Onko uusi Tammisairaala vanhentunut jo valmistuessaan? Tässä ovat hankkeen kipukohdat

Helsinkiin nousee kolmen vuoden kuluessa nykyaikainen silmäsairaala. Selvitimme, millaisia haasteita Tammisairaalaprojektiin liittyy.

Havainnekuva: YIT/TammisairaalaHavainnekuva: YIT/Tammisairaala

Helsingin Meilahden sairaala-alueen viereen nousevan uuden Tammisairaalan työmaalla tehdään parhaillaan louhintatöitä. Valmis sairaala on käytössä muutaman vuoden päästä.

Hankkeen tavoitteena on maailman paras silmäsairaala. Rakennuksen kokonaisala on 35 000 bruttoneliömetriä. Kyse on isosta rakennuksesta, mutta sairaalamittakaavassa ei valtavasta.

Projektin rakennuttajan HUS Kiinteistöjen rakennuttamisjohtaja Carl Sirénin mukaan projektissa on monia erityispiirteitä.

– Käyttäjäkunta otetaan huomioon sairaalan materiaaliratkaisuissa. Koska kyseessä on silmäsairaala, ratkaisujen täytyy sopia sokeilla ja huonosti näkeville. Tähän pyritään myös värivalinnoilla. Tiloissa ei saa olla esimerkiksi vaikeasti huomattavia esteitä eikä kuviollisia lattioita. Pinnoissa korostuu selkeys, Sirén kertoo.

Rakennuksen runkomateriaaleina ovat betoni ja teräs. Tiloista tehdään muunneltavat siten, että niitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin.

Sairaalan aula- ja sisäänkäyntitiloissa käytetään kuivapuristettua laattaa tai luonnonkivilaattaa. Materiaalien valinnassa korostuu kierrätettävyys ja kestävien materiaalien käyttö. Osastokäytäville on valittu muovimatto, koska se on helppohoitoinen ja helposti puhdistettava. Lattiamateriaalit ovat floorivapaita, eikä niissä käytetä PVC-muoveja.

Havainnekuva: YIT/TammisairaalaHavainnekuva: YIT/Tammisairaala

Korona-aika on tuonut sairaaloille vielä aikaisempaa tiukemmat hygieniavaatimukset.

– Enää ei tehdä isoja odotustiloja, vaan tiloja, joissa asiakkaat on mahdollista jakaa pieniin ryhmiin. Eristystilojen tarve on kasvanut vuodeosastoilla, Sirén kertoo.

Tammisairaalassa loukkaantumisriskiä on pyritty vähentämään muun muassa saranaovien kulkualueen piirtämisellä lattiaan. Näin pyritään varmistamaan, ettei heikkonäköinen kävele päin avautuvaa ovea.

Välipohjassa tiukat vaatimukset

Sirénin mukaan yksi suurimmista muutoksista nykyaikaisessa sairaalarakentamisessa on tekniikan määrä.

– Sähköiset järjestelmät sairaaloissa ovat lisääntyneet merkittävästi. Se puolestaan lisää vaatimuksia sisäolosuhteille. Jäähdytyksen määrä on oltava riittävä. Ilmanvaihtomääräykset ovat tiukentuneet siten, että tiloissa vaaditut ilmamäärät ovat kasvaneet.

Jos tilassa on magneettisille häiriöille altista tutkimuslaitteistoa, suunnittelussa on otettava häiriösuojaus huomioon. Osa laitteista edellyttää tilaan tasaisen kosteuden tai lämpötilan.

– Tällaiset vaatimukset laitteiden osalta ovat tiukentuneet, koska nykyaikaiset diagnostiikkalaitteistot ovat tarkempia, mutta samalla myös herkempiä.
 

Tammisairaalan leikkaussaleissa käytetään tärähdyksille erittäin alttiita mikroskooppeja. Ne kiinnitetään välipohjaan, jolloin on varmistettava, että välipohjat liikkuvat mahdollisimman vähän.

– Taloteknisiä vaatimuksia on tullut lisää viimeisten vuosikymmenten aikana.

Yhtenä esimerkkinä ovat magneettitutkimustilat, joissa olevia laitteita voivat häiritä esimerkiksi tilojen läheisyydessä kulkeva tieliikenne.

Jos diagnostiikka- tai hoitolaite tuottaa ionisoivaa säteilyä, ympäristön suojaukseen on kiinnitettävä huomiota. Tilan seinät on tällöin suojattava esimerkiksi lyijyllä, jotta säteily ei pääse rakenteiden läpi.

Haasteellinen tontti

Sirén nostaa tontin yhdeksi suurimmista haasteista Tammisairaalan projektissa.

– Tontin ympärillä on liikennettä kahdelta puolelta, eikä työmaa-alueella ole kovinkaan paljon tilaa varastoinnille.

Tämän takia paikan päälle pyritään tuomaan mahdollisimman valmiita rakennusosia, jotta varastoinnin tarve voidaan minimoida. Myös talotekniikan esivalmistusaste on korkea.

Työmaalla noudatetaan päivittäisjohdettua tuotantomenetelmää. Se tarkoittaa päivittäistä työvaiheiden aikataulutusta. Tarkoituksena on minimoida odotusaikoja ja hukkaa (arvoa tuottamatonta resurssien käyttöä) sekä lisätä joustavuutta. Aikataulujen pitäminen tehostaa kustannusten hallintaa.

– Pyrimme virtaustehokkuuteen, jossa hukan poistamisella on oleellinen merkitys. Sitä kautta hallitsemme paremmin projektin läpimenoaikaa ja aikatauluttamista. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että hankintojen on oltava tarkasti aikataulutettuja, Sirén selvittää.

Projektissa on mukana erillinen logistiikka-asiantuntija, joka varmistaa materiaalien täsmätoimitukset kyseisen päivän tarpeen mukaisesti.

Tammisairaalan tontin ympärillä kulkeva vilkas liikenne hankaloittaa myös maa-aineksen ja louhen poiskuljetusta.

Havainnekuva: YIT/TammisairaalaHavainnekuva: YIT/Tammisairaala

Vanhentuvatko ratkaisut?

Tammisairaalahanke kestää vielä reilut kolme vuotta. YIT:n toimitilarakentamisen johtaja Matti Sarikkola pitää vuosien pituista hankeaikaa haastavana sairaalarakentamisessa.

– Kyse on siitä, miten pystymme varautumaan tulevaisuuteen ja hoitotekniikoiden kehittymiseen. Rakentamisaika on pitkä, yli kolme vuotta. Sitä ennen olemme suunnitelleet tuotantoa jo vuoden verran. Sitä on puolestaan edeltänyt pitkä suunnitteluvaihe. Koko hanke kestää reilusti yli viisi vuotta. Silloin kysymys kuuluu, ovatko hankkeen alkuvaiheessa tehdyt päätökset vanhentuneita sairaalan käyttöönottovaiheessa.

Sarikkolan mukaan hankkeen läpimenoaikaa voidaan tiiviistää joitakin kuukausia hyvällä aikataulusuunnittelulla.

– Toisaalta turha kiirehtiminen ei ole sekään hyvä asia. Ymmärrän, että tilaajat ja rakennuttamiseen keskittyvä HUS haluavat huolella käydä käyttäjäsuunnittelun läpi, se vie oman aikansa.

 
Päivitetty
17.9.2021