Kosteusturvallinen rakentaminen tutuksi myös ammattilaisille

Tämän vuoden Rakennusfysiikka-seminaarissa jaetaan viidettä kertaa kosteusturvallisen rakentamisen palkinto. Yksi voittajaehdokkaista on SafeDrying-järjestelmä tutkimuksella ”Kastuneen tiiliseinän kuivattaminen seinän sisään upottamalla asennetulla ilmakiertoisella kuivatusjärjestelmällä”. SafeDrying on jo toista kertaa kuuden vuoden sisään ehdokkaana kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon saajaksi.

Tulilattiasta SafeDrying-järjestelmäksi

SafeDrying-järjestelmä sai alkunsa, kun Esa Tommola oli vielä Passiivitalot Oy:n toimitusjohtaja. Silloin passiivitalon Tulilattia-niminen lattialämmitys oli toteutettu takan lämpöä hyödyntäen. Lämpö ohjattiin lattian sisään valettuun putkistoon, jolloin saatiin suurempi lämpöä varaava massa. Eräässä kohteessa peltisepän tehtyä virheen putkistoon pääsi vettä. Tällöin huomattiin putkiston kuivattava ominaisuus ja lopulta keksittiin asentaa kosteusanturit kanavistoon, jolloin saatiin kosteusvahti laatan sisään.

Esa Tommola SafeDrying-järjestelmän kehittäjäEsa Tommola SafeDrying-järjestelmän kehittäjä

Järjestelmä esiteltiin Rakennusfysiikka-päivillä ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tällöin todettiin, että SafeDrying on paras tuotekehitysinnovaatio kosteusturvallisen rakentamisen alalla sekä todennäköisesti maailman tehokkain betonin kuivatusjärjestelmä. Yleensä betoni kuivuu vain kahteen suuntaan, mutta järjestelmän avulla saatiin mukaan kolmaskin kuivatussuunta, kun kanavisto valettiin betonin sisään.

SafeDrying on ollut mukana jokaisilla Rakennusfysiikka-päivillä tämän jälkeen vähintään yhdellä artikkelilla. Edelleen on kuitenkin suuri haaste saada yleisö ymmärtämään, miten järjestelmä oikein toimii.

Matkan varrella Tulilattian nimi muutettiin SafeDryingiksi.

Pitkän tuotekehityksen tulos

Tuotekehityksestä Esa Tommola nimeää kaksi suurinta käännekohtaa.

– Ensimmäinen on ehdottomasti kuivatuskanaviston rakenne. Siitä saatiin kehitettyä sellainen, että se kuivattaa ja samalla kestää myös betonivalun painon.

Toinen merkittävä askel oli kosteusanturien etäseuranta. Kanaviston tulo- ja menoilman lämpötiloja voidaan seurata ja näin laskea kohteen rakennusfysikaalista toimintaa.

SafeDryingilla on yli 100 seurantakohdetta ja niistä 13:sta on paljastunut muita sekundäärisiä kosteudenlähteitä, jotka on havaittu jatkuvaseurantaisten kosteusanturien avulla. Tuloksia analysoiden on löydetty kostumisen syy ja siihen on pystytty puuttumaan.

– Meille tärkeintä on, että rakennus saadaan kuivaksi, joten on hyvä, että myös kosteuslähteet löydetään. Kuiva rakenne on yhteinen intressimme tilaajan kanssa.

Järjestelmä on pääasiassa suunniteltu alapohjan kuivatukseen. Eräältä SafeDryingin asiakkaalta tuli kuitenkin idea asentaa kuivatuskanavisto myös seinälle. Kohteessa oli 60 cm paksut massiivitiiliseinät, jotka olivat kastuneet sateiden ja mereltä tulleen kosteuden myötä. Tällaiset rakenteet ovat ongelmissa ilmastonmuutoksen myötä varsinkin meren lähettyvillä, kun kosteus kastelee rakennuksia eikä kuivattavia pakkasilmoja enää ole paljoakaan Etelä-Suomessa. Tällöin kosteusongelmia voi syntyä korkeallekin ulkoseinään.

Paksujen seinärakenteiden kuivaaminen tuntui mahdottomalta, mutta SafeDrying-järjestelmä toimi loistavasti ja ideaa sekä asennustapaa lähdettiin kehittelemään eteenpäin. Nyt tällaisia kohteita löytyykin jo monia, joissa SafeDrying-järjestelmä huolehtii seinärakenteiden kuivumisesta. Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto koskeekin juuri tätä tutkimusta.

– Tulokset kohteessa olivat aivan fantastisia ja niitä on helppo esitellä, Tommola kertoo.

Miltä tulevaisuus näyttää?

SafeDrying-järjestelmä toimii loistavasti ja alapohjan kosteusongelmat saadaan kuivaksi. Tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään silti koko ajan.

– Kuivumisen kannalta ei ole enää haasteita. Suurin haaste on, että edes rakennusalan ammattilaiset eivät tunne järjestelmää. Tärkeintä onkin tuoda korjaustapaa ja tuotetta laajemmin tietoisuuteen, Tommola toteaa.

Yritys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Aikaa myöden tullaan hakemaan yhteistyökumppaneita myös Suomen rajojen ulkopuolelta, jotta päästäisiin viemään osaamista myös ulkomaille.

– Tällä hetkellä etsimme meille töihin innokasta rakennusinsinööriä, joka olisi kiinnostunut asiakkaiden konsultaatiosta ja työmaajohdosta. Pääasiassa työmaat ovat Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella, joten asuinpaikalla ei ole väliä, Tommola vinkkaa.

Suurin osa tämän hetken töistä tulee kerros- ja rivitaloyhtiöiltä. Myös isompia kohteita on, kuten Helsingissä sijaitseva Marmoripalatsi, jossa tarvittiin kuivatusjärjestelmää, vaikka louhinnat salaojia varten oli tehty. Seuraava isompi kohde on eräs kosteusongelmista pitkään kärsinyt merkittävä kirkko, johon odotellaan Museoviraston hyväksyntää. Mielenkiintoisia työmaita on siis luvassa uudelle työntekijälle.

 
Päivitetty
22.10.2021