Tiesitkö tätä maaleista? Tuttukin maali voi aiheuttaa kavalan yllätyksen

Museoviraston restaurointi-intendenttina vuodesta 1985 työskennellyt ja pian eläkkeelle jäävä Seija Linnanmäki on seurannut perinnemaalauksen vaiheita yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kysyimme häneltä maalien kehityksestä, tyypillisistä maalaukseen liittyvistä virheistä ja siitä, miten ympäristöystävällisyys näkyy maalien kehityksessä.

Mikä on ollut yksi merkittävimmistä käännekohdista maalien kehityksessä?

Toisen maailmansodan aikana kehitetyt lateksit olivat eräs tärkeä käännekohta. 1980-luvulla taas perinteisiä maalaustapoja ja hengittäviä maalityyppejä ryhdyttiin elvyttämään esimerkiksi Museoviraston korjauskortiston voimin. Pellavaöljymaalit ja keittomaalit yleistyivät puurakennusten julkisivumaalauksessa, grafiittimaali peltikatoilla ja perinteinen kalkkimaali rapatuilla seinillä.

Millaisia haasteita grafiittimaaleissa ilmeni?

Tällä hetkellä perinteisen rakennuskannan peltikatoilla näkee paljon grafiittimaalia, joka antaa katolle kauniin hohteen. Aluksi sitä käytettiin ilman ruostesuojausta, kunnes 1990-luvun alussa todettiin, että maali tarvitsee ruostesuojan kuten muutkin peltikattomaalit. Työsuojelun näkökulmasta grafiittimaali on hankala, koska se on liukas. Grafiittihan on voiteluaine. Grafiittimaalin päälle voi maalata vain grafiittimaalilla.

Mitä muita vaihtoehtoja peltikattomaalien markkinoille tuli grafiittimaalin jälkeen?

Kuva: Sari NieminenKuva: Sari Nieminen

1990-luvulla akrylaattimaalien todettiin sopivan peltikattoihin paremmin kuin puuseiniin. Akrylaattimaaleille oli syntynyt huono maine puujulkisivujen maalauksesta, koska niissä maali pidätti puupinnan alle vettä ja lahotti laudoitusta maalin alta.

Onko olemassa hyvin katossa pysyvää maalia?

On. Kaikki peltikattomaalit pysyvät hyvin kiinni, kun ne on maalattu hyville pohjille, oikeissa olosuhteissa ja oikeilla välineillä. Pensselillä hierretty maali tarttuu paremmin kuin ruiskutettu. Vanhoissa pätkäpeltikatoissa käytettiin kylmäsivelybitumia. Kuten grafiittimaali, myös kylmäsivelybitumi on nk. samaa-samalle-maali, mutta sitäkin on tänä päivänä vaikea saada ostetuksi.

Miten ympäristöystävällisyys on näkynyt maalien kehityksessä?

Maaliteollisuus pyrkii vastuullisuuteen raaka-aineiden hankinnassa ja maalien valmistusprosesseissa syntyvien jätteiden hävittämisessä. Tavallisten maalien valmistus on kuitenkin sikäli lyhytnäköistä, että tehtaan vastuu päättyy tehtaan ovelle. Kun maali on talon seinässä, se on talon omistajan vastuulla. Tavallisia maaleja ei valmisteta helposti huollettaviksi, toisin kuin ohuita kerroksia muodostavat pellavaöljymaalit, liituuntuvat keittomaalit ja hitaasti peseytyvät kalkkimaalit.

Kuva: Henri RautioKuva: Henri Rautio

Miten tämä näkyy käytännössä?

Esimerkiksi lateksimaalien käytön kohdalla siten, että ensimmäiset lateksimaalikerrokset on saatettu maalata taloon 1960-luvulla ja kerroksia on lisätty keskimäärin kymmenen vuoden välein, aina kun on uusi rouva tullut taloon. Nyt ollaan jo viidennessä tai kuudennessa maalikerroksessa, ja pian kaikki kerrokset on poistettava. Samalla menetetään arkkitehtuurin ja sisustuksen historiasta kertovaa tietoa.

Lateksimaalia voidaan poistaa hiomalla, puhaltamalla, kaapimalla tai maalinpoistoaineilla. Puhaltaminen käy nopeasti, mutta se rikkoo helposti pinnat ja puhallusaineita pitää varoa levittämästä ympäristöön. Maalinpoistoaineet reagoivat poistettavien maalien kanssa ja muodostavat tuntemattomia kaasuja. Kumimainen lateksi tahmaa työvälineet. Hiomisessa irtoaa runsaasti pölyä, joka ei saa joutua hengitysteihin eikä levitä maastoon. Kaikenlainen maalinpoisto työ on raskasta suojainten takia. Imurien käyttö hankaloittaa työtä entisestään.

Mikä on parempi valinta kestäväksi maaliksi?

Viitaten edelliseen, lateksimaalit ovat halpoja, ne peittävät paksusti kertasivelyllä eivätkä valu, joten niillä on mukava maalata ja telat voi pestä vedellä, mutta ne siirtävät ongelmat tuleville sukupolville.

Hallitusti maalattu pellavaöljymaali jättää kerrospaksuuden pienemmäksi eikä maali ole niin herkkä irottamaan alla olevia kerroksia, joten maalauskertoja voi kerryttää useampia ilman poistotarvetta. Maalit ovat uhrikerroksia, jotka suojaavat alla olevia rakennekerroksia. Siten niitä pitää olla valmis uusimaan riittävän usein.

Mitkä ovat yleisimmät virheet maalin valinnassa?

Virheitä ei synny, jos aiemmat maalityypit on tutkittu ja väritutkimus on tehty, vain irtonainen maali poistetaan kaapimalla, uudelleen maalaus tehdään tarpeeksi pehmeällä maalilla ja maltetaan odottaa sopivia maalauskelejä.

Onnistunut maalin valinta perustuu maalaajan odotuksiin, joten maalin ostajalla on oltava hyvä itsetuntemus. Arvostaako hän uutuuksia vai perinteitä? Haluaako tiivistä, vettä imemätöntä, sileää, homogeenistä ja tiukasti yksiväristä pintaa vai arvostaako perinteistä hengittävää, luonnonmukaista elävyyttä? Kemian teollisuuden viimeisiä keksintöjä arvostava maalaaja ei halua seiniinsä ruisjauhoihin itse keitettyä punamultaa. 

Mitkä ovat yleisimpiä virheitä maalauksen aikana?

Suurimmat ongelmat syntyvät varmaan silloin, jos säät eivät suosi ja on kiireessä pakko maalata auringon paahteessa tai sateella. Pellavaöljymaalin kanssa saa olla tarkkana, jos pinta on hienosahattu tai sahattu ja sille maalataan telalla. Tällöin maalia kertyy pinnalle helposti liikaa ja maali menee ”kurttuun”.

Ongelman aiheuttaa se, että pellavaöljymaali kuivuu hapettumalla, jolloin sen tilavuus kasvaa seinäpinnalla. Jos maalia on paksu kerros, se ei mahdu enää tilavuuteen, jossa oli vaan maali rypistyy. Maalipinnasta tulee epäsiisti ja sitä on vaikea korjata. Perinteisesti pellavaöljymaalilla on maalattu ohuelti ja vain höyläpinnalle. Jos höylälautaa aiotaan maalata tuoreeltaan heti rakennusvaiheessa, joudutaan pintaa karhentamaan. Ehdottomasti parempi tapa olisi odottaa vuosi tai pari, jotta laudoitus asettuu seinällä itsekseen. Nykyään ei vaan ehditä odotella esimerkiksi urakka-aikojen tai telinekustannusten takia.

Mikä on ero halvoilla ns. ”punamaaleilla" ja aidoilla punamultamaaleilla?

Osa punamaaleista lienee itse asiassa akrylaattimaaleja, joten niitä koskevat samat poistamisen ongelmat kuin latekseja. Jos maalikerroksia on useita, niitä on jossain vaiheessa poistettava uuden tieltä. Ruisjauholiisteriin keitetyn aidon punamultakeittomaalin etuna on se, että kun maali kuluu, sen voi harjata pois seinästä. Pohjatöitä ei tarvitse tehdä kovin paljon ennen uudelleenmaalausta.

Mitä mieltä olet kalvon jättävistä puunsuojista?

Maalin tapaan kalvon muodostavat puunsuoja-aineet muistuttavat lateksimaaleja. Kun puu elää maalikalvon alla, pintaan syntyy väistämättä halkeamia ja kosteus pääsee puupintaan, mutta ei toisaalta pääse yhtä helposti sieltä pois. Uudemman arkkitehtuurin raikkaat, tuoreen puun väriset puusäleiköt harmaantuvat ulkona muutamassa vuodessa, eikä sitä pysty estämään edes uretaanilakka puunsuoja-aineista puhumattakaan.

 
Päivitetty
24.9.2021