Lakimuutos helpotti puurakentamista
- 5 konkreettista muutosta palomääräyksiin

Rakentamisen palomääräykset muuttuivat viime vuodenvaihteessa. Listasimme oleelliset puurakentamiseen vaikuttavat muutokset.
 

Uusi asetus on otettu ilmeisen hyvin vastaan, sillä se ei ole aiheuttanut palautevyöryä ministeriöön.

– Toki on muistettava, että kyseessä on ollut poikkeuksellinen vuosi koronaepidemian takia ja asetus on ollut voimassa vasta lyhyen ajan, ympäristöministeriön rakennusneuvos Jorma Jantunen kertoo.

Asetus tuo muutoksia edelliseen, vuoden 2018 alussa voimaan astuneeseen ympäristöministeriön asetukseen. Muutoksilla pyritään lisäämään entisestään materiaalineutraaliutta. Tämä tarkoittaa, että eri materiaalit halutaan mahdollisimman tasavertaisiksi.

1. Eroon kipsilevystä

Asetusmuutoksessa tarkistettiin sisäpintojen suojausverhousvaatimuksia P2-paloluokan 1-2 -kerroksisissa rakennuksissa. Niissä ei enää välttämättä tarvita kipsilevyä seinän puupintojen päällä, jos seinät on toteutettu massiivipuusta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puupintaa saisi aina käyttää sellaisenaan.

– Jos ajatellaan esimerkiksi suurempaa kokoontumistilaa tai hoitolaitoksia, siellä pinnan palokäyttäytymiselle asetetut vaatimukset eivät täyty, vaan puupinta täytyy vaikkapa käsitellä kemiallisesti, jotta se ei syty tai levitä paloa liian helposti. Erillistä suojaverhousta ei kuitenkaan tarvitse tehdä.
 

2. Parvekkeiden ja luhtikäytävien vaatimukset keventyvät

Jos esimerkiksi puukerrostalon parveke on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, uuden asetuksen mukaan kyseisen parvekkeen ulkopinta voi seurata rakennuksen ulkopinnan vaatimuksia. Esimerkiksi asuinrakennuksissa parvekkeiden sisäseinäpinnat voivat yleensä olla käsittelemätöntä puuta.

– Tällä helpotetaan puun käyttöä parvekkeen sisäpinnoissa. Parvekkeen katon osalta vaatimukset ovat tiukemmat, Jantunen sanoo.

Asetus tuo muutoksia myös luhtikäytäviin. Kaksikerroksisten rakennusten avointen luhtikäytävien seinäpinnoissa on nyt aikaisempaa helpompaa käyttää puuta. Tämä pätee myös P1-paloluokan rakennukseen eli perinteisiin kivitaloihin. Aikaisemmin asetuksessa rajattiin luhtikäytävien puun käyttö P2-luokan rakennuksiin. Sen sijaan yli 2-kerroksisissa P2-paloluokan rakennuksissa vain R60-luokan palkeissa ja pilareissa sallitaan näkyvät puupinnat.

– Ei siis voida kikkailla niin, että parvekkeen tai luhtikäytävän yläpinta tehtäisi kakkosnelosista 50 millin välein. Tällainen ritilärakenne ei käy.
 

3. Autosuojan rakentaminen onnistuu

Aikaisemmat luokkiin ja lukuarvoihin perustuvat säännökset eivät mahdollistaneet autotallin toteuttamista puukerrostalon pohjakerrokseen. Muutosten myötä tämä on mahdollista, jos autosuoja on rakennuksen ”kivijalassa” ja puukerrokset ovat sen yläpuolella.

– Uudessa asetuksessa tämä vaihtoehto on kirjoitettu selvemmin auki. Asetus antaa myös tarkat pinta-alavaatimukset. Niin sanottuun kaupunkipientaloon saa toteuttaa pienemmän autosuojan, koska rakennuksessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa, Jantunen selvittää.

– Eihän se ole kiva, jos puurunkoiseen kerrostaloon ei saa tehdä autosuojaa. Näillä muutoksilla pyritään edistämään puunkäyttöä ja toisaalta helpottamaan ja laajentamaan suunnitteluratkaisuja, vaikka puuta ei suoranaisesti niissä käytettäisi.
 

4. Puukerrostalon myymälätilojen koko kasvaa

Jo aiemman asetuksen mukaan puukerrostaloon voi sijoittaa myös myymälätiloja, mutta myymälätiloja koskeva palo-osastointivaatimus on ollut varsin tiukka. Nyt yli kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen kivijalassa olevan myymälätilan palo-osaston pinta-alaa on kasvatettu aikaisemmasta 300 neliöstä 1200 neliöön.

Asetus määrittelee liiketiloille saman ehdon kuin autosuojille, eli ensimmäisen kerroksen täytyy olla esimerkiksi kivirakenteinen, jotta suurempi palo-osasto on mahdollinen.
 

5. Helpotuksia ikkunoiden tiiviysvaatimukseen

P1-luokan 1- tai 2-kerroksisissa ja korkeintaan 28 metriä korkeissa tuotanto- tai varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa on lievennetty puun käytön vaatimuksia julkisivuissa. Määräyksiä lievennettiin niin, että ulkoseinän ja ikkunoiden sekä muiden aukkojen ei tarvitse enää täyttää EI30 palonkestävyysvaatimusta.

– Nyt voidaan käyttää puujulkisivua, jos esimerkiksi ulkoseinä ja ikkunat täyttävät E30-luokan palovaatimukset tai jos ulkoseinään rajoittuva palo-osasto on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella, Jantunen sanoo.
 

Pähkinänkuoressa:

Asetusmuutoksessa tarkistettiin sisäpintojen suojausverhousvaatimuksia P2-paloluokan 1-2 -kerroksisissa rakennuksissa.

Jos esimerkiksi puukerrostalon parveke on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, uuden asetuksen mukaan kyseisen parvekkeen ulkopinta voi seurata rakennuksen ulkopinnan vaatimuksia.

Kaksikerroksisten rakennusten avointen luhtikäytävien seinäpinnoissa on aikaisempaa helpompaa käyttää puuta.

Muutosten myötä on mahdollista toteuttaa autotalli puukerrostalon pohjakerrokseen, jos autosuoja on rakennuksen ”kivijalassa” ja puukerrokset ovat sen yläpuolella.

P1-luokan 1- tai 2-kerroksisissa ja korkeintaan 28 metriä korkeissa tuotanto- tai varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa on lievennetty puun käytön vaatimuksia julkisivuissa.


 
Päivitetty
3.11.2021