Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

Passiivitalon rakentaminen ja ongelmat

Energianeuvonta

Kysytty: 10.4.2011 klo:19:47
Passiivirakentaminen tulee vauhdilla. Eräs firma, pelkästään passiivitaloihin erikoistunut, lupaa rakenteilleen 20 vuoden takuun. Firma tekee asennuksen itse. Rakenteita on joko tuuletusraolla tai ilman. Firma vetoaa siihen että tuuletusraottomia taloja on tehty maailman sivu (rintamamies- ja hirsitaloja). Passiivitalopaketteja on tarjolla vain vähän, ollaanko tässä jumiuduttu vanhaan vai onko kyseessä yksinkertaisesti rakenteen toimimattomuus?

Tarkoituksena on rakentaa lähitulevaisuudessa, mahdollisesti aloittaa jopa tämän vuoden puolella. Passiivirakentaminen kiehtoo vähäisen energian kulutuksensa ansiosta, ero matalaenergiatalon minimivaatimuksiin on mittava. Talon rakentaminen on tod. näk ainutkertainen projekti ja asuminen laskettu toteutettavaksi samassa talossa pitkälle tulevaisuuteen. Todelliset kokemukset passiivitaloista ovat harvassa eikä niitä googlaamalla löydä. Silti Ruotsissa ja Saksassa on pitkäaikaista (?) kokemusta passiivirakentamisesta ja ilmasto samankaltainen. Suomessa nollaenergiarakentamiseen olisi tarkoitus siirtyä vuoteen 2020 mennessä, passiiviin jo ilmeisesti aiemmin. Oulussa ollaan ilmeisesti edelläkävijöitä.

Passiivitalossa olisi siis kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamisen laadukkuuteen, lto:n hyötysuhteeseen ja ilmanvaihdon äänieristykseen, talotekniikan varmaan ja tarkkaan toimintaan, varalämmönlähteeseen (varaava takka), ikkunoihin ja oviin (vakiona aukeamattomat ikkunat, mikä ei kuulosta järkevältä, varasuunnitelma ilman poistoon tulee olla), auringolta suojaamiseen ja kesäajan viilennykseen.

Periaatteessa voisi olettaa että edes matalaenergiatalon rakentaminen ei pitemmällä ajanjaksolla enää kannattaisi vaan passiivitalo olisi ainoa järkevä sijoitus jo nyt alkavalle rakentajalle. Toisaalta omalla kohdalla mihinkään "energiankulutuskilpailuun" ei ole tarkoitus osallistua vaan toteuttaa rakenteet realismi huomioon ottaen, eli mahdollisimman vähäisiin vuotolukuihin ei ole tarkoituskaan pyrkiä vaan tehdä ainoastaan passiivivaatimukset täyttävä talo siten että rakenteiden kestävyys ja mukava ja taloudellinen asuminen taataan pitkälle tulevaisuuteen. Kompromissi on tässä avainsana.

Huoltovapaata ja ongelmatonta taloa on varmasti mahdoton rakentaa millä tahansa rakenteella, kaikissa on omat huonot ja hyvät puolensa. Talon elinkaari ilman vaipan peruskorjausta on todennäköisesti maksimissaan 25 vuotta, olipa rakenne mikä tahansa. Huoltovapaa talo ei tule varmasti koskaan toteutumaan vaikka optimaaliseen tilanteeseen kaikilta osin tietysti pyritään. määräykset ja maailma muuttuvat jatkuvasti ja 20 vuoden päästä ollaan aivan toisessa tilanteessa.

Pyytäisinkin kokemuksia ja ajatuksia passiivirakentamisesta, sekä asujilta että rakentajilta. Ennakkoluulot ja uskomukset voisi tässä jättää huomiotta ja keskittyä vain siihen mitä kokemus on osoittanut. Talot on aina rakennettu aikakauden hengessä, nyt eletään passiivi- ja energiansäästötrendissä.

T: Jussi Suhonen














Virallinen vastaus
Suomalaiset kokemukset ovat todella vielä vähäisiä. Emme voi ottaa mallia saksalaisista kokemuksista. Siellä on tällä hetkellä jo lämpötilat selvästi kasvukaudessa. Ruotsalaisista asuu selvästi yli puolet Helsingin eteläpuolella. Lämmitystarve on täysin erilainen. Näissä valtioissa energiaan panostetaan yhteiskunnan taholta muutenkin kuin määräyksillä. En missään nimessä vastusta kirjoituksellani määräysten kovenemista. Rakentamisen kokonaislaatuun pitää kiinnittää ensimmäiseksi huomiota. Rakenteet voivat nimellisesti vastata passiivitalon vaatimuksia, mutta ne eivät täytä edes matalaenergiatalon tavoitteita lämpöeristeiden ja höyrysulun huonon asennuksen vuoksi. Tehdasasennuksella tähän saadaan lisävarmuutta. Silti aina lopputulos pitää lämpökuvata. Pelkällä eristevahvuudella ei saada aikaan kumpaakaan talomallia. Tekniikkaan pitää kiinnittää huomiota. Ilmanvaihto kuluttaa merkittävän osan lämmöstä. Suurena vaarana on asunnon liikaa lämpiäminen. Tällöin turhaa energiaa kuluu asunnon viilentämiseen. Ratkaisut eivät saa mennä ylitavoitteiksi. Iso leivinuuni ei välttämättä kuulu näihin taloihin. Sen lämpöä ei voi hyödyntää. Valaistus pitää suunnitella tarpeiden mukaan, mutta ylivalaistus tuottaa liikaa lämpöä merkittävän määrän vuodesta. Myös elämäntavat vaikuttavat ratkaisuun. Jos perhe on paljon kotona, pidän hyvänä ratkaisuna matalaenergiataloa. Jos perheessä harrastetaan paljon, ja kotona käydään vain nukkumassa, passiivitalo voi olla hyvä ratkaisu. Jotta kokonaissäästö saadaan aikaan, pitää miettiä koko perheen elinkaari ja talon elinkaari. Ratkaisut ovat hyvin henkilökohtaisia.

Arvostele vastaus kysymykseen "Energianeuvonta / Passiivitalon rakentaminen ja ongelmat":
Jäsenen antama (11.4.2011 klo:10:06) kommentti

SPU eristeenä, tiili/ betoni sekä sisä-että ulkopinnassa niin ala- kuin yläpohjassa tuottaa 50-100 vuoden huoltovapaan ulko/ sisävaipan rakenteen helposti. LTO ja maalämpö sekä älykäs energianohjaus varmistavat onnistuneen passiivitalon rakentamisen lopputuloksen.

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:12:43) kommentti

Maalämmön käytölle passiivitalossa kaipaisin perustelua

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:14:46) kommentti

Ensiksi: sähkön hinta kallistuu koko ajan. Toiseksi: eristeet voivat olla ohuemmat maalämmön kanssa.



Vesikiertoinen lämmitys on tulevaisuutta ajatellen joka tapauksessa tarpeen, koska siihen voidaan yhdistää melkein kaikenlaiset lämmönlähteet ja lattialämmitys, joka maalämmön kanssa on helppo ja halpa toteuttaa, on myös mukavuustekijä (suorasähkössä lattialämmitys on taas melkoinen energiasyöppö ja käyttökustannuksiltaankin kallis).








Jäsenen antama (11.4.2011 klo:15:25) kommentti

Eristeet ohuemmat?? Eli jos laittaa 3-4 maalämpöjärjestelmää niin villat voi jo jättää kokonaan pois? Erikoinen ajatusmaailma..



Lattialämmityksen mukaavustekijä passiivitalossa on aika kyseenalainen sekin.



Kun lämmöntarve on alhainen, niin miksi investoida paljon rahaa lämmityslaitteisiin, ja tehdä se vielä niin, että ohentaa sitten eristystä??






Jäsenen antama (11.4.2011 klo:16:37) kommentti

"Eristeet ohuemmat??"

Tottakai eristeet ja lämmitysjärjestelmä sovitetaan optimaalisesti toisiinsa sopiviksi. Yleensä talossa on yksi maalämpöjärjestelmä.

Pois suljettu ei ole sekään että naapurit käyttävät yhteistä maalämpöjärjestelmää, jolloin hyötysuhde tulee vieläkin optimaalisemmmaksi. Kyllä tämä on ihan oikein ajateltu.

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:17:06) kommentti

Voisiko joku selventää tuon SPU-jutun. Mistä on kyse ja miksi peittoaa "vanhan" mallin eristeet? Mitä materiaalia ovat? Maalämpö tosiaan tulisi kysymykseen esimerkiksi rivitalon tms tapauksessa, jolloin perustamiskustannukset ja hyöty jakautuisivat. Yksittäistä pientaloa rakentaessa on vaikea ymmärtää mitä maalämmöllä passiivitalossa tehtäisiin. SPU-eristeistä sen verran että olen ymmärtänyt että niillä päästään ohuempaan seinärakenteeseen samalla hyötysuhteella kuin paksummalla villoituksella. Mitä tulee lattialämmitykseen on se perusteltua varmasti laatoitetuissa ja märissä tiloissa, mutta onko vesikiertoinen lattialämmitys ylimitoitettua?

T: Jussi

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:17:57) kommentti

Itse ajattelin että SPU olisi eristeenä sen vuoksi hyvä, koska se ei juurikaan voi homehtua niin kuin selluvilla tai mineraalivilla tai pellava tms. eriste. Tämä liittyy myös tuohon tavoiteltuun huoltovapaaseen rakenteeseen.



Pasiivitalossa paksuilla eristeillä kosteuden hallinta on erityisen haastavaa varsinkin yläpohjassa.

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:18:02) kommentti

Maltan tuskin odottaa, että tämä ketju pääsee kunnolla vauhtiin :D



Jotain heti alkuun, LTO, maalämpö ja energianohjaus ei varmista juuri mitään rakentamisen laadun suhteen ja sen suhteen homman tulee olla oikeasti kunnossa.



Lattialämmitys on (joku jo mainitsikin) melko turha talossa, jota ei lämmitysjärjestelmällään juurikaan lämmitetä. Kivilattioita kannattaa välttää, koska ne tuntuvat kylmiltä jo matalaenergiataloissakin -20 pakkaseen asti. Itse laittaisin jonkin sortin ilmalämmityksen (vesikennolla) ja kenties lattiapiiri kosteisiin tiloihin ja ulkoseiniä kiertämään, etenkin isojen ikkunoiden kohdalle.



Tiiveyshän on aika oleellistta, siksi kiinteät ikkunat on perusteltuja, toki, voi sinne pari avattavaakin laittaa.



Myös uretaanin käyttö eristeenä kannattaa pohtia yksityiskohtiaan myöten, eriste on hyvä (seinäpaksuus järkevä) mutta helppo sillä on mokaillakkin.

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:18:19) kommentti

Lueskelin tuossa yöllä töissä ollessani netistä tulevaisuuden näkymiä rakentamisesta. Kaikki korjausrakentaminen vuodesta 2020 tultaisiin mahdollisesti toteuttamaan passiivimitoitettuna. Lainsäädännöllisesti tuskin ketään on mahdollista pakottaa näin tekemään, mutta oletan että kannustimia pyritään asettamaan siihen suuntaan että käytännössä tähän pyrittäisiin. Tästä näkökulmasta katsottuna passiivirakentaminen on ainoa oikea vaihtoehto jo nyt. Tosin tässä pitää muistaa että energian hinnan on noustava siten kuin sen on ajateltu nousevan.



Miten tuo kivilattioiden kylmyys olisi vältettävissä ilman investointeja vesikiertoiseen lattialämpöön? Toisaalta passiivitalojen ongelma tuntuu olevan enemmänkin viilennyksen tarve? Olisiko mahdollista toteuttaa vesikiertoinen menetelmä, joka sekä viilentää että lämmittää? Jotain olen kuullut "putket maaperään ja vettä kierrätetään maaperän kautta siten että viilenee kesällä ja lämpenee talvella" -menetelmästä. Asiantuntija kun en ole niin en asiasta mitään tiedä. Onko tällainen menetelmä toimiva? Perustuskustannukset tuskin kovin korkeiksi nousevat.



Mr ElMaco: Onko kokemusta SPU-levyjen asennuksesta ja mitkä ovat yleisimmät mokat joita tehdään?

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:22:59) kommentti

nro 3 perustelu maalämmölle: lämmin käyttövesi. Jos talossa myös asutaan ja porukkaa on, tahi sattuu olemaan tulevaisuuden toivoja "sopivassa" iässä, niin myös sitä käyttövettä kuluu ihan kiitettävästi. (vs sitä vettä lämmitellään suorasähköllä, puolen metrin eriste seinässä ei valitettavasti lämmitä sitä vettä) Toisekseen, kun lämmityksen (lämpö+vesi) tarve on pienempi, myös pienempi pumppu ja kaivo/maa putkisto riittää, säästöä tulee siis tätä kautta vs "normi"talo. Varsinkin porakaivon hinta pienenee lähes lineaarisesti pituuden funktiona.



Kyllä, voi sitä vettä sillä takallakin lämmittää kierukoiden kera, mutta miksi roskaa ja tuhkaa tuottava "lämmityskattila" pitäisi laittaa keskelle olohuonetta?Toki se on mahdollista, mutta kannattaa huomioida että kierukatkin maksaa ja ei pidä unohtaa sitten sitä erillistä lämmityskattilan (takan) tuloilmaputkea jos kyse on tiiviistä passiivitalosta.



Vesikiertoisesta lattialämmityksestä vielä sen verran että se ei huono idea ole jos on kivi etc lattioita, ehkäpä voisi harkita huomattavasti harvempaa putkitusta, niin ei pala sitä "edullista" sähköä taas. Ja mikään ei estä suunnittelemasta putkituksia kulkuväylille, kaappien alla tarve lienee vähäisempi.



Niin ja sitten viimeiseksi: Valaistus. Ei kannata rakentaa "passiivitaloa" ja asentaa kattoja täyteen 50w halogeeneja..Ompas kumma kun ei talon "lämmitykseen" mene kuin alle 5000kWh, mutta käyttösähköä palaakin sitten siellä "kattopatterissa" ihan kiitettävästi :). Itseasiassa kannattaa harkita joko energiansäästö tai ledi valoja, niiden ei tarvi olla spotteja, paremman yleisvalon saa ns. alasvaloilla (vähän kuin iso spot, halkaisijat on luokkaa 150mm++) tai sitten voi kikkailla vaikkapa t5 loisteputkilla.

Jäsenen antama (11.4.2011 klo:23:02) kommentti

nro 4: "ilmainen" viilennys maalämmön kanssa. IV koneeseen voi liittää esilämmitys/viilennys patterin, jolla parannetaan systeemin vuosihyötysuhdetta käyttämällä maapiirin nestettä joka lämmitykseen tai viilennykseen. Toki viilennysteho on pienempi kuin erillisillä ilp:llä, mutta tämä on hiljainen ratkaisu ja viilennys tulee sinne mistä siitä on paljon hyötyä, ainakin jos ajatellaan nukkumista (iv:n tulot makuuhuoneissa ja oh:ssa yleensä). Kulu on ainoastaan kiertovesipumpun energiakulutus.

Jäsenen antama (12.4.2011 klo:8:57) kommentti

Kiitokset JTProlle asiantuntevista kommenteista.

Ylläpidon vastauksestakin käy ilmi kohtuus ja kompromissit. Lämpökuvaus pitää tehdä, ja se pitäisi tehdä mieluiten ensin tehtaalla ja vielä uudelleen kun asennettu, jotta kuljetuksen ja asennuksen aiheuttamat vauriot nähdään. Tämä tietysti riippuu rakentamistavasta (tulevatko valmiina elementteinä vai eristetäänkö paikan päällä). Tietysti elementtien saumat on hyvä katsoa läpi.

Ajattelisin itse, että muutama avattava ikkuna ja jonkinlainen pakollinen tulisija ovat passiivitalossa välttämättömiä. Näin siksi että sähkökatkojen aikaan ilmanvaihto/lämmitys täytyy hoitaa jotenkin.

Ymmärsinkö JTPron kommenteista että porakaivon ja maalämmön porauksessa pääsee yhdellä reiällä/porauskerralla? Tällaisessa tilanteessa porauskustannukset on jaettavissa mikä on niiden suuruus huomioon ottaen ehdottomasti järkevä ratkaisu. Kaava-alueella (johon itsekin suunnittelen rakentavani) jää tietysti porakaivon osuus huomiotta, koska käytössä on kunnan vesi.

Missä vaiheessa ledien kehitys menee? Mikäli energiansäästölamput haluaisi tulevaisuudessa vaihtaa ledeihin, tarvittaisiinko uudet johdotukset? Tässä tilanteessa olisi tietysti järkevää harkita kaapeleiden putkitusta. Entä jos ei vedäkään kaapeleita, vaan irralliset karvat kurttuputkessa. Voisiko sillon ledit asentaa myöhemmin ilman piuhojen vaihtoa? Ledeihin kai tarvitaan kuitenkin muuntaja.

Jäsenen antama (12.4.2011 klo:12:19) kommentti

Kysyjä! Olemme varmaan melkein samassa veneessä. Katso YV!

Jäsenen antama (12.4.2011 klo:17:16) kommentti

Kannattaa kyllä tarkkaan laskea, maksaako maalämpö itseään koskaan takaisin passiivitalossa, mieluiten niin, että värkki kestäisi käyttökunnossakin tuon ajan. Kun kyse on lähestulkoon pelkän käyttöveden lämmityksestä, voi siinä säästää kevyemmilläkin investoinneilla (Vaikkapa aurinkokeräimet, joiden hinta on vasta tulossa järjelliselle tasolle).



Kivilattioiden kylmyyden voi välttää minimoimalla kivilattioiden määrän mahdollisimman pieneksi, ja lämmittämällä ainoastaan kivilattioita. Kylmiä ne tulee olemaan silti, kun ei niitä voi juurikaan lämmittää.



Tuloilman lämmitys tulee jotenkin huomioida, koska muuten noi makkarit on likimain tuloilman lämpöisiä.



Tuloilman esilämmitys/jäähdytys ennen IV-konetta maapiirillä onnistuu kohtuu edukkaasti ilman lämpöpumppuakin, jos vähän viitsii näperrellä.



Tuolla aikaisemmin mainittiin uretaanin homehtumattomuudesta, jos tiiveys ei ole kunnossa ja alipaineistus pettää, turahtaa ne homeeseen siinä missä muutkin. Mutta urtsista saa kyllä erittäin tiiviin torpan aikaiseksi. Nimimerkki Monta lienee asiantuntija uretaanin suhteen.
























Jäsenen antama (12.4.2011 klo:19:48) kommentti

Alkuperäisessä merkityksessään passiivitalo ei lämpöhäviöidensä korvaamiseen tarvitse lainkaan muuta lämmitystä, kuin minkä asukkaat, kodinkoneet, valaistus, ruuan valmistus yms toiminta tuottavat. Tämä lähtökohta ei rakentamisessa juuri kompromisseja salli, vaan tuloksena olisi jotakin passiivi- ja tavallisen talon väliltä eli matalaenergiatalo.

(Sallittakoon jokin vähäinen lämmönlähde sen varalle, että asukkaat ovat pitkiä aikoja poissa, talvilomalla esimerkiksi.)

Lisäenergiaa tarvittaisiin siis käyttöveden lämmittämiseen ja ajoittaiseen asunnon viilentämiseen.

Takavuosina asuessani pohjois-Saksassa ja Hollannissa sikäläinen lämpimän veden valmistus tapahtui sitä mukaa kuin vettä tarvittiin - ilman mitään varaajaa - tosin maakaasulla. Kun hanan avasi, kaasupoltin syttyi lämmittäen vain käytetyn vesimäärän ja sammui, kun hanan sulki.

Itse laite oli hiukan kenkälaatikkoa kookkaampi enkä usko sen paljonkaan maksavan. (Sikäläiset ovat taloudessa tarkkoja :-))

Niinpä tuli mieleeni, voisiko vastaavan toteuttaa sähkövastuksilla, kaasu kun täällä on harvinaisuus. Karkean laskelman mukaan suihkun ottaminen vaatii n. 20...25 kW:n tehon. Ei kai ihan mahdotonta.



Rakennuksen viilennyksen tehontarpeesta käsitykseni on kovin hatara,

mutta periaatteessa voisi viilennettävästä sisäänpuhallusilmasta siirtää lämmön "kylmävesisäiliöön",josta vesi läpivirtausvaihtimen kautta kulkeutuisi lämpimän veden käyttöpisteisiin.



Että tämmöinen raakakonsepti tuli vaan mieleen.

Jäsenen antama (12.4.2011 klo:22:32) kommentti

"Takavuosina asuessani pohjois-Saksassa ja Hollannissa sikäläinen lämpimän veden valmistus tapahtui sitä mukaa kuin vettä tarvittiin - ilman mitään varaajaa - tosin maakaasulla. Kun hanan avasi, kaasupoltin syttyi lämmittäen vain käytetyn vesimäärän ja sammui, kun hanan sulki.

Itse laite oli hiukan kenkälaatikkoa kookkaampi enkä usko sen paljonkaan maksavan. (Sikäläiset ovat taloudessa tarkkoja :-))"



Onhan noita sähköllä toimiviakin. Esim Thaimaassa varsin yleisiä. Taisi pari viikkoa sitten ruotsalaispariskunta ottaa viimeisen suihkunsa tuollaisella varustetussa kylppärissä.




Jäsenen antama (13.4.2011 klo:9:12) kommentti

Niin. En ole kovin selvillä siitä, miten sähköturvallisuus täällä on hoidettu, kun lämminvesivaraajia lämmitetään sähkövastuksilla.

Jäsenen antama (13.4.2011 klo:9:45) kommentti

Sellaisia kaasutohottimia oli käytössä Suomessakin jotain 50 vuotta sitten ja sellaisia näkee vieläkin jossain etelän lomakohteitten halvoissa hotelleissa. Ne ovat halvalla toteutettuja ratkaisuja kun tahdotaan jälkikäteen saada pelkästä kylmävesiputkesta ulos kuumaa vettä. Ne eivät ole mitenkään vakavasti otettavia lämpimän veden tuottotapoja.

Jäsenen antama (13.4.2011 klo:9:46) kommentti

Tässä hyvä blogi, jossa on kerrottu passiivitalon rakentamisesta, ylä- ja alamäkineen. Blogin pitäjä näyttää vielä päivittävän sivustoaan aktiivisesti ja vastaa kysymyksiin.



Kun tämän sivuston olet lukenut, tietänet jo paljon enemmän ainakin yhdestä jo toteutuneesta kohteesta.



http://tvarjola.blogspot.com/


Jäsenen antama (13.4.2011 klo:10:31) kommentti

En minä suorasysteemiä mitenkään tyrkytä, mutta mainitsemallani alueella se pientaloissa oli vallitseva tapa. Järjestelmään toki kuului sekä kylmä- että lämminvesiputkisto. Veden käyttö ei mitenkään poikennut täkäläisestä. Tiskivesi tuli riittävän kuumana ja suihku haluamansa lämpöisenä jne. Sähkö tietenkin olisi suorasähköä, mutta laitteisto tuskin paljoa maksaisi eikä kummoista tilaa tarvitsisi.

Mainittakoon vielä, että asuntoni siellä eivät todellakaan olleet missään passiivitaloissa, mutta patterien kiertovesi lämmitettiin aivan samanlaisilla "kaasutohoilla". Primitiiviseltähän se monimutkaisuuteen tottuneesta aluksi vaikutti, mutta käytössä osoittautui yhtä vaivattomaksi kuin täällä käytössä olevat järjestelmät.

Jäsenen antama (13.4.2011 klo:11:34) kommentti

Tuo T. Värjölän blogi (http://tvarjola.blogspot.com/) on ollut todella mielenkiintoinen tuttavuus. Hienoa työtä ja todella harvinaisia käytännön kokemuksia asioita kaunistelematta. Kiitokset vielä Värjölälle.

Kiitos muillekin mielenkiintoisista ideoista. Kysyisin vielä tuosta leditekniikasta passiivitalossa. Onko ledien ja energiansäästölamppujen välillä lämmöntuottoeroa ja ovatko ne tarpeeksi merkittäviä lämmittäjiä passiivissa? Päästäänkö nykyajan leditekniikalla tarpeeksi lämpöiseen, "luonnolliseen" valoon vai rajoittuuko ledien käyttö lähinnä sinertävän valon aallonpituuksille?

Entä millä tavoin em. talo Värjölän yläkerran lämmönvaihtelut pakkasella saadaan kuriin, käytännön ehdotuksia?

Jäsenen antama (13.4.2011 klo:12:36) kommentti

Ledien lämmöntuotossa ongelma on sen paikallisuus, eli lämpö tulee pienelle alueelle ledin taakse. Tuolta se pitää saada johtumalla pois. Tämä rajoittaa valaisimen/lampun suunnittelua. Kun sähkötehoa on paljon, ei lämpö pysy enää kurissa.



Edellisistä johtuen omasta mielestäni led-valaisimet pitäisi aina suunnitella led-valaisimiksi, jolloin kaikki asiat voidaan ottaa huomioon. Ns.korvauslampuissa tehdään aina jonkin sortin kompromissi joka tyypillisesti lyhentää käyttöikää



Lämpimiä sävyjä on toki olemassa. Mutta valoteho jää näissä alhaisemmaksi. Alalla ilmoitetaan vaikka mitä arvoja, joten ei kannata mainoksia lueskella, vaan vaatia AINA testituloksia valon määrästä yms.



Muutenkin kannattaa aina ensin kokeilla lamppua/valaisinta jota on hankkimassa. Värisävy voi olla mitä vaan, vaikka myyjä ilmoittaakin sävyksi vaikka 3000K lämminvalkoinen.

Jäsenen antama (14.4.2011 klo:23:53) kommentti

Kommentti kysymykseen maalämmön porareiän tarpeesta. Jos on "passiivitalo" tai vastaava vähän lämmitysenergiaa tarvitseva talo, on myös maalämmön tarvitseman lämpökaivon koko pienempi. Eli selvitään lyhyemmällä kaivolla ja kun porauskulu on pintamaan läpäisyn jälkeen lineaarinen reiän pituuteen, niin kas kummaa, lämpökaivo ei olekaan niin kallis kuin "tavallisen" talon lämpökaivo. Ja saahan siinä yleensä lisäksi "kaupan päälle" vesikaivon mistä saa kasteluvettä kesäkuuman porottamalle nurmikolle. Mutta en yhdistäisi porakaivoa (käyttövesi) ja maalämpöä samaan reikään, jos käy vaikka niin että putkisto rikkoontuu.



Aurinkolämmöstä sen verran että sen kustannus/hyötysuhden ei mitenkään erityisen järkyttävän hyvä liene vielä. Kannattaa etsiä TM:n artikkeli asiasta, siinä oli mittaustuloksia toteutuneesta kohteesta useamman vuoden ajalta.



Mitä tulee ledeihin, kannatan leds:n kommenttia - testaa ensin mitä ostat. Laatuerot ovat valtavat: ledeillä voi korvata 50W halogeenin, mutta on turha kuvitella että marketin hyllyltä napattu kaukomaan ihmehalpatuonti korvaisi sen 50w halogeenin, vaikka pakkaus niin kovasti yrittäisi vakuutella spekseissään. Eroja on valotehossa, energiatehokkuudessa (valoa per 1 W), valon sävyssä, värintoistokyvyssä (ra). Esim. eräältä perinteiseltä valaisinvalmistajalta (P*) löytyy laadukkaita led tuotteita, ovat vaan tavalliselle ostajalle vähän ylihinnoiteltuja.



Miten hallita lämpötilan vaihtelut kuten oli Värjölän blogissa? No tässä yksinkertainen ehdotus uudisrakentajalle: rakennetaan taloon "lämmitysjärjestelmä" (!). Otetaanpa yksinkertainen numeroleikki: jos tavallisen talon vesikiertoinen lattialämmitys (putkitus, jakotukit, termarit etc) maksaa vaikkapa 4000e urakkana paikalle tehtynä, niin mitä vastaava maksaa "passiiviin"? Summan voinee(?) puolittaa suoraan koska lämmitysenergian tarve on huomattavasti pienempi (vähempi putkea), termareita kuitenkin sama määrä (joka piiriin?) jotta voidaan estää paikallinen ylilämpö "yliaktiivisissa" tiloissa. Eli kuvitteellinen alakerran kuntohuone ei muuta trooppisen lämpimäksi lämmityksen takia, mutta yläkerran makkarissa tarkenee kumminkin kovallakin pakkasella tai palattaessa etelän lämpölomalta.

(yksinkertaisin ja halvin vaihtoehto on tietenkin pari ylimääräistä vilttiä etc, mutta ei taida olla nykyihmisen mukavuuteen tottuneen elämän vaihtoehto). Jos talo maksaa 200k€, niin onko järkevää säästää lattialämmityksestä esim. 2000€ (1% koko hinnasta - taitaa ne design kalusteet ja laatatkin jo maksaa enempi ja ne kalusteet voi sentää helposti vaihtaa jälkikäteen..). Kannattaako todella jättää pois?

(lvi suunnittelijan on tietenkin ymmärrettävä mitoittaa oikein, huomattavasti kevyempi mitoitus riittää, eikä mennä sillä samalla kaavalla kuin normaalisti)



"Edullista" sähköenergiaa hyödyntämällä paikallisen alilämmön voi helposti hallita tulokanavan eteen tyrkättävillä ilmangrilleillä, jotka lämmittävät tuloilman sopivan lämpöiseksi tarpeen mukaan. Tai vielä yksinkertaisemmin perinteisillä sähköpattereilla, ovat lähes "puoli-ilmaisia", sähkökaapeleilla lattiassa tai vaikkapa kattolämmityksellä, huomaamaton ja helppo säädettävyys.



Saanen kuitenkin huomauttaa että passiivitalokin tarvii sen lämmitysenergia jostakin, eristeet sinällään eivät "lämmitä", ne vain vähentävät lämpöhukkaa. Esim. referoidussa blogissa kuukauden sähkökulu maaliskuussa oli n.1400kWh, sitä ennen 2400kWh.

Tässä "kohteessa" missä tätä postia kirjoitetaan, n.4 kuukauden (tämä talvi) sähkönkulutus oli yhteensä alle 1300kWh ("eko"-plasma-tv,sähkökiuas,lämmitys tulee sitten kunnallisen monopolin kautta). Eli jostain täytyy sitten se erotus kaivaa, jos ei muuten niin valtakunnan verkosta "edullisella" sähköllä.



Mutta loppupeleissä passiivitalon "lämmitysjärjestelmän" valinnan kannattavuudessa ei voi antaa yleispätevää neuvoa. Jokainen tilanne on erilainen. Ihmisen mieltymykset, kohde, sijainti, elämäntavat, ideologia vaikuttavat siihen mikä loppupeleissä tulee valituksi.



Montako henkeä, onko teini-ikäisiä veden läträäjiä, tykätäänkö 25C huonelämpötilasta, kuinka suuri talo, lapissa vai uudellamaalla, käytettävissä olevat ratkaisut (ei porakaivoa saviliejuun), onko saatavilla edullisia tai jopa "ilmaisia" polttopuita etc.

Onko ratkaisu "lämmityskattila" (takka kierukalla olohuoneessa), tuloilman esilämmitys sähköllä, maalämpö, vesi-ilmalämpö, suorasähkö it's up to you.

Jäsenen antama (15.4.2011 klo:10:41) kommentti

Passiitalo ei tarvitse maalämpöä eikä kannata ainakaan tehdä/valmistaa sitä.

Jos ei sitten tullutkaan (vertaa "hiiri se kissalle takkia ompeli") passiivitaloa, niin siihen on syytä varautua: noin neljä viemäriputkea sokkelin alta tekniseen tilaan, "ylösnosto" jätetään lattian alle sopivaan kohtaan merkaten tarkasti ja varataan niille muille vehkeille teknisestä tilasta paikka/tila.  

Jäsenen antama (17.4.2011 klo:23:35) kommentti

Suomessa, tai ainakin tässä maassa keskimäärin, ei pelkkä "passiivisuus" riitä kaikkeen lämmitykseen. netistä löytyy hakemalla erään passiivitalo toimittajan kohteita (www.passiivitalo.***) ja myös toteutuneita sähkönkulutuksia. "takka" talossa jossa takka (kierukalla) lämpiää talvella joka päivä, toteutunut vuosi-sähkönkulutus oli ~5700kWh. Toinen kohde ilman takkaa oli taas +10 000kWh, olikohan jotain 12000kWh luokkaa. Talot äärimmäisen tiiviitä (mittausraportit sivuilla), paksut eristeet ja "maalämpö" esilämmittämässä iv-konetta.



Toisaalta, tiedän taas 80-luvun >100m2 talon jossa sähkön vuosikulu <5000kWh ja puulämmitys kattilalla - kerran päivässä talvella puuta takkaan, samoin kuin edellämainitussa passiivitalossa.



Ero tulee vain siinä että nyt uudisrakennetussa passiivitalossa on kuutioita reippaasti yli 50% enemmän, voi olla jopa tuplasti vs aiemmin, vaikka väkimäärä on about sama.



Eli jos haet passiivitalolla pieniä kokonaisenergiakuluja, karsi lämmitettäviä kuutioita tai varaudu sitten johonkin (lisä)lämmönlähteeseen, vaikkapa sähköön tai puulämmitykseen takalla.


Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Ilmanvuotoluku

Rakennutin urakoitsijalla v.2012-13  passiivitalon tiiviysmittauksessa  saatiin luku 0,47  Rakennuksessa ilmeni jonkinverran liikkumista ja päät...

Harkkomuuraus&tiilimuuraus

Mitkä ovat harkkomuurausten ongelmat ja miten varautua siihen ja tiilimuurausten ongelmat ja varautuminen siihen??...

Eristemateriaalien ominaisuudet

Kysymyksessä uuden talon kellarikerroksen maanvarainen lattia. Rakennesuunnittelija on piirtänyt laatan alle 100mm EPS100 Lattia eristettä. Tarkoituksena olisi asentaa la...

rakennuskustannukset avaimet käteen periaatteella

Olen täysin vihreä rakennusasioissa, mutta asuntojen hintoja katsellessa rakentaminen on alkanut kiinnostaa. Lähtöajatuksena nyt siis on tutkia, mitä maksaa ja vaatii rak...

Piharakennuksen korotus?

Kohde on n. 6,5m x 6,5m puurunkoinen, pystylautaverhoiltu, villaeristetty, harjapeltikattoinen eristetyn betonilaatan päällä oleva puolilämmin varasto...

Salaojien laitto vanhaan taloon

Salaojien ja sadevesiviemäröinnin rakentaminen vanhaan rakennukseen kaupunkialueella...

Grilli kodat

Grillikodan rakentaminen...

kolmiorimakate, tiilihormin läpivienti

Läpimenon rakentaminen ohjeet...

kivi vai puu

Paljonko maksaa neliöltä puutalon  ja kivitalon rakentaminen?...

Vintin lattia

Vintin lattian rakentaminen.Nyt siinä on vaan sahanpurua eristeenä....

Lauta-aita

Mitä työvaiheita lauta-aidan rakentaminen pitää sisällään ja mitä työvälineitä tarvitaan....

häiriintymätön maaperä

mitä tarkoittaa perusten rakentaminen häiriintymättömän maaperän varaan...

ei_otsikkoa

Hei! Kieliteknisen keskustelun innoittamana kysyn Teiltä seuraavaa: voidaanko sanoa, että "pitkästä tavarasta rakentaminen" ja "paikan päällä rakentaminen" ovat synonyyme...

Salaojitus vanhaan taloon?

Kannattaako mielestänne salaojien rakentaminen 40 vuotta sitten rakennettuun taloon, jossa  sokkelipinta on noin 40 cm korkealla? Maan kaltevuus on kyllä hieman ulospäin....

Siporex-rakentamisen olosuhteet

Vaatiiko Siporex-rakentaminen määrätynlaiset olosuhteet(lämpötila, kosteus), vai voiko esim. muuraustyötä tehdä keskitalvella?...

sisävessa mökille

voitko kertoa pääpiirteittäin miten sisävessan rakentaminen tapahtuu,pitääkö olla rakennuslupa,kaivonteko,ym.paljon tulee suunnilleen kustantamaan,tila on valmiina tarvit...

Elementtitalo vai pitkästätavarasta?

Olemme harkitsemassa omakotitalon rakentamista. Kumpi rakennusmuoto on edullisempi: elementti vai pitkästätavarasta rakentaminen?...

Oviaukon peittäminen.

Olisi tarkoitus tehdä keittiöremonttia ja ongelmana on oviaukon tilkitseminen ja rakentaminen kuntoon, jossa se kestää keittiön kulmakaapin painon....

hirsisaunan ja pesutilan tekninen ratkaisu ,rakennus on ilman sähköä siis kylmätila jos ei käytösä

hirsisaunan rakentaminen paikkaan jossa ei ole sähköä ,miten rakennetaan alapohjarakenne? lähettäjä :rautio.raimo@pp.inet.fi...

Vierasmaja

Vierasmajan perustukset ja rakentaminen rinteeseen. Kierretolpat ?...

hevostalli

Suunnitteilla on hevostallin rakentaminen. onko hevostalli puolilämmintä tilaa? ja tarvitseeko puolilämmintila energiatehokkuus todistuksen?...

sauna kerrostaloasuntoon

Mitä saunan rakentaminen kerrostaloasuntoon edellyttää (luvat ym.)? Kuinka paljon rakentaminen tulisi arviolta maksamaan? Kylpyhuone n. 5m2, josta sauna erotettaisiin. ...

Mosaiikin saumat

Koti & rakentaminen Lisää keskusteluja Asunnot & muuttaminen Ilmastointi Kesämökki Kodinkoneet Kosteusvauriot Koti Lämmitys & eristäminen Niksit Rakentaminen &...

yksitasorakentaminen edullisempaa?

Kysyisin, onko yhteentasoon rakentaminen kustannuksiltaan halvempaa, kuin kahteen tasoon rakentaminen? Jos on, niin missä kaikessa säästöä syntyy? Onko tiedossa keskimäär...

Kunnallistekniikan siirtäminen

Tontin läpi kulkee kunnan viemärilinja, joka sijoittuu rakennettavan uudisrakennuksen pohjan alle tai ainakin sen välitömään läheisyyteen. Minulle myönnettiin jo rakennus...