Uusi turvallisuussuunnitelma etenee:
Näin hulevesien riskejä hallitaan

Hulevesistä on hyötyä myös kaupunkikasvillisuudelle. Samoja ratkaisuja ei pitäisi asiantuntijan mukaan kopioida kaupungista toiseen.

Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa.Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa.

Hulevettä syntyy kaupunkialueilla, joiden ympäristössä on runsaasti läpäisemättömiä pinnoitteita, jotka estävät veden imeytymisen ja jättävät sadeveden kulkemaan pinnoitteen päällä. Tällöin vesi huuhtoo mukaansa pinnoilla olleet haitta-aineet kuten kiintoaineksia, ravinteita ja metalleja.

Hulevedet aiheuttavat tulvia sekä veden laadun heikkenemistä puroissa, joihin hulevesi lopuksi johdetaan.

Lue täältä, miten kiinteistönomistaja voi vähentää huleveden määrää ja miten vesien johdatus tehdään oikein.

HAMKin kokeilu parhaillaan käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa

Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa, jossa huomioidaan pistemäiset riskikohteet osana koko valuma-alueen maankäyttöä.

HAMKin Bio-tutkimusyksikön tutkijayliopettaja Outi Tahvosen mukaan aluekohtainen kaupunkivalumien riskien tunnistaminen on Suomessa vielä varsin puutteellista. Syynä tähän on muun muassa osittain vähäpätöinen suhtautuminen hulevesien laatuun.

– Suomessa on totuttu tunnistamaan ja valvomaan pistemäisiä, yhden paikan riskejä, mutta valuma-aluelähtöisyys edellyttää kunkin maankäyttöluokan tavanomaisen riskin tunnistamista, hän sanoo.

Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista. Käytännössä kyseessä voi olla vaikkapa asfalttikentän vesien johtaminen kasvipeitteiseen painenteeseen ja vasta sieltä ylivuotokaivon kautta keskitettyyn sadevesijärjestelmään.

– Huleveden laatu määrittyy niiden pintojen mukaan, joita pitkin se kulkee, Tahvonen huomauttaa.

Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista.Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista.

HAMKin kokeilu on parhaillaan käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa, missä turvallisuussuunnitelman laatiminen aloitetaan hulevesirakenteiden nykytilan kartoituksella. Tavoitteena on myöhemmin valtakunnallinen toimintamalli.

– Pilotointi ja kehittely on ensin tehtävä huolella ja toimintamallin tarkoituksenmukaisuus on testattava. Huleveden hallinta ei ole vain teknistä kuivatusta, vaan myös osa kaupunkivihreän kasvua. Siten hulevesi vaikuttaa myös ravinteiden ja hiilen kiertokulkuun, Tahvonen jatkaa.

Haasteena kaupunkirakenteen tiivistyminen

HAMKin hankkeessa hulevesirakenteiden ääriolosuhteet määritellään kahdella tavalla. Niillä viitataan maankäyttöön liittyvään toimintaan, josta voi hetkellisesti syntyä haitta-ainepitoisuuksia.

– Toisekseen luontopohjaisissa huleveden hallintarakenteissa kuten biosuodatus- tai biopidätysrakenteissa ei vielä tunneta toimivuuden äärirajoja, vaikka niihin kohdistuva kuormitus ei aiheutakaan korkeaa riskiä.

Huleveden hallintarakenteissa olisi Tahvosen mukaan tärkeää mitoittaa ratkaisu oikeassa suhteessa laadulliseen riskiin ja määrälliseen kuormitukseen.

– Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen. Samalla saatetaan menettää mahdollisuus hyödyntää hulevettä osana kaupunkikasvillisuutta.

Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen.Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen.

Hulevesiin liittyvää haastetta ei pitäisi Tahvosen mukaan ratkoa kaikilla kaupunkialueilla samoilla keinoilla. Korkean riskin paikat kuten vanhojen maanläjitysalueiden suotovedet vaativat varman ratkaisun, kun taas matalan riskin alueilla riittävät kevyemmät ja muihin kaupunkitoimintoihin yhdistetyt keinot.

HULeveden hallinta kaupunkiVAluma-aluelähtöisessä TUrvallisuussuunnittelussa (HULVATTU) on kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan yhdessä HSY:n kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 306 333 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) osallistuu HAMKin tutkimukseen laajentamalla lietteestä valmistetun biohiilen ominaisuuksien tutkimista veden puhdistuksessa. HSY toteuttaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen biosuodatukseen perustuvan hulevesien käsittelyjärjestelmän keväällä 2021.

 
Päivitetty
16.12.2021