Näin äly tuli kiinteistöihin: Analytiikka paljastaa vian ennen kuin laite rikkoutuu

Älykäs rakennus tarjoaa kiinteistöautomatiikan avulla käyttäjilleen turvallisen ja viihtyisän ympäristön olemiselle ja toiminnalle. Se pyrkii pitämään energiankulutuksen mahdollisimman pienenä ja sisäilman laadun hyvänä. Parhaimmillaan se huolehtii myös omasta kunnostaan. Pilvipalvelut, analytiikka ja langattomuus ovat pinnalla kiinteistöjen automaatiojärjestelmissä. Analytiikka voi paljastaa viat jo ennen kuin käyttäjä tietää niistä mitään.

Kiinteistöautomaatiossa ”viimeistä listaa” ei saa jättää asentamatta

Kiinteistöautomaation peikko on sama kuin monella muullakin alalla: liiallinen kiire.

– Vanha sanonta siitä, että työn pitää olla valmiiksi tehty, pätee edelleen. Järjestelmät pitää tehdä valmiiksi ja virittää huolellisesti. Kiinteistöalan suurin vitsaus on se, että työ otetaan halvalla, eikä ole aikaa viedä sitä loppuun asti. Kesken jätetty työ kostautuu rakennuksen elinkaaren aikaisissa kustannuksissa, Caverion Suomen liiketoimintajohtaja Tapio Lajunen sanoo.

Jos automaatiojärjestelmä on viritetty huolimattomasti, energiankulutus kasvaa ja kustannukset nousevat. Toimisto- ja liiketiloissa huonot sisäilmaolosuhteet ja esimerkiksi vaihtelevat lämpötilat voivat verottaa tehokkuutta ja sitä kautta heikentää yrityksen toimintaa.

Lisääntynyt teknologia on Lajusen mukaan ennen kaikkea mahdollisuus. Suurin osa kiinteistöjen automaatiojärjestelmistä on mahdollista saada toimimaan yhdessä.
 

Caverion Suomen liiketoimintajohtaja Tapio Lajunen korostaa kiinteistöautomaation käyttöönottovaiheen tärkeyttä.Caverion Suomen liiketoimintajohtaja Tapio Lajunen korostaa kiinteistöautomaation käyttöönottovaiheen tärkeyttä.

– Silloin niistä saadaan suurin hyöty irti. Tänä päivänä on paljon järjestelmiä, joissa on päällekkäisiä ominaisuuksia.
Tulevaisuudessa tulee varmasti olemaan integroituja järjestelmiä, joissa kaikki toimenpiteet voidaan tehdä yhden ja saman järjestelmän sisällä. Silloin voidaan puhua todellisesta kiinteistönhallintajärjestelmästä.

Tällöin samasta järjestelmästä saisi ulos eri tarkoituksiin soveltuvaa tietoa. Lajunen antaa esimerkin Caverion SmartViewista.

– Talousjohtajaa kiinnostaa kustannukset ja se, mikä on energiankulutus. Koulun rehtoria voisi puolestaan kiinnostaa esimerkiksi se, mikä on koulurakennuksen sisäilman laatu. Asiasta huolestuneille vanhemmille voisi näyttää konkreettista dataa järjestelmästä.

Tekniikka voi toimia myös väärin. Kun ihminen tekee järjestelmien ohjelmoinnin, virheet ovat mahdollisia.

– Jos järjestelmän käyttöönotossa töpätään, peli on menetetty. Jos asennus jätetään väärässä vaiheessa kesken, ei ole väliä, kuinka hienoa teknologiaa on käytössä.

Trendi 1: Pilvipalvelut ja keskitetyt valvomot

Yhä useamman kiinteistön järjestelmiä valvotaan muualla kuin kiinteistössä. Keskitetyt valvomot perustuvat pilvipalveluihin. Caverion Suomen asennuskannasta puolet on pilvivalvomokohteita. Ne ovat yleistyneet vauhdilla viimeisten kolmen vuoden aikana. Syynä on järjestelmien käytettävyyden paraneminen ja kustannusten pienentyminen datan siirryttyä pilveen.

Caverionin Vantaalla sijaitsevaan etävalvomoon on kytketty 4400 erikokoisen kiinteistön automaatiojärjestelmä.

– Sinne tulee valtava määrä hälytyksiä. Meillä on kokemuksia lukuisista tapauksista, joissa olemme saaneet tiedon laitteesta, joka on menossa rikki. Käyttäjä ei ole vielä tiennyt asiasta, Lajunen sanoo.

– Voi sanoa, että on jopa vanhanaikaista ottaa pieneen kiinteistöön oma pc.

Pilvipalvelun kautta järjestelmä voidaan päivittää kootusti, jolloin ohjelmistoversiot ovat ajan tasalla kaikkien asiakkaiden kiinteistöautomaatiojärjestelmissä. Myös tietoturvan taso paranee, kun Windows-käyttöjärjestelmäversiot ovat ajan tasalla.

– Ylläpidon pitää olla hyvin suunniteltua ja ennakoivaa. Ei niin, että kun on vika, ryhdytään miettimään, kuka ehtii korjata.

Tulevaisuudessa kiinteistöt toimivat Lajusen mukaan yhä enemmän käyttäjien haluamalla tavalla siten, että kiinteistöt oppivat käyttäjien tarpeista.

– Tekniikka toimii ihmisten ehdoilla eikä niin kuten aikaisemmin, että ihmiset toimivat tekniikan ehdoilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että neuvottelutila säätää oikean ilmamäärän osallistujamäärän mukaan.

Trendi 2: Analytiikkatyökalut

Analytiikka on eduksi kiinteistöjen automaatiossa esimerkiksi lvis-prosessien analysoimisessa. Koneoppimisen avulla etsitään vikoja laitteista. Parhaimmillaan teknologian avulla pystytään löytämään vikoja jo ennen kuin kiinteistön käyttäjä huomaa mitään.

– Kyse on ennakoivasta huollosta ja korjauksesta. Hyvin suunnitelluilla algoritmeillä voimme estää vikaantumisen analytiikan avulla, Lajunen sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä kolmivaihesähkön vaihekohtaiset kuormat. Analytiikka kertoo, missä vaiheessa kuormaa on eniten. Kun kuorma painottuu tiettyyn vaiheeseen, laitteet hajoavat ennen pitkää.

Analytiikasta on hyötyä myös silloin, kun seurataan lämmitystä ja jäähdytystä.

– Jos jossain tilassa on liian lämmin tai liian kylmä, siellä voi pahimmillaan olla lämmitys ja jäähdytys käynnissä päällekkäin. Se lisää merkittävästi energiankulutusta.

Analytiikalla on Lajusen mukaan isot välilliset vaikutukset esimerkiksi huoltoihin ja tilojen käytettävyyteen. Teknologian avulla energiaa pyritään kuluttamaan mahdollisimman vähän ja oikea-aikaisesti.

– Tavoitteena on käyttää sähköä silloin, kun se on edullisimmillaan. Siinä missä ennen joku tuijotti pc:n näyttöä ja yritti ymmärtää, toimiiko järjestelmä optimaalisesti, nykyään koneoppimisen ja analytiikan avulla päästään paljon parempiin tuloksiin. Poikkeamien löytäminen on tarkkaa hommaa. Ihminen väsyy, kone ei. Kone ei ota ylitöistä korvausta, ihminen ottaa.

Tulevaisuudessa analytiikkaratkaisujen odotetaan kehittyvän merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Lajusen mukaan on odotettavissa, että työkalujen avulla voidaan tulevina vuosina selvittää esimerkiksi sitä, millä alueella ja missä liikepaikoissa ihmiset liikkuvat eniten ja mitkä liikepaikat ovat kiinnostavampia kuin toiset.

– Tällaisen tiedon perusteella kiinnostavien liiketilojen vuokratasoa voisi korottaa. 

Trendi 3: Langattomat anturit

Aikaisemmin kiinteistöjärjestelmien laitteet kytkettiin sarjaliikenneväyliin. Nykyään käytössä ovat IP-pohjaiset tietoliikenneverkot ja langattomat anturit. Osa laitteista liitetään suoraan langattomaan verkkoon samaan tapaan kuin merkittävä osa kodintekniikan laitteista.

– Etuina ovat kaapeloinnin vähentyminen ja muuntojoustavuus. Laitteita pystytään liikuttamaan helpommin käyttötarpeen mukaan pienemmällä vaivalla ja nopeammin. Langattomat ratkaisut eivät maksa enää juurikaan enemmän kuin normaalit anturit. Kun asennuksia tehdään, tila on vähemmän aikaa pois käytöstä, mikä on merkittävä etu sekä kiinteistön omistajalle että vuokralaiselle, Lajunen kertoo.

 
Päivitetty
15.10.2021