Nämä kannattaa tietää: 9 faktaa uudesta kaavoitus- ja rakentamislaista

Hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi on edennyt lausuntokierrokselle. Kokosimme oleelliset tiedot uudesta laista, joka korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.

1. Miten lain käsittely etenee ja mikä on lain tarkoitus?

Ympäristöministeriön ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi lähti lausuntokierrokselle 27.9.2021, ja lausuntoja pyydetään 7.12.2021 mennessä. Lausuntokierros on kaikille avoin. Hallitusohjelman mukaisesti lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Kolmannes kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennetusta ympäristöstä. Uudella lailla pyritään varmistamaan, että kaavoitusta ja rakentamista ohjaava lainsäädäntö vastaa tulevia tarpeita.

2. Miten laki parantaisi rakentamisen laatua?

Tähän pyritään ehkäisemällä ongelmia jo ennalta. Uutta olisi esimerkiksi se, että vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi. Myös rakennusvalvontojen osaaminen pyritään saamaan tehokkaammin kaikkien kuntien käyttöön.

Ehdotus ohjaisi rakentamista vähähiiliseksi ja toisi kiertotalouden periaatteet osaksi rakentamisen ketjua. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.

Rakennusmateriaalien kiertotaloutta pyritään tuomaan uudistuksessa osaksi rakentamisen ketjuaRakennusmateriaalien kiertotaloutta pyritään tuomaan uudistuksessa osaksi rakentamisen ketjua

3. Uusi laki voi tuoda eteen tilanteen, jossa sopimussuhteet ovat rinnakkain lain kirjaimen kanssa. Voiko tämä tuoda haasteita lain käytännön soveltamiseen?

MAL-sopimuksilla ja kaupunkiseutusuunnitelmilla ei ole lakiin perustuvaa yhteyttä ja ne voidaan laatia toisistaan riippumatta.

4. Näettekö, että esimerkiksi riitatilanteet voivat lisääntyä tämän seurauksena?

Koska kaupunkiseutusuunnitelmalle ei asetettaisi laissa kaavojen tapaan omia laadullisia vaatimuksia, kaupunkiseutusuunnitelman muutoksenhaku rajautuisi käytännössä menettelytapakysymyksiin. Koska kaupunkiseutusuunnitelmalla ei olisi oikeusvaikutuksia, sillä ei olisi ohjausvaikutusta kaavoitukseen eikä sopimusmenettelyihin. Kaupunkiseutusuunnitelma toimisi kuitenkin sopimusmenettelyn yhtenä lähtökohtana.

5. Miten laki vaikuttaisi rakennuslupien myöntämiseen?

Laki sallisi alle 30 neliömetrin tai alle 120 kuutiometrin rakennusten rakentamisen ilman lupaa ja ilmoitusta tilanteissa, joissa ne eivät ole pääsääntöisiä asuinrakennuksia. Käytännössä tällainen rakennus voi olla vaikkapa ulkosauna tai vaja. Luvan myöntämiseen vaikuttaisi ainoastaan neliömäärä. Ilman lupamenettelyä rakennettavista rakennuksista tulisi maksaa kiinteistövero, joka perittäisiin yli viiden neliömetrin rakennuksista.

Rakentamislupa vaadittaisiin jatkossakin asuinrakennuksesta. Sellaiseksi luetaan myös silloin tällöin käytössä oleva vapaa-ajan asuinrakennus. Asuinrakennukseksi puolestaan luokitellaan rakennus, jossa on keittiö tai keittotila sekä yksi tai useampi ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu asuinhuone.

Uusi kaavoitus- ja rakennuslaki voisi toteutuessaan mahdollistaa esimerkiksi alle 30 neliömetrin rakennuksen rakentamisen ilman lupaaUusi kaavoitus- ja rakennuslaki voisi toteutuessaan mahdollistaa esimerkiksi alle 30 neliömetrin rakennuksen rakentamisen ilman lupaa

6. Uuteen lakiin ollaan lisäämässä kaupunkiseutusuunnitelma. Miksi näin?

Kuntien yhteistyössä laatimille toiminnallisen kaupunkiseudun kattaville suunnitelmille on selkeä tarve. Kaupunkiseutusuunnitelma korvaisi lakiin perustumattomia suunnitteluprosesseja.

Kaupunkiseutusuunnitelma halutaan tunnistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän osana (vaikkakin ilman kaavojen oikeusvaikutuksia) ja samalla lisätä suunnittelun avoimuutta sekä parantaa mahdollisuuksia osallistua kaupunkiseudun suunnitteluun. Kaupunkiseutujen kuntien yhdessä laatimilla suunnitelmilla voidaan edistää seudun yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja viherrakenteen yhteensovittamista yli kuntarajojen. Tällä on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kaupungistumisen haasteisiin vastaamisessa.

7. Miten kaupunkisuunnitelmat käytännössä toteutettaisiin?

Kaupunkiseutusuunnitelmalla olisi mahdollista tukea kaupunkiseudun asukkaiden arkeen merkittävästi vaikuttavia asioita kuten asukkaiden tarpeisiin vastaavan asuntotuotannon ja kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) edellytyksiä sekä viherrakenteen toimivuutta. Suunnitelmia toteutettaisiin kuntakaavoituksella.

Tavoitteena olisi lisätä kaupunkiseutujen suunnittelun toimivuutta ja vastata tätä kautta toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin kuten ilmastonmuutoksen hillintään, kaupunkiseutujen kasvuun ja kaupungistumiseen sekä liikkumisen ja liikennejärjestelmän muutoksiin ja kehittämistarpeisiin. Kaupunkiseutusuunnitelmalla parannettaisiin myös osallisten mahdollisuuksia osallistua kaupunkiseudun suunnitteluun ja sen vaikutusten arviointiin.

Seudun kuntien yhdessä ja yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa laatima kaupunkiseutusuunnitelma olisi myös tärkeää selvitysaineistoa tarkasteltaessa seudullisen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta.

8. Uudistuksen päätavoitteita ovat muun muassa hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Miten näihin tavoitteisiin päästään?

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi huomioitava kaikessa kaavoituksessa. Kaavoituksella olisi vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjattava rakentamista jo olemassa olevan infran ja palveluiden pariin. Kaavoituksen olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle ja vähähiilisille ja uusiutuville energiamuodoille.

Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista kaavoituksessa tiukennettaisiin nykylakiin verrattuna. Muutos koskisi muun muassa kaavojen luonnon monimuotoisuutta koskevia laadullisia vaatimuksista, joihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaavoja laadittaessa. Lisäksi lakiehdotuksen mukaan maakuntakaavassa olisi esitettävä maakunnan viherrakenne ja sen kehittämisen periaatteet. Se olisi osa maakunnan oikeusvaikutteista sisältöä ja siten ohjeena kuntakaavoitukselle. Viherrakenteen jatkuvuus olisi otettava huomioon myös yleiskaavassa.

Kaavoituksen uudistaminen on uudistuvassa kaavoitus- ja rakennuslaissa keskiössäKaavoituksen uudistaminen on uudistuvassa kaavoitus- ja rakennuslaissa keskiössä

9. Miten tuleva laki edistää digitalisaatiota?

Rakennetun ympäristön suunnitelma- ja rakennuslupatietojen kokoamista varten Ryhti-hankkeessa luodaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Se mahdollistaa suunnitelma- ja rakennuslupatietojen helpon saatavuuden valtakunnallisesti asukkaiden ja viranomaisten käyttöön. Nyt lähes jokaisella kunnalla ja muilla viranomaisilla on omat tietojärjestelmänsä, joista tiedot ovat vaihtelevasti saatavilla.

 
Päivitetty
1.10.2021