Osaajapula vain pahenee, mikä avuksi? ”Työmahdollisuudet eivät näy nuorille”

Pahin pula osaajista kohdistuu työnjohtoon. Ulkomailta kaivataan etenkin vaativan tason teknologista osaamista.

Rakennusteollisuus RT:n osaamistarveselvityksen mukaan rakennusteollisuuden yrityksistä 76 prosenttia näkee työvoimatarpeen kasvavan entisestään. Vastaajista 68 prosenttia yrityksistä kokee osaavan työvoiman rekrytoimisen nykyisin vaikeaksi.

– Kroonisen osaajapulaan pitää löytää ratkaisu. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työttömyysaste on liian suuri, Rakennusteollisuus RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen sanoo.

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan täsmä- ja täydennyskoulutuksilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijoiden määrää on kasvatettu. Pakkanen kiittelee näitä päätöksiä.

– Tässä mielessä on oltu kaukaa viisaita. Samalla kun rakennusala on kasvanut, kysyntä osaajille on lisääntynyt entisestään. Projektit muuttuvat monimutkaisemmiksi ja vaativat uudentyyppistä osaamista. Siksi koulutuksen määrällinen lisääminen ei ole ainoa ratkaisu, tarvitaan myös sisällöllisiä panostuksia.

Rakennusalalla suurin osaajapula kohdistuu kokeneisiin työnjohtajiin ja vastaaviin mestareihin.

– Suunnittelupuolella on ollut jo pitkään vajausta, eikä se tule vähentymään tulevaisuudessa. Selvityksemme mukaan yli kolme neljäsosaa yrityksistä uskoo osaajatarpeen kasvavan.

Ala kaipaa lisää markkinointia

Osaajapula on vaivannut alaa 2000-luvun alusta lähtien. Mitä pidemmälle sitä on kestänyt, sitä enemmän se on verottanut yritysten kasvunäkymiä. Pakkasen mukaan toimenpiteiden kanssa ei kuitenkaan olla vielä liian myöhässä. Tärkeässä roolissa on alan vetovoima nuorten keskuudessa.
 

"Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tilanne on melko hyvä, hakijoita on riittänyt. Ammatillisessa koulutuksessa on haasteita houkutella niitä, jotka hakevat alan opiskelupaikkoja ensimmäisenä vaihtoehtonaan."

Lauri Pakkanen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Rakennusteollisuus RT

Alan uudet työmahdollisuudet muun muassa kiertotalouden osalta eivät näy riittävästi markkinoinnissa niille nuorille, jotka miettivät omia uravalintojaan.

Pakkasen mukaan kiinnostuksen lisääminen ei ole kiinni projektien haastavuudesta ja mielekkyydestä.

– Projektit muuttuvat koko ajan kiinnostavammiksi ja monitahoisemmiksi digitalisaation ja kiertotalouden myötä. Isot siltakokonaisuudet, raideverkon investoinnit, tuulivoima. Uusia mahdollisuuksia on valtavasti, Pakkanen luettelee.

Yksi osa ratkaisua on työperäinen maahanmuutto, johon Rakennusteollisuus suhtautuu myönteisesti.

– Kun miettii Suomen väestörakennetta, kansainväliselle osaamiselle on aina kysyntää. Suomen ulkopuolelta pitäisi houkutella etenkin sellaista osaamista, jota Suomesta ei välttämättä löydy, kuten korkean tason teknistä osaamista ja suunnitteluosaamista, Pakkanen sanoo.

 
Päivitetty
17.9.2021