Liian moni jättää vaaralliset PAH-yhdisteet rakenteisiin – ylitarkastajalta moitteet: ”Säästäminen tulee vastaan myöhemmin”

PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia myöhemmin, vaikka purkuvaiheessa ne olisivatkin hallinnassa.

Aluehallintovirastot ovat viime aikoina muistuttaneet rakennuttajia ja pääurakoitsijoita PAH-yhdisteiden huomioimisesta purkukohteissa.

Huolenaiheena on muun muassa kreosootti, joka on kivihiilitervapien tisle. Se koostuu pääsääntöisesti polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä eli vaarallisista PAH-yhdisteistä.

Kreosootti on öljymäinen neste, jonka yhdisteet haihtuvat ilmassa aiheuttaen terveydellisiä ongelmia kuten päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia. Yhdisteet lisäävät myös syöpäriskiä.

Rakennusalan toimintaa seuraava virkamies ei säästele sanojaan.

– Valitettavasti haitta-aineiden kartoitus on liian usein jäänyt tekemättä tai tehty puutteellisesti, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Janne Hokkanen sanoo.

Taustalla on hänen mukaansa valitettavan yleinen ”eurokonsultti” eli kulujen säästäminen. Se saattaa kostautua rakennustyön aikana, mutta myös käytön aikana myöhemmin.

– Halutaan säästää, mutta etenkin vanhemmissa saneerauskohteissa muun muassa PAH-yhdisteiden haitta-ainekartoitus olisi tärkeää tehdä ammattimaisesti ja kohde huomioiden riittävän laajasti. Kustannukset voivat tulla myöhemmin vastaan muutostöinä, jotka hidastavat aikataulua. Tässä voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että hyvin suunniteltu ja kartoitettu on puoliksi tehty.

Kartoituksen laiminlyönnin riskit ovat merkittäviä kaikenlaisissa saneerauskohteissa, sekä asuinrakentamisessa että julkisissa kohteissa, joiden rakennusaikana on käytetty kreosootin kaltaisia haitta-aineita.
 

Julkisissa kohteissa kreosoottia on Hokkasen mukaan saatettu jättää saneeraustöiden yhteydessä rakenteisiin, kuten esimerkiksi maanvaraisen laatan vesieristeisiin. Pitoisuudet ovat saattaneet olla pieniä saneeraushetkellä, mutta ne voivat vapautua ilmaan myöhemmin aiheuttaen sisäilmaongelmia.

– Kun sisällä tuoksahtaa kivihiilipiki, ollaan jo korkeissa pitoisuuksissa, hän sanoo.

Korjausrakennuskohteissa kreosoottipitoisia vesieristeitä voi jäädä rakenteiseen aiheuttaen pidemmällä aikavälillä sisäilmahaittoja, kun pinnat uusitaan ja päällystetään ilman perusteellista rakenteiden haitta-aineselvitystä.Korjausrakennuskohteissa kreosoottipitoisia vesieristeitä voi jäädä rakenteiseen aiheuttaen pidemmällä aikavälillä sisäilmahaittoja, kun pinnat uusitaan ja päällystetään ilman perusteellista rakenteiden haitta-aineselvitystä.

Rakenteisiin jättäminen voi olla riski jatkokäytölle. Esimerkiksi kreosootin sisältämien kemikaalien havaitseminen huoneilmasta voi edellyttää huonosti kapseloitujen rakenteiden uudelleenavaamista. Paitsi purkutöissä, haitalliset yhdisteet voivat vapautua huonosti kapseloituna rakennuksen ilmaan, kun rakennuksen ilmanvaihtoa uusitaan tai kun rakennuksen paine-erot muuttuvat.

Kreosoottia eli kivihiilitervapikeä käytettiin ainakin 50-luvun lopulle asti vesieristeenä. Öljystä tislatut bitumit olivat kalliita tai niitä ei ollut saatavilla, joten kreosootti oli helppo valinta.

PAH-yhdisteitä sisältävää kreosoottia on käytetty lisäksi muun muassa ratapölkyissä ja sähköpylväissä.

– Kreosoottia tulee vastaan luultavasti monissa vanhoissa kohteissa, vaikka merkittävä osa niistä on jo purettu.

PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt – esimerkiksi kreosootti – ovat tuttuja ratapölkyistä, sähkötolpista tai grillauksen yhteydessä kärähtäneestä ruoan pinnasta.PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt – esimerkiksi kreosootti – ovat tuttuja ratapölkyistä, sähkötolpista tai grillauksen yhteydessä kärähtäneestä ruoan pinnasta.

Oikeat suojaimet käyttöön

PAH-yhdisteistä tekee purkukohteissa ongelmallisen se, että niille voi altistua sekä pölyn että kaasun olomuodossa. Kaasumaiset yhdisteet voivat vapautua rakenteita avattaessa. Jos kreosoottipitoisia eristeitä työstetään purettaessa, yhdisteet siirtvät ilmaan pölyn mukana.

Hokkanen muistuttaa suojaustoimenpiteiden tärkeydestä.

– Useimmiten käytössä on oltava sekä hiukkasilta että kaasuilta suojaavia hengityksensuojaimia. Jatkuva työskentely yhdistelmäsuojaimella vaatii moottoroidun ylipainemaskin, koska yhdistelmäsuodattimen kanssa työskentely on runsaan hengitysvastuksen vuoksi terveydelle haitallista.

Suojautumisessa on muistettava myös kosketus- ja ihoaltistuksen estäminen. Iholla kreosootti voi aiheuttaa herkistymistä ja ärsytysoireita.

– Työntekijällä on oltava kertakäyttöhaalarit tai suojavaatteet, jotka voidaan hävittää käytön jälkeen, Hokkanen neuvoo.

Joissain tapauksissa työperäistä PAH-altistusta joudutaan selvittämään biomonitoroinnilla eli käytännössä virtsatestillä. Hokkasen mukaan tähän ei ole tarvetta, jos kreosoottipitoiset rakenteet on kartoitettu huolellisesti ja purkukohteen tekniset suojaustoimet toteutetaan säädösten mukaisesti.

Kun PAH-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja puretaan sisätiloissa, työsuojeluviranomainen edellyttää lähes poikkeuksetta alipaineistettua ja osastoitua purkutapaa. Purkutilojen osastoimisen lisäksi purkujäte pakataan niin, etteivät haitalliset aineet pääse leviämään purkutiloihin tai joudu kosketuksiin työntekijöiden kanssa.

– Paikalliselta viranomaiselta ja jätteiden vastaanottopaikalta kannattaa kysyä, miten haitallinen jäte pakataan loppusijoitusta varten, Hokkanen jatkaa.

Tärkeä haitta-ainekartoitus

Ennen purkutöiden aloittamista rakennuttajan pitää selvittää haitta-ainekartoituksella, mitä haitta-aineita kohde sisältää.

Hokkasen mukaan kartoitusten taso vaihtelee rajusti.

– Monen tasoista on. Ongelmana on se, että kartoitus on usein liian suppea. Se ei ole välttämättä kiinni kartoittajan ammattitaidosta vaan siitä, että tilaaja ei jostain syystä halua tilata riittävän kattavaa kartoitusta.

Haitta-ainekartoituksen merkitys korostuu Hokkasen mukaan tulevien ongelmien ehkäisemisessä. Kun haitta-aineet ovat tiedossa, ne eivät tule yllätyksenä tulevina vuosina.

– Kohteissa ei voida tehdä selvitystyötä pelkästään vanhoilla kuvilla ja pintoja silmämääräisesti katsomalla. Tarvittaessa pitää mennä pintaa syvemmälle.

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/209) määrittelee kaikkien rakentamisen osapuolten velvoitteet rakentamisen työturvallisuudesta. Pääurakoitsija ottaa huomioon rakennuttajan antamat lähtötiedot ja valvoo työturvallisuutta.

– Mitä yksityiskohtaisemmat tiedot ovat, sitä paremmin voidaan suunnitella työvaiheet ja oikeat suojaimet turvallisuuden näkökulmasta, Hokkanen huomauttaa.

Kreosoottia voi tulla vastaan myös hirsirakenteiden pinnoissa, joissa pinta on käsitelty kreosoottiöljylläKreosoottia voi tulla vastaan myös hirsirakenteiden pinnoissa, joissa pinta on käsitelty kreosoottiöljyllä

PAH-yhdisteet lyhyesti

  • Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) ovat kahdesta tai useammasta fuusioituneesta aromaattisesta renkaasta koostuvia tasomaisia hiilivety-yhdisteitä, joita muodostuu orgaanisen materiaalin epätäydellisessä palamisessa.
  • Heikon haihtuvuusominaisuutensa vuoksi useat PAH-yhdisteet esiintyvät ilmassa pölyihin ja muihin ilmanhiukkasiin sitoutuneina.
  • PAH-yhdisteitä havaitaan vedeneristeenä käytetyssä kivihiilipiessä esimerkiksi vanhoissa kerrostaloissa.
  • Sitä on käytetty myös pikieristeisessä Bergmanin putkessa, jota on käytetty sähköjohtojen putkitusputkena ennen muoviputkien markkinoille tuloa.
  • Hirsirakenteiden pintoja on myös käsitelty kreosoottiöljyllä, jolloin haitta-aine voi vapauttaa sisäilmaan haitallisia yhdisteitä

 
Päivitetty
27.8.2021