten talojen joukossa on näitä selviytyjiä, joihin tulevat unelmoijat pääsevät tarttumaan.



Sanoin, että nykyään nuo ongelmat tunnetaan. On kuitenkin rakentajien huolellisuudesta kiinni, että rakenteet myös toteutetaan oikein. On varmaa, että tulevaisuudessakin tulee eteen rakenteellisia ongelmia.



Odotan vielä sitä Momentin nerokasta rakenneratkaisua ja niitä laskelmia.



Rakentamisen piirissä on puolueetonta keskustelua ja tutkimusta. Mikäli jollakin rakennetyypillä tai materiaalilla olisi todellista potentiaalia, sitä myös tutkittaisiin.




Jäsenen antama (6.3.2009 klo:9:25) kommentti

70-luvulla villapaalien päällyksenä olleista muoveista tehtiin höyrynsulku.

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:9:41) kommentti

"70-luvulla villapaalien päällyksenä olleista muoveista tehtiin höyrynsulku."



- Siis joissain tapauksissa. Älä yleistä.

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:9:47) kommentti

Nerokas rakenneratkaisu on perinteellinen rintamamiestalo joka toteutetaan hyödyntämällä nykyaikaisia koneita ja laitteita, myös purun koostumus käsittely ja koteloihin puhaltaminen siirretään nykyaikaan, väitän että puruseinän paksuuden ei tarvitse olla 35 senttiä vaan selvitään vähemmälläkin.


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:10:11) kommentti

Kun ajatusleikkiä viedään pidemmälle, päästään lopulta selluvillaan/ekovillaan, eli tuo sinun eristeesi on jo olemassa. Ja eristettä ei tarvitse olla 350 mm, ainakaan vielä.



Mutta jos keksit kilpailukykyisen purupohjaisen eristeen, jonka lambda-arvo on 0,040 tai penempi (eli yli puolet parempi kuin nykyisen sullotun purun), olen onnellinen puolestasi, mutta vähän näyttää siltä, että sinulla ei ainakaan ole mitään faktoja annettavana.

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:11:17) kommentti

Aina on ollut huonosti selviäviä rakennuksia ja tulee aina olemaan. Siksi juuri pitäisikin tutkia niitä selviytyjiä, eli mikä niissä on ollut sellaista, että juuri ne selviytyivät, vaikka suuri osa tuhoutuikin. Jos taas mennään vanhempaan rakennuskantaan, niin niistä vain poikkeukset olivat ei selviytyjiä. ne on hävitetty aivan muista syistä kuin rakenteellisten virheiden vuoksi, enkä minäkään kaipaa senaikaista asumistasoa.


Vastaisitko sinä kertoa, mitä rakenteille tapahtuu, kun höyrynsulku tulevaisuudessa reikiintyy, arvioisin vähintään 90% rakennuskannasta.


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:11:58) kommentti

Mennyttä kannattaa aina tutkia. Hommassa pitää vaan muistaa yhdistää mietintään nykyasujan asumistavat ja toiveet asumismukavuudesta,jotka taas vaikuttaa siihen, että minkälainen talon pitää olla.

Esimerkkinä vanha hirsitalo, jonka monesti kuulee olevan ainoa oikea rakenne. Onhan ne jotkut kestäneet satoja vuosia. Mutta jos tehdään hirsitalo niinkuin se oli sillon joskus ja ängetään sinne nykyihminen toiveineen ja laitteineen ja saunoineen päivineen, niin ongelmia on tiedossa.


Ainiin.....eipä ole tullut ajateltua tuota höyrynsulun reikiintymistä ajan saatossa(vaikka ne hiiret)...ei välttämättä voi tuotakaan asiaa sivuuttaa....


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:12:25) kommentti

"Vastaisitko sinä kertoa, mitä rakenteille tapahtuu, kun höyrynsulku tulevaisuudessa reikiintyy, arvioisin vähintään 90% rakennuskannasta."



Tämä oli ilmeisesti minulle?

Toki se olisi toteutuessaan suurikin ongelma, mutta mihin arviosi perustuu (90 %)? Kuinka yleistä se on?

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:12:54) kommentti

Höyrysulku on riskaapeli ratkaisu silloin kun se pettää, ja sehän pettää aina.


Senkin kestäisi oikein suunniteltu ja rakennettu purueristetty talo.




Miehet jotka poltti lupia rakenteli hyviä tupia.


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:13:10) kommentti

Arvioni 90% perustuu näkemiini purettuihin rakenteisiin. Kivi- ja lasivillakohdetta en ole vielä nähnyt yhtäkään ilman hiirenreikiä. Purettua selluvillakohdetta en ole koskaan nähnyt, joten siitä tuo mahdollisuus 10%.



Muuten: Vanhaan hirsitaloon ei ole mitään ongelmia tehdä toimivaa saunaa ja kylpyhuonetta.

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:13:34) kommentti

Niin...ei ehkä olekkaan mitään ongelmia tehdä saunoja sun muita vanhaan taloon.Mutta onko se enää silloin se vanha hirsitalo?? No ei ole..

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:20:07) kommentti

Lueskelin keskusteluja ja ei se höyrysulku näköjään aihuta niitä kosteusvaurioita....

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:20:38) kommentti

B-tohtorin kanssa aivan samaa mieltä. Ongelmia muodostuu silloin, kun rakenne on tehty toimimaan höyrynsulun kera, mutta höyrynsulku syystä tai toisesta on rikki. Siksi olisinkin utelias tietämään, mitä ongelmia saattaa tulla, ja miten ongelmien syntyminen on estetty -siis varmistus (vrt. putkipuolella käytetään suojaputkia ja lisäksi määräykset mitä liitimiä saa missäkin kohta käyttää.Nämä siitä huolimatta, että kaikki liitokset ja putket kuuluu asentaa niin, että ne eivät vuoda).


Korjataan senverran, että en tiedä miten talvet kylmilläänoleva rakennus toimii höyrynsulun kanssa tai pelkällä ilmansululla. B-tohtori toivottavasti kertoo.


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:20:51) kommentti

BT: "Lueskelin keskusteluja ja ei se höyrysulku näköjään aihuta niitä kosteusvaurioita...."




Eli luulit, että aiheuttaa, mutta keskustelun perusteella näköjään höyrynsulku ei aiheuta niitä kosteusvaurioita...?




Voin kertoa, että ei se höyrynsulku sitä kosteusvauriota aiheuta!




Lisää viisauksia:




Aseet eivät tapa ihmisiä, Viina ei aiheuta kuolemia, Liukkaus ei saa autoa ojaan jne..




Se tekee mielen onnelliseksi, kun tietää, että vika ei ole itsessä tai tuotteessa vaikka lopputulos olisi homeinen talo.




Mutta eihän se talo tosiaan homehdu mikäli "oikein" tehty ja höyrynsulku kestää vuosikymmenet ilmatiiviinä, kuten kuvissa piirretty. Näistä nykyajan terveen rakentamisen taloista toivottavasti lapsemme ja lapsenlapsemme muistavat olla ylpeitä taidoistamme, viisaudestamme ja osaamisestamme. Itsellänihän on onneksi tälläinen nyky tietämyksellä oikein tehty talo, joten voin nukkua yöni rauhassa.


Jäsenen antama (6.3.2009 klo:22:46) kommentti

Aina yritetään rakentaa voimassa olevan tietämyksen mukaan.Mielestäni muovinen höyry-kosteussulku aiheutaa homehtumista kun se ei useinkaan pysy ehjänä esim. hiirien vuoksi.Rakennetaan uusi hirsitalo nykyisin mukavuuksin, mm.ilmastointi,niin jää jälkipolvillekin vähemmän remppaa.

Jäsenen antama (6.3.2009 klo:23:03) kommentti




Jäsenen antama (6.3.2009 klo:23:11) kommentti

Jos höyrysulku rikkoontuu esim rakennusaikaan tai vaikka hiiret tekevät siihen reikiä, niin ei se ole höyrysulun vika vaan jonkin muun mekanismin. Minä intän tätä sen takia kun joku väitti, että höyrysulku aiheuttaa homevaurioita. Se ei aiheuta homevaurioita jos se on kunnossa ja talot pidetään lämpimänä. On totta että purutalot toimivat ilman höyrysulkua kuten hirsitalotkin. Nehän ovat puuta läpikotaisin, jotka sietävät kymmenkertaisia määriä kosteutta mineraalivillaan verrattuna, mutta purutalokaan ei mene pilalle jos siihen asennetaan höyrysulku.

Asuintaloissa pitää olla ilmanvaihto, oli ne sitten millaisia tahansa. Seinien läpi ei tuuleteta mitään taloja: Jos näin tapahtuu ovat ne tavalla tai toisella tuhon omia. Talojen sisäilma pitää olla aina alipaineinen ulkoilmaan nähden, jolloin rakenteet pysyvät kuivina. Tämä pätee myös purueristetaloihin.

Jäsenen antama (7.3.2009 klo:6:38) kommentti

Kiitos BT. Kuinka todennäköisenä pidät esim. hometta 1 Tuossa talvet kylmillään olevassa? 2 rikkoutunut höyrynsulku asunnossa tapaus?

Tiedän, että ennustamisen on vaikeaa, mutta jos vaikka arvio välillä todennäköinen - epätodennäköinen.

Jäsenen antama (7.3.2009 klo:8:35) kommentti

Loppujen lopuksi kylmillään olevissa rakennuksissa kondenssi / homevaurioriskit ovat pieniä, kunhan vai sadevedet eivät pääse rakenteisiin. Riski näissä rakenteissa on pieni jos rakenteet pääsevät kuivumaan nopeasti. Kaikkein pahimpia ovat kipsoniittituulensuojilla varustetut rakenteet.

Sen sijaan rikkoutunut höyrysulku mineraalivillaeristeissä on todellinen riski, koska sisäilman kosteutta voi päästä jatkuvasti rakenteeseen. Koneellisen poiston taloissa on riski huomattavasti pienempi kuin painovoimaisissa ilmanvaihdoissa. Painovoimaisissa taloissa sisäilman paineen neutraaliakseli on useasti seinän keskivaiheilla eli seinien yläosissa ja yläpohjassa on ylipainetta ja rakenteisiin "puskee" kosteaa sisäilmaa. Voin joskus laittaa tälle palstalle valokuvia yläpohjista, jossa kaikki villojen saumat ovat paksun jään / kuuran peitossa. (HS-vuotaa).

Myös purueristeisissä yläpohjissa on kuuraa / jäätä jos YP:n ilma- / höyrysulku vuotaa. Eijä pakkasen puolella olevaan puuhunkkaan imeydy vettä vaan sekin jäätyy.

Jäsenen antama (7.3.2009 klo:12:52) kommentti

Jos sitä "muovia" ei olisi tullut rakenteisiin, oltaisiinko samanlaisen homeongelman kanssa kun nykyisin? vaikea sanoa se riippuisi siitä millaisia taloja olisi rakennettu, jos olisi jatkettu purueristetalojen kehittämistä, ilman mitään keinotekoisia energiahössötyksiä, oltaisiin mielestäni paremmassa lopputuloksessa kuin nykyisin.



Home kuuluu elämiseen ja siltä ei voi välttyä, mutta silloin kun homevaurioiden takia joudutaan purkamaan rakennuskantaa jonka kuuluisi olla elinkaarensa puolessavälissä tai uudempaakin, on tapahtunut jotain jota ei haluta oikein tunnustaa, on helppo syyllistää huonoa rakentamista, sitäkin on paljon, mutta siltikin jokin mättää, mielestäni tuon energiasumutuksen jälkiseurauksia ei vielä oikein tunneta kunnolla, eikä osata sitä kyseenalaistaa, nimittäin mitä vahinkoa rakennuksille aiheuttaa lisääntynyt villa-eristepaksuus/matalaenergiatalot, kun ja jos otetaan huomioon ilmaston mahdollinen lämpiäminen myös täällä pohjolassa sekä uudet entistä tiukemmat määräykset, merkkejä tuohon suuntaan on jo olemassa.



Nykyaikaan siirretty purueristetalo pärjäisi tässä "uudessa" ilmastotilanteessa erittäin hyvin.





Kun seuraa keskusteluja täällä, niin voi huomata että ehkä eniten keskustelua herättää tavalla tai toisella tehty eristäminen, asia kiinnostaakin monia ja nyt voimassa olevia ratkaisuja ei pidetä itsestään selvyytenä vaan niihin halutaan lisäselvityksiä, onhan loppulaskun maksaja kuitenkin aina se pieni ihminen.

Ennen miehet olisi ihmetelleet tätä nykyajan tietämättömyyttä.







Jäsenen antama (7.3.2009 klo:16:28) kommentti

Ei ennen miehet tienneet mitä tekivät vaan puutalot tulivat luonnostaan, kun muuta ei ollut käytettävissä. Ei 30-60-luvulla tiedetty rakennusfysiikasta yhtikäs mitään.....

Nyt rakennusalan vähemmistö tietää rakennusfysiikasta jorain. Jos nykyajan tietämys olisi ollut silloin 50-60-luvulla olisi puurakentaminen aivan toisella tasolla kuin nyt. Esim Ruotsi ja Saksa ovat puurakentamisessa 20-vuotta meitä edellä. Em maissa on rakennusfysiikkaa opetettu yliopistoissa kun meillä ajettiin hevosella liistereellä....


Jäsenen antama (7.3.2009 klo:16:41) kommentti

Talon siis pitäisi olla ainakin rungon osalta tehty vaikka poltetusta savitiilestä. Sisäpinta tasotettu ja maalattu niin, ettei kosteus mene rakenteisiin. Tuota ei popsi hiiret, ja tiiviskin on. Ei edes pala..Musta alkaa tuntumaan että homma meni justiinsa sillon 50- luvulla "munille" kun näitä rintsikoita alettiin tekemään..varsinkin kun ajatellaan, että millasta asumista niitten pitäs nykyään kestää.








Jäsenen antama (7.3.2009 klo:17:06) kommentti

Älkää huoliko...jos nykyinen meno jatkuu palataan vielä hellahuoneasumiseen..., eli aloitetaan peli alusta.

Jäsenen antama (7.3.2009 klo:21:29) kommentti

Toimistolla on ihan eri jutut kuin työmaalla.


Jäsenen antama (7.3.2009 klo:22:02) kommentti

Itse 60-luvun alkupuolella opiskelleena muistan kyllä saaneeni kohtuulliset perustiedot rakennusfysiikasta jopa erään sivuaineeni yhteydessä. Rakennuspuolelle suuntautuneet lienevät saaneet aiheesta syvällisemmät tiedot jo tuolloin.

Sitten sananen saksalaisesta puurakentamisesta. Pohjois-Saksassa vuosia kulkeneena en muista tavanneeni meikäläisessä mielessä puurakenteista uudisrakennusta siellä, en pien- enkä isompaa taloa. Vanhoja ristikkotaloja (Fachwerkhäuser) löytyy toki paljonkin, muttei niiden rakenteella ole mitään tekemistä meikäläisen puutalon kanssa. Puuta näytetään siellä käytettävän lähinnä kattoristikoina ja välipohjarakenteina. Jopa väliseinät ovat useimmiten kiviaineksista.



Kysyttyäni muuten viime kesäisellä vierailullani sikäläiseltä alaan perehtyneeltä tuttavaltani matalaenergia- ja passiivitalorakentamisesta hänen näkemyksensä oli, että joitakin koekohteita on rakennettu, mutta vielä on odotettava kokemuksia, ennenkuin niitä laajemmin aletaan rakentaa. Uudessa aluerakentamiskohteessa, johon tutustuin Essenissä, ei eristysvahvuuksissa (75mm villaa ulkoseinissä) todellakaan energian säästö päällimmäisenä ajatuksena ole ollut.



Ruotsin rakennustavoista en tiedä.

Jäsenen antama (11.3.2009 klo:21:28) kommentti

Kuivuessaan sanomalehtipaperi kutistuu. Työmaalla piirustusten mukaan asennettu höyrynsulku pitää ulkoseinät kuivina.


Jäsenen   antama (1.6.2015 klo:11:28) kommentti

Älä mene ainakaan laittamaan villaa missään nimessä cutterin tilalle sillä saa homevauriot aikaan helposti. Ota selvää miten vanha rakenne toimii, ennen lisälämmöneristystä.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Höyrynsulku

Lisäkysymys höyrynsulun sijainnista.Ulkoseinissä suosietallaan että höyrynsulku sijoitetaan seinän sisälle, esim kahden eristyskerroksen väliin. Onko huono ratkaisu tai s...

Höyrynsulku villan väliin.

MoikkaOlen rakentamassa 1½ omakotitaloa. Huomasin että olin laittanut höyrynsulun eritavalla kuin talotehtaan piirustuksissa. Kyseessä on siis yläkerran sivuseinät jotka...

Kesämökki ei lämmitystä, rossipohjan höyrynsulku

rossipohjan höyrynsulku ihmetyttää: miksi muovi ?kesämökki on lämmittämätön ja rakennettu rinteeseen, jossa tuulee reilusti rossipohjan alle (korkeus 30 cm -60 cm).Eikö t...

Höyrynsulku + radonputken eristys

Miksi maanvaraisen laatan ja ullakon (=talon lämpimän tilan) välille asennetun radonputken lämpöeristeen päälle tulee vielä laittaa höyrynsulku? En löytänyt tästä teoriat...

Pesuhuoneen höyrynsulku + välipohja

Miten pesuhuoneen höyrynsulku toteutetaan kun detaljit ei vastaa nykyistä rakennetta.Pesuhuoneen ulkoseinän höyrynsulku jatkuu ylös. Päällä koolaus ja kipsilevy. Tuleeko...

Upotettujen valaisimien höyrynsulku

Hei,70-luvun talossa on useita kattoon upotettuja valaisimia. Kuinka ko valaisinten höyrynsulku pitäisi toteuttaa. Valaisin kupu menee 10 cm höyrynsulkuna toimivan muovit...

Rakenteiden U-arvot

Onko seuraavat seinärakenteet omakotitalossa rakennusteknisesti riittävätUlkoseinä:Ulkoverhous hirsipaneeli 23*170 mmTuuletustila 30 mmTuulensuojalevy 12 mmPuurunko 50x12...

Alaslasketun katon rakenne/höyrynsulku puukiukaan yläpuolella

Kyseessä 1980 valmistuneen ok-talon märkätilojen remontti. Miten toteutan oikealla tapaa saunan katon rakenteen puukiukaan yläpuolella ja mikä on oikea tapa kiinnittää al...

Kylpyhuoneen höyrynsulku siporex rivitalossa

Moi, Tarvitaanko siporex rivitalon kylpyhuoneen kattoon höyrynsulku? Ihan ylimpänä on betoni (tms.) kiviaineinen katto. Sen alla kulkee ilmastointi putket ja alaslasketun...

höyrynsulku

Tervehdys kyseessä erillinen talousrakennus jossa kantava väliseinä keskellä,toisella puolella lämmin tila ja toisella kylmä autotalli, väliseinässä ulkoseinärakenne eli...

höyrynsulku

Hirsihuvila ja katon höyrynsulku?Sisäkatto on vino ja ei ole nyt höyrynsulkua muuten kuin tervapaperi ja sekin irti hirsi seinän päädyistä, eli kun sormella kokeilee pane...

Sauna-Satu ja lauteen tukipuu

Terve,Saunaan tulee seinät 250mm:stä kevytsorabetonista. Eristys/höyrynsulku tulee 30mm Sauna-Sadulla. Miten kiinnitän lujasti lauteen tukipuun? Jos laitan levyn läpi alk...

kylpyh/saunan väliseinän höyrynsulku

Terve!Talomme on puurunkoinen elementtitalo. Kosteiden tilojen ja saunan  alueelta on elementistä höyrynsulku poistettu. Kylpyhuoneen seinät on muurattu harkosta ja sauna...

Höyrynsulku purutalossa

Purueristeisen pientalon lisälämmöneristämisestä on väännetty kättä paljon. Parocin ohjeiden mukaan villalla lisäeristettäessä tulee aina laittaa myös muovinen höyrynsulk...

Alapohjaliittymä

Minulla on rakenteilla omakotitalo, jossa 150 mm:n kantava puurunko ja koolattu sisäpuolelta vaakaan 50x50 puulla, jossa 50 mm:n villa. Höyrynsulku on asennettu pystyrung...

Höyrynsulkumuovinasennus

Asensin kuistin kattoon ensiksi höyrynsulun ja sitten ajattelin laittaa seinät. Haittaako nurkissa jos höyrynsulku menee päällekkäin 3-4 kerrosta, kun kattoon asennettu h...

höyrynsulku

rakenne on :ulkovuorilauta,tuuletusrako,tuulensuojalevy 13mm,runkovilla 150mm,ilmansulkupaperi,50x50 koolaus ja villa,höyrynsulku,gyprok.Villa on kivivillaa.Tarviiko tuo...

Höyrynsulku

Remontoidaan ns. suurkeittiötä. Tarkoituksena on purkaa ulkoseiniltä olevilta lastulevyseiniltä laatat. Tarkoitus asentaa vanhan lastulevyn päälle kipsilevy, vesieristys...

Saunan/pesuhuoneen seinän muovi.

Rakennan uutta omakotitaloa talotehtaan elementtipaketista jossa saunan ja pesuhuoneen elementeissä on höyrynsulku muovi mutta ei kyproc levyä. Tuleeko tämä hoyrynsulku m...

villoista

Moi. Voinko laittaa yläpohjaan purueristeen päälle haravoitavaa/käsinleviteltävää vuorivillapurua lisäeristeeksi 150mm, vai olisiko selluvilla parempaa? Höyrynsulku mall...

Höyrynsulku

Asumme 1976 tehdyssä 1 1/2 (alakerta -76, yläkerta-91), kerroksisessa talossa johon olen vesivahinkojen vuoksi tehnyt aikamoisia korjaustöitä. Pesuhuoneen korjauksen yht...

välitilantuuletus

Tilanne on tämä: sauna on alakerrassa ja yläpuolella makuuhuone. Saunan ja pesuhuoneen alaslaskettuun kattoon tulee höyrynsulku ja poistoilmanvaihtoputket kulkee välitila...

höyrynsulkumuovin paikka

Jos rakenteena on tuulensuojalevy 12mm , 150mm runko + 150mm villa, höyrynsulku, 50mm vaakakoolaus + 50mm villa, niin onko höyrynsulkumuovin lämpimälle puolelle jäävällä...

höyrynsulkumuovin paikka

Miten toteutetaan höyrynsulku rintamamiestalon yläkerrassa? Rakenne ulkoa sisälle päin: uretaanilevy 80 mm, 50 mm villa+ 50 mm villa, pintamateriaali. Mihin kohtaan höyry...

höyrynsulun paikka

Tietääkseni maanvaraisessa laatassa höyrynsulku tulee lattiastyroksien päälle ennen verkkoa ja lattialämmitysjohtoja. Miten on niissä kohdissa joihin tulee vesieristys, e...