Jäsenen Juqqis antama (8.11.2011 klo:10:43) kommentti OK. siis ei ole tarkoitusta laittaa lattia lämmitystä. Mutta tuo eriste eps, onko se lattia eps 100 vai 200, eikö finfoam ole parempi? Finfoam kyllä kalliimpi, onko merkitystä mitä käyttää?
Jäsenen Jv20531112 antama (8.11.2011 klo:19:50) kommentti Luepas ensin näilläkin palstoilla melko vast ikään mitä on epsistä tutkittua tietoa (olikohan myös joku TM-maailma, kai viimeisin numero), niin tuskinpa sitä laitat. Et varmaankaan panssarivaunulla/Pasilla porhalla siellä kellarissasi, joten varmaan ohuempikin betonilaatta kuin "asiantuntijan" mitoittama riittää tai siihen pystyy paremmin joku amatöörikin neuvomaan. Muuten nurkkien raudoitukseen ei riitä heittää vain betoniverkko lappeelleen korppujen päälle. Tuotahan et mitenkään kysynytkään, mutta vastasin juuri siitä syystä, kun et kysynyt.
Jäsenen Juqqis antama (9.11.2011 klo:9:38) kommentti Jv n vastaukseen. Ei kait asiantuntia tarkoittanut että lattia pitäis olla 60 cm paksu. Varmaan 6 cm riittäisi, nyt noin 3-5 cm ja sekin on kestänyt 50 vuotta.. Ja raudotus varmaan 4 mm paksuista.Kyse on nyt lattian teosta voiko tehdä vanhan betonin päälle vai onko ihan pakko ottaa vanha petoni ja kaivaa hiekkaa pois. Tästä on kyse kun ollut tuossa ns ammatimiesten välisiä eroja miten työ pitäisi hoitaa.
Jäsenen Jv20531112 antama (9.11.2011 klo:23:22) kommentti On sanottava sitä mitä tarkoittaa sanoa, ettei jää arvailun varaan. 6 cm riittää, sillä yleensä minilaattapaksuus on 50 mm. Jos teet vain 60 mm laatan olemassaolevan betonilaatan päälle pelkällä 4 mm:n verkolla, niin siitä laatasta tulee keinuva laatta ts. nurkat nousevat ylös. Uskallan väittää tuon "satavarmasti". Siinä käy niin, että kun kävelet laatan päällä johonkin nurkkaan, niin kolahdus käy eli vastapuoli nousee ylös ja painosi alla oleva painuu alas. Se siitä.
Jäsenen savonhumu antama (10.11.2011 klo:1:16) kommentti Kuinkas tämä käpertyminen ehkäistään? 6mm verkko ja vahvikkeet 8-harjateräksistä nurkkiin seinälinjojen suuntasesti ja nurkasta keskellepäin kaarimaisesti vaikka metrin matkalle? Luulis että jos on vaikka 10m2 laatta niin ei paljoo keinahtele vaikka hieman nurkissa oliski käyristymää? Painoo taitaa olla jo niin paljo ,että ukon paino ei vaikuttas ennää... ulkoseiniä vasten tuloo muuten pystyeriste myöskin niin voikohan reunakaista tehhä vähä tirakamman tuosta jos sen laittas vinkkua vasten laatan reunan puolelle? Sillä tässä höpäjän kun itellä taitaa tulla vanhan laatan päälle 7cm finfoam ja 5cm laatta. vanha laatta 6cm+5tai 10cm eps alla.. en tuosta vinkkelistä oo hokassu edes aatellakkaan kun amtööripohjalla mennään :D
Jäsenen Jv20531112 antama (10.11.2011 klo:11:15) kommentti Niinpä niin ja joopa joo! Tuo painon alla keinahtelu oli vain vertausta miten se malja on hyvin usein tasapainoitettu, mutta niinkin voi olla ja on joskus käytännössä. 5 cm valussa ei ole kovin suuria mahdollisuuksi estää se käyristyminen. Saahan niin halutessaan, vaikka ei haluakaan, "boolimaljassa" oleilla ja eleillä. Nyt asiantuntijat viuhottavat, että käyristyyhän se alussa, mutta sitten se oikenee. Kyllä oikenee, mutta ei riittävästi.
Jäsenen Juqqis antama (10.11.2011 klo:17:01) kommentti Nyt otin lisää auki lattiaa. Huomasin että tämä laatta on samalla tasolla kuin antura. Käsitin että en voi kaivaa hiekkaa pois salaoja putken alapuolelta? Ja salaoja menee noin 5 cm anturan alapuolella. riittääkö että ota laatan pois ja finfoam hiekan päälle ja siihen sit valu?? Ois ihan hyvä saada eri mielipiteitä ja miten eri asiat vaikuttaa. Ei se lattia missään tapauksessa huonompaan suuntaan voi mennä? Mikä olis järkevin ratkaisu, kun nyky määräysten asteelle ei kuitenkaan voida mennä tässä tapauksessa.
Jäsenen HTT antama (10.11.2011 klo:18:52) kommentti Riittää.
Jäsenen savonhumu antama (11.11.2011 klo:1:10) kommentti sohraan nyt kummiski tässä ketjussa kun aihe liippaa läheltä.. mulle on tarjottu kaks vaihtoehtoo tuolle lattialle> 5cm valu, alla 7cm finfoam, jonka alla vanha 6cm laatta+eps tai 7cm valua ja 5cm finfoamia. Kumpi näistä nyt sitte olis parempi? Lisäks tulee vesikiertoputketkin siihen valuun.. lämpöeristävyyden kannalta tuntus tuo 7cm finfoam paremmalta, mutta sitte toisinpäin lämmön varautumiset yms.. ei silti viittis turhaa lämmitellä sitä vanhaa laattaa vinkun altakaan.. Kustanuksiltaan olisivat hyvin likellä toisiaan.
Jäsenen rakrak antama (11.11.2011 klo:6:40) kommentti juqqikselle Finnfoam ja kaikki saumat uretaanilla niin ei kosteus pitäisi nousta. Jos haluaa pelata varmanpäälle tuo 5cm hiekka kannattaa vielä vaihtaa sepeliksi josta yhteys salaojiin, suodatinkangas alle kun on noin pienet kerrokset. Onko muuten salaojaputken ylä vai ala puoli 5cm anturan alla..jos yläpuoli saat vielä lisää pelivaraa sepelille.
Jäsenen Juqqis antama (12.11.2011 klo:9:05) kommentti Juu kun itse olin mukana kaivamassa sala ojaa, niin putki oli puoliksi anturan alapuolella, siis n 4-5 cm ala osa, ei siis koko putki anturan alla. Jos oikein olen käsittänyt.--- -Otan ensiksi vanhan betonin pois, sitten vähän hiekkaa pois. Ja mahdollisuuksien mukaan laitan sepeliä suodatin kankaan päälle max 2-5 cm kun haluaisin 10 cm eristettä, jonka tiivistän täysin uretaanilla saumat ja seinän vierukset. Sen jälkeen 5 cm paksu lattia valu, ja jos oikeen innostun voinko laittaa tuohon valuun myös lattia lämmitys putket kaiken varalta, vai pitääkö sitteen olla paksumpi valu jo??
Jäsenen savonhumu antama (12.11.2011 klo:9:27) kommentti Erään valmistajan ohje 20mm putkelle on: putken päällä oltava vähintään 30mm valua. tuossa tapauksessa varmaan ainut tapa on laitaa putket esim putkikiinnike listoilla suoraan eristeeseen kiinni ja niiden päälle raudoitus. eli tuo 5cm valua ei ihan riitä kun ne listat nostaa hieman niitä putkia irti eristeestä.. joku 6cm varmaan ainakin tuolla tyylillä riittäs.. onhan niitä muitakin valamistyylejä ja varmaaan toisilla valmistajilla eri ohjeistuksiakin mutta ainakin yhenlainen tieto olis tuommonen..
Jäsenen Jv20531112 antama (12.11.2011 klo:11:08) kommentti ”Erään valmistajan ohje 20mm putkelle on: putken päällä oltava vähintään 30mm valua. tuossa tapauksessa varmaan ainut tapa on laitaa putket esim putkikiinnike listoilla suoraan eristeeseen kiinni ja niiden päälle raudoitus. eli tuo 5cm valua ei ihan riitä kun ne listat nostaa hieman niitä putkia irti eristeestä.” Sielläpä ohjeen antaja on tuijottanut vain omaan napaansa saadakseen tilpehöörejään kaupaksi. ” …tuossa tapauksessa varmaan ainut tapa on laitaa putket esim putkikiinnike listoilla suoraan eristeeseen kiinni ja niiden päälle raudoitus.”, mutta ”ainut väärä tapa”, sillä ”…eli tuo 5cm valua ei ihan riitä kun ne listat nostaa hieman niitä putkia irti eristeestä.” Ei nosta kuin noin 5 cm:n matkalta, muutoin ne letkut makaavat suoraan eristeen päällä! ”…joku 6cm varmaan ainakin tuolla tyylillä riittäs.” Voi voi! ”… onhan niitä muitakin valamistyylejä ja varmaaan…” Niin on, mutta yhtä huonoja, jos noudatetaan niitä valmistajien ohjeita.. ”yhenlainen tieto olis tuommonen.” myyntinsä edistämiseen. Niin on!
Jäsenen Niger antama (12.11.2011 klo:20:46) kommentti Ihan niinkuin Monta olisi herännyt henkiin...
Jäsenen savonhumu antama (12.11.2011 klo:21:38) kommentti No empähän ite kauppaa ainakaan mittään vaan kilpailutan parhaillaan itselle tulevaa järjestelmää joten voin jättää tuon purkauksen omaan arvoonsa! ;P Hyvä ampua tuolleen tuelta ja tuomita ohut valu ilman sen kummempia perusteluita... ei tainu kommentoija "tietää" että niitä on semmosiakin listoja missä on raudoitukselle paikat ja sitten kun vetäsee nippusitteellä putken rautaan alhaaltapäin niin ei muuten roiku eristettä vasten, piste! Kuulisin mielellään, miten herra Jv205jne.. sitten saneerauskoohteessa vesikiertolattian teköö jos maks 6cm on valulle tilaa?
Jäsenen Jv20531112 antama (12.11.2011 klo:23:10) kommentti Myös saneerauskohteissa voidaan asia ratkaista ainakin kolmella tavalla, nimittäin hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Noista vähimmäisvalinnoista on sitten lähdettävä, joten lopputulos on sitten sitä mitä on. On sanottava, että harvoin saneerauskohteissa on tyytyminen siihen, että lattiavalumaksimi on se 5-6 cm.
Jäsenen savonhumu antama (13.11.2011 klo:0:19) kommentti No mikä tekee siitä ohuesta valusta huonon vesikiertoputkelle/lattialämmitykselle? jos nyt ymmärsin oikein tuon edellisen? Ymmärrän kyllä massan mikä varais lämpöä itseensä ja siittä hitaasti luopuu ylöspäin. Onko mielestäsi rakenteellisesti mitään muuta ongelmaa kun käpertyvät nurkat? Jos kerran tietoo on niin elä panttaa ;) Meillä se vaan valitettavasti on nyt se noin 5-6cm valu oikeestaan ainut vaihtoehto, jos haluaa edes kohtuullisen eristepaksuuden valun ja vanhan valun väliin, jonka alla on taas eristettä.. Ei viitti purkaa koko taloa sisältäpäin kun pinnat muuten ihan ok... ainahan se remppa on jonkinlaisia kompromisseja. Jos haluaa ilman kompromisseja niin pitää tehdä uusi ja olla Isojarikas tai hyvää pataa pankkiherrojen kanssa;) Tarkennan tuota nykysitä rakennetta sen verran että puukoolatun lattian tilalle tehdään, joten nykyinen huonekorkeus säilyy kun noin maksimissaan 13-14cm, jopa 15cm käytetään korkeutta uuden lattian tekoon...
Jäsenen Niger antama (13.11.2011 klo:8:18) kommentti Kellarin seinien eristäminen sisäpuolelta on riski, koska eristys jäähdyttää kellarin betonirakenteiset seinät kylmänä vuodenaikana. Eristeen taakse voi kehittyä mikrobikasvustoa yms muuta mukavaa... Toisaalta ajatellenn seinien eristäminen estää betonirakenteen kuivumisen, jolloin seinien kastuminen kapillaarisesti voi olla mahdollista. Ensin täytyy tämäntyypin rempoissa ajatella rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen.
Jäsenen savonhumu antama (13.11.2011 klo:11:24) kommentti Ulkoopäin hommat on hallussa ja allekirjottaneella ei tehhä maanalasia hommia vaan ihan pinnalla olevaa rakennetta parsitaan. ulkopuolella menty anturasta alaspäinki salaojituksien ja sadevesiviemäreiden muodossa. antura viistetty+kylki ja sokkelin alaosa bitumoitu+patolevy+pystyeriste ja normaalit vaakaeristeet laiteltu. kaikki täytöt kapilaarivapaata ylös asti! Lattioita purkaessa tarkotus kartoittaa porareikien kautta vanhan laatan alaista tilaa ja laatan kosteutta muutenkin. Tarvittaessa remontin toteutustapaa rukataan, jos on kapilaarista kosteuden-nousua mitä en kyllä jaksa uskoa kun ei mitään siihen viittaavaa ole löytynyt/ole näkyvissä tai haisteltavissa. Aika näyttää... Käsittääkseni kovat eristeet(eps) vanhan laatan alla ei ainakaan huononna tuota tilannetta ja jos uudet laataan päälle tulevat on finfoamia tms kovaa(parempaa) nykyisen mineeralivillan tillalle niin eppäilen että huonomminkin tehtyjä remppoja löytyy ;)
Jäsenen Jv20531112 antama (13.11.2011 klo:12:52) kommentti ” No mikä tekee siitä ohuesta valusta huonon vesikiertoputkelle/lattialämmitykselle?” Kun paksuus on minimissään, niin rakenteen laatukin on minimiä., mm -käpristyminen, halkeilu, epätasainen lämmön luovutus jne. ”Meillä se vaan valitettavasti on nyt se noin 5-6cm valu oikeestaan ainut vaihtoehto, jos haluaa edes kohtuullisen eristepaksuuden valun ja vanhan valun väliin, jonka alla on taas eristettä.” Niinpä! Miksi kaksi kerrosta valua, oli remppa tai uusi? Kannattaa itekin hieman ajatella eikä mennä muitten perässä muitten lailla. Siitäkin seuraa mahdollisesti tuplasti ongelmaa, johon selitelmä löytyy: ” Ei viitti purkaa…” Kun ”ei viitti”, niin mites siitä hyvää tulee? ” Jos haluaa ilman kompromisseja….” Rakentaminen on aina kompromisseja, mutta ne eivät saa olla ”ei viitti”-kompromisseja. ” Käsittääkseni kovat eristeet(eps) …” Ai niinkö? Kahtoppas mitä näilläkin palstoilla jokin aika sitten kerrottiin noista epseistä? ”… niin eppäilen että huonomminkin tehtyjä remppoja löytyy ;)”, onpahan perustelua. Saa olla, joten ”rupsahda rauhassa…”. En puutu remppaasi, en halua pahoittaa mieltäsi. Toivotan onnea ja menestystä!
Jäsenen savonhumu antama (13.11.2011 klo:13:17) kommentti Kiitos! Tässä on muustaki kyse kun viittimisestä. Ruppee tulemaan uuven talon hintaki vastaan jos kaikki väliseinät paukautetaan veks ja piikataan lattia irti kauttaaltaan 150m2 alalta. Lisäks tulee remontin aikataulukin vastaan. Kahdessa erässä tehdään ja tarkotus asuakkin lähes koko remontin ajan torpassa. remontoitava alue osastoidaan asuinkäytössä olevasta tilasta... onhan tuommosia kakskerroslaattoja paljonkin käytössä esim ontelolaatta välipohjissa etc..
Jäsenen Juqqis antama (13.11.2011 klo:13:23) kommentti Ruvettiin puhumaan valun paksuudesta, ja unhodettiin aihe. Mutta juu tulos olis nyt sellanen että otan vanhan betonin pois, ja jos mahdollista sepeliä hiekan tilalle/tai laitan finnfoamit suoraan hiekan päälle jos ei riitä tila. Sit siihen 6 cm valu että saan lattia lämmitys putket siltä varalta että joskus haluaa lämmitellä lattiaa. Ja mitä tulee tuohon sisäpuolen eristämiseen. Tässä huoneessa jota remontoin kellarissa. Oli 100mm villaa puu koolaukset betonia vasten höyry sulku ja lastu levy seinillä. Ulkona ei salojia pelkkä 50 mm styrox betoni seinää vasten. Nyt jokainen insinööri sanois että home tila. Mutta ei yksikään eriste villa puukoolaukset /muovi ollut märkä eikä kostea tai muutakaan eliöö tai itiöö. Lattialla oli muovi matto ja sen allakaan ei ollut märkää vähän ummehtunut haju mutta siinä kaikki, kun lattian paksuus on tuo 4-5 cm ja sen alla hiekka.. Tehdään nyt se lattia siihen vaiheeseen että voidaan laittaa se petoni valu, se on minun pienin huolen aihe.. ;)
Jäsenen savonhumu antama (13.11.2011 klo:13:27) kommentti Sori että meni vähä offille alkuperäsestä aiheesta mutta eikös tuosta em väännöstä väh teikäläisenki tilanteeseen apuja/miettimisen aiheita tullu ;)
Jäsenen Niger antama (13.11.2011 klo:13:40) kommentti Se on hyvä, että on varoitettu. Se ummehtunut haju on juuri niitä mikrobien aineenvaihdunnan tuotteita. Suurin osa mikrobinvaurioista ei näy paljaalla silmällä. Jokainen saa tehdä omissaan miten vaan...
Jäsenen Juqqis antama (20.11.2011 klo:10:03) kommentti Kyllähän tuosta jotain irtosi ja tiedän nyt miten laitan. En säikähdä jos matossa vähän haiskahtaa ummehtunut. On meidän mökilläkin ummehtunut haju matoissa vaikka ei ole kosteutta lainkaan lattiassa kun tuo tuulettuva ala pohja..
Lisää kommentti*