Pölynhallinta on monella työmaalla yhä retuperällä – ”Asetusta ei tunneta”

Huonoin tietämys on pienemmissä yrityksissä. Alaa seuraavan asiantuntijan mukaan vastuuta vieritetään liikaa alihankkijoille.

Rakennusalalla pölyntorjunta on muun muassa rakennusvalvojien vastuulla. He voivat edellyttää urakoitsijoilta toimenpiteitä, jos työmaan pölyntorjunnassa havaitaan puutteita. Kuva: Antti VäisänenRakennusalalla pölyntorjunta on muun muassa rakennusvalvojien vastuulla. He voivat edellyttää urakoitsijoilta toimenpiteitä, jos työmaan pölyntorjunnassa havaitaan puutteita. Kuva: Antti Väisänen

Työmailla pölymittaukset on perinteisesti tehty silmämääräisesti. Urakan loppuvaiheessa on tehty myös geeliteippimittauksia. Teipillä kerätään tasaisille pinnoille laskeutunutta pölyä, josta voidaan analysoida erilaisia kuituja valomikroskoopilla.

Vuonna 2020 voimaan astunut valtioneuvoston asetus (Vna 1267/2019) on muuttanut mittauskäytäntöjä. Asetus määrittelee raja-arvon muun muassa ilmassa leijuvalle kvartsipölylle: työpaikan ilmassa saa olla pölyä maksimissaan 0,1 milligrammaa yhdessä kuutiometrissä. Arvo lasketaan kahdeksan tunnin keskiarvona.
Asiantuntija pitää tuoreen asetuksen raja-arvoa haasteellisena, koska se ei ole ainoa vaatimus.

– Yksi niistä on HTP-raja-arvo, jonka pitäisi olla tavoite kaikilla työpaikoilla, Consair Oy:n tuotekehittäjä Antti Väisänen sanoo.

Pienimmät haitallisiksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot ovat työpaikan ilman epäpuhtauksille asetettuja arvoja, jotka työnantajan on otettava huomioon työn vaarojen selvittämisessä ja työympäristön suunnittelussa.
Esimerkiksi kvartsin osalta pienin haitalliseksi tunnettu pitoisuus on 0,05 milligrammaa eli puolet pienempi kuin asetuksen määrittelemä suurin sallittu ilmassa leijuvan pölyn pitoisuus.

Pölyn mittaaminen ei ole helppo rasti

Valtioneuvoston asetuksen 0,1 milligramman raja-arvo on tärkeä työmailla ja työpaikoilla. Raja-arvo määrittelee suoraan, millaisilla välineillä ja suojaimilla pölyntorjunta voidaan toteuttaa HTP-raja-arvon saavuttamiseksi.

Pölyntorjuntalaitteissa noudatetaan 60335-2-69-standardia, joka luokittelee laitteet ja suodattimet kolmeen luokkaan: L (low risk), M (medium risk) ja H (high risk). Asetuksen raja-arvo 0,1 milligrammaa tarkoittaa, että ainoastaan M- ja H-luokan laitteita ja suodattimia voi käyttää työmailla. Suodattimiksi voidaan valita myös hepa-standardin mukaan luokiteltuja suodattimia, esimerkiksi H13.

Tiukentuneet asetukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että silmämääräisen pölyn mittaamisen lisäksi käyttöön on otettu elektroniset mittarit. Hiukkasmittari tunnistaa ilmassa leijuvien partikkeleiden määrän tietyssä hiukkaskoossa.
 

"Pölyn mittaaminen ei ole kovin helppoa. Oman haasteensa tuo se, että kaikki eivät välttämättä osaa tulkita mittaustuloksia. Onneksi asiantuntijoiden määrä yrityksissä on lisääntynyt."

Antti Väisänen, tuotekehittäjä, Consair Oy

Mittaukseen käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten Työterveyslaitosta, joka tulee pyynnöstä mittaamaan työympäristössä syntyvän pölyn määrää ja sitä, miten työntekijät sille altistuvat. Rakennusalalla pölyntorjunta on muun muassa rakennusvalvojien vastuulla. He voivat edellyttää urakoitsijoilta toimenpiteitä, jos työmaan pölyntorjunnassa havaitaan puutteita.

Vaarallista kvartsipölyä ei näe silmillä

Pölyä syntyy aina, kun materiaaleja prosessoidaan tai työstetään. Etenkin hiominen on pölynhallinnan kannalta haastavaa. Myös laastien, tasoitteiden ja betonien sekoitustyö aiheuttaa paljon pölyä, samoin poraaminen ja piikkaaminen.

Kvartsipölyä syntyy kaikkien kivimateriaalien käsittelyssä. Vaarallisinta on niin sanottu alveolijakeinen pöly, joka kulkeutuu hengitettäessä syvälle keuhkoihin. Alveolijakoisia pölypartikkeleita ei voi havaita silmin. Kvartsipölylle arvioidaan altistuvan vuosittain noin 40 000 työntekijää Suomessa.

Valtioneuvoston asetus toi useita uusia aineita syöpävaarallisten aineiden listalle. Kokonaisuudessaan listalla on 28 eri ainetta. Listassa ei ole esimerkiksi asbestia, koska sille on oma lainsäädäntönsä. Asbesti on erittäin vaarallista jo pieninä pitoisuuksina ja lyhytaikaisessa altistuksessa.

Vuodesta 2023 lähtien ryhdytään seuraamaan myös kovapuupölyn raja-arvoja. Kyseistä pölyä syntyy lehtipuiden käsittelystä.

– Rakentamiseen vaikuttavat myös koneiden käytöstä syntyvät diesel-pakokaasut, joille on omat raja-arvonsa. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja muiden partikkeleiden määrää mitataan hiukkasmittaria vastaavalla laitteella, Väisänen kertoo.

Etenkin hiominen on pölynhallinnan kannalta haastavaa. Myös laastien, tasoitteiden ja betonien sekoitustyö aiheuttaa paljon pölyä, samoin poraaminen ja piikkaaminen. Kuva: Antti VäisänenEtenkin hiominen on pölynhallinnan kannalta haastavaa. Myös laastien, tasoitteiden ja betonien sekoitustyö aiheuttaa paljon pölyä, samoin poraaminen ja piikkaaminen. Kuva: Antti Väisänen

Tutkimus paljasti rajut puutteet

Pölyä hallitaan työpaikoilla vaihtelevasti. Väisäsen mukaan asia on yleensä sitä paremmin kunnossa, mitä isommasta yrityksestä on kyse.

– Sitä paremmin tunnetaan valtioneuvoston asetus ja sen vaatimukset. Mitä pienempiin yrityksiin mennään, sitä enemmän on epätietoisuutta asiasta tai asetusta ei tunneta juuri ollenkaan.

Samoilla linjoilla on aluehallintoviraston työsuojelun ylitarkastaja Mikko Koivisto.

– Pienet rakennusalan yritykset ja rakennuttajatahot eivät ole kovin hyvin tietoisia lainsäädännön muutoksesta. Työpaikoilla ei tiedetä riittävän hyvin esimerkiksi kvartsipölyn raja-arvoa. Riskejä ei ole arvioitu riittävästi eikä tarvittavia suojaustoimenpiteitä ole tehty, jolloin työntekijöitä altistuu syöpävaarallisille pölyille. Kysymys ei ole haluttomuudesta noudattaa lakia, vaan pikemminkin tiedon puutteesta, hän arvioi.

Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraamiseen keskittyneen Cramon äskettäin tekemän kyselyn tulos on karua luettavaa. Sen mukaan 43 prosentissa työmaista ei mitata pölypitoisuuksia lainkaan. Vastaajista 70 prosenttia ei tiennyt asetuksen mukaisesta kahdeksan tunnin keskiarvorajasta syöpävaaralliselle kvartsipölylle. Kysely paljasti, että vaikka moottoroituja maskeja on käytössä vajaalla 30 prosentilla työmaista, 55 prosenttia työmaista ei käytä niitä.

Väisäsen mukaan työmailla on ennen kaikkea prosessiongelma.

– Kerron aina rakennuttajille ja pääurakoitsijoille, että prosessia ohjataan ylhäältä päin. On heidän käsissään, miten aliurakoitsijat toimivat. Parempi pölyntorjunta lähtee vaatimuksista, joita esitetään sopimusvaiheessa. Prosessin kehittäminen on keskeinen asia työmailla. Merkittävä ongelma on edelleen se, että vastuuta vieritetään liikaa alemmalle portaalle.

”Vastuun pakoilu” tarkoittaa Väisäsen mukaan käytännössä sitä, että alihankkijoille annetaan pölyntorjunnassa vapaat kädet. Tämä on usein ongelma lopputuloksen ja tasalaatuisuuden kannalta.

– Prosesseista puuttuu myös niiden ohjaukseen liittyviä työkaluja. Laadunvalvontaan, riittävän nopeaan seuraamiseen ja tiedon jakamiseen pitäisi olla paremmat työkalut. Näihin on kehitteillä digitaalisia työkaluja, joiden avulla työntekijät saadaan samalle kartalle. Käytännössä se tarkoittaa työn riittävän tarkkaa dokumentointia ja ohjausta, Väisänen selvittää.

Pölyntorjunnan kannalta haasteena on rakennusurakoiden osapuolten tiheä vaihtuminen. Tällöin on vaikea luoda yhteisiä prosesseja. Myös työntekijöiden motivoiminen pölyntorjuntaan on koettu rakennustyömailla haastavaksi.

– Moni työntekijä kokee pölyntorjunnan työtä haittaavaksi tekijäksi, kun pitäisi ennemminkin ajatella, että hyvin suunniteltu ja toteutettu pölyntorjunta helpottaa työntekoa ja vähentää tarvetta korjata virheitä jälkeenpäin.

Pölynhallinta pähkinänkuoressa:

  • Vuonna 2020 voimaan astunut valtioneuvoston asetus määrittelee raja-arvon muun muassa ilmassa leijuvalle kvartsipölylle: työpaikan ilmassa saa olla pölyä maksimissaan 0,1 milligrammaa yhdessä kuutiometrissä.
  • Pienimmät haitallisiksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot ovat työpaikan ilman epäpuhtauksille asetettuja arvoja, jotka työnantajan on otettava huomioon työn vaarojen selvittämisessä ja työympäristön suunnittelussa.
  • Asetuksen raja-arvo 0,1 milligrammaa tarkoittaa, että ainoastaan M- ja H-luokan laitteita ja suodattimia voi käyttää työmailla. Suodattimiksi voidaan valita myös hepa-standardin mukaan luokiteltuja suodattimia, esimerkiksi H13.
  • Vuodesta 2023 lähtien ryhdytään seuraamaan myös kovapuupölyn raja-arvoja. Kyseistä pölyä syntyy lehtipuiden käsittelystä.

 
Päivitetty
5.10.2021