Dronen käyttö hankaloituu työmailla vuodenvaihteessa

Ilmakuvaus on otettu hyvin vastaan rakennustyömailla, mutta tiukentuvat säädökset voivat muuttaa tilannetta.
 

Dronet ovat työmailla käytössä kuvaustarkoituksissa. Ilmasta käsin kuvataan materiaalia rakennushankkeen eri osapuolille laadittavan esitysaineiston tueksi.

– Se on rakennuttajien keskuudessa varsin pidettyä materiaalia. Tilaajaosapuoli puolestaan kokee, että ilmakuvat ovat hyvä tapa esittää, missä projektissa mennään. Ilmasta kuvattuna saa hyvän yleiskäsityksen ja työmaa on helpompi hahmottaa, Skanskan kehitysinsinööri Peter Peltonen sanoo.

Esimerkiksi Helsingin Olympiastadionin työmaalla drone-kuvaus tehtiin kerran kahdessa viikossa. Jatkuvalla kuvauksella saatiin dokumentoitua työmaan vaiheet ja laadittua selkeä säännöllinen tilannekatsaus.

Dronella kuvatusta materiaalista voidaan laatia pistepilviä, joista näkee havainnollisesti maastonmuodot.

– Drone ottaa useita valokuvia alueesta. Kuvat viedään sovellukseen, joka käsittelee kuva-aineiston ja luo siitä pistepilven, Peltonen selvittää.

Pistepilvikuvaa voidaan hyödyntää jo työmaan alkuvaiheen suunnittelutyössä. Se voidaan yhdistää tietomalliin. Pistepilviä hyödynnetään tällä hetkellä noin tusinassa Skanskan työmaista.

– Samalla yritämme ymmärtää, mikä on sen liiketoiminnallinen hyöty. Mitä tietoa pistepilvien avulla saadaan ja miten tietoa pystytään käsittelemään, Peltonen jatkaa.

Valokuvilla on yhä tärkeämpi merkitys työmaan arjessa. Kypäräkamerat kuvaavat eri työvaiheita 360-formaatissa. Skanskan tietomallinnuksesta ja digitaalisista palveluista vastaavan johtajan Miro Ristimäen mukaan oikeanlaisia sovelluksia käyttämällä kuva-aineistoa maasta ja ilmasta voisi käyttää selvästi nykyistä monipuolisempiin tarkoituksiin.

– Jos alueella on esimerkiksi iso sorakasa eikä sen tilavuudesta ole tietoa, kuvaamisen ja oikeanlaisen sovelluksen avulla sen kuutiomäärän saisi nopeasti mitattua. Ilmasta käsin voisi tehdä myös lämpökuvausta, mutta se ei ole vielä käytössä.
 

Näin drone-lainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa

Uusi drone-lennättämistä koskeva EU-asetus on ollut voimassa viime vuodenvaihteesta, mutta joulukuun viimeisenä päivänä vuoden mittainen siirtymäaika päättyy. Siirtymäaika oli tarkoitettu ammattimaista lentotoimintaa tekeville. Tammikuun alusta alkaen myös ammattitoimijat siirtyvät täysimääräisesti EU-lainsäädännön piiriin. Samalla toiminnan määräykset tiukentuvat selvästi aikaisemmasta.

Tammikuusta alkaen ammattimaiset drone-lentotoimintaa harjoittavat voivat joutua hakemaan luvan toiminnan jatkamiseen. Erityisen kategorian toimintalupa tarvitaan, jos esimerkiksi dronea lennätetään kaupunkialueella näköyhteyden ulkopuolella. Lupaa haetaan Traficomilta.

– Kaupunkialueella tällaisen luvan saamiselle on melko kovia vaatimuksia. Jos toimija suinkin pystyy pitämään dronen näköyhteydessä, lentoja on mahdollista toteuttaa avoimen kategorian sääntöjen mukaan, jolloin lupaa ei tarvita, ylitarkastaja Esa Stenberg Traficomista kertoo.

Tällöin lentokorkeus on pidettävä alle 120 metrissä ja dronen paino ei saa ylittää kahta kiloa. Jos drone on tätä painavampi, toiminnalle vaaditaan lupa.

Vapainta lentotoiminta on säädösten puolesta alle 500-grammaisella dronella. Säännökset tiukentuvat, jos dronen paino nousee yli puoleen kiloon. Silloin vaakasuoran etäisyyden ihmisiin on oltava vähintään 50 metriä.

– Rakennustyömailla se tarkoittaisi, että toimintaan osallistumattomien henkilöiden yli ei saa lentää dronella, jonka paino on 500 gramman ja kahden kilon välillä. Painorajat muuttuvat hieman siinä vaiheessa, kun C0-C2-luokan CE-merkinnällä varustettuja droneja tulee markkinoille.
 

Ilmakuvauksia pohditaan uudelleen

Jos lupaa joutuu hakemaan, sen liitteeksi vaaditaan riskiarviointi. Hakijan on mahdollista käyttää tukena Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAn julkaisemaa ennakkoriskiarviota. Jos se ei riitä, luvan hakeminen mutkistuu.

– Silloin toimijan on tehtävä melko laaja riskiarvio, jonka perusteella määritellään toiminnan kokonaisriskitaso. Sen perusteella toimijaan kohdistuu eri tasoisia vaatimuksia. Mitä isompi riskitaso, sitä enemmän vaatimuksia, Stenberg jatkaa.

Traficom ohjeistaa ammattitoimijoita miettimään, olisiko omaa toimintaa mahdollista mukauttaa niin, että lennot pystytään suorittamaan avoimessa kategoriassa esimerkiksi vaihtamalla drone kevyempään tai pysymällä matalammalla korkeudella tai näköyhteydessä droneen.

Skanskan Miro Ristimäki ei osaa vielä sanoa, miten uusi asetus vaikuttaa työmaiden ilmakuvauksiin jatkossa.

– Tulee pohdittavaksi, minkä verran dronea kannattaa käyttää vuodenvaihteen jälkeen. Pitää miettiä tarkemmin, miten lentotoimintaa harjoitetaan ja mikä on ilmakuvauksen lisäarvo suhteessa riskeihin ja uusien säädösten tuomaan lisätyöhön.
 

Pähkinänkuoressa

  • Jatkuvalla kuvauksella saadaan dokumentoitua työmaan vaiheet ja laadittua selkeä säännöllinen tilannekatsaus.
  • Tammikuun alusta alkaen ammattitoimijat siirtyvät täysimääräisesti EU-lainsäädännön piiriin. Samalla lentotoiminnan määräykset tiukentuvat.
  • Vapainta lentotoiminta on säädösten puolesta alle 500-grammaisella dronella. Säännökset tiukentuvat, jos dronen paino nousee yli puoleen kiloon. Silloin vaakasuoran etäisyyden ihmisiin on oltava vähintään 50 metriä.
  • Jos toimija joutuu hakemaan lupaa lentotoiminnalle, liitteeksi vaaditaan riskiarviointi.

 
Päivitetty
20.12.2021