Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle? ”Uusissa rakennuksissa helppoa, mutta entä korjausrakentaminen”

EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

EU:n ilmastopaketti julkaistiin suuren huomion saattelemana viime viikolla. Kyseessä on merkittävä askel kohti hiilidioksidipäästöjen leikkaamista.

Komission tavoitteena on tuottaa 40 prosenttia unionin energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä. Energiankulutusta pyritään leikkaamaan etenkin rakennusten energiatehokkuuteen kohdistuvilla perusparannuksilla. Ilmastopaketin yksi konkreettinen tavoite on kunnostaa vähintään kolme prosenttia julkisen sektorin rakennuksista lähes nollaenergiatasoon.

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen pitää Suomen tilannetta verrattain hyvänä, sillä yleinen energiatehokkuus on parempi kuin monissa muissa EU-jäsenvaltioissa.

– Energiatehokkuuden tehostamisen vaatimus on ilmastopaketissa oleellista. Esimerkki tästä on rakennusten lämmityksen päästökauppa, joka tähtää fossiilisen polttoaineen käytön eli käytännössä öljylämmityksen lopettamiseen. Muutoinkin olemassa olevassa rakennuskannassa on energiatehokkuuden ja päästöjen näkökulmasta valtava säästöpotentiaali.

Vielä tässä vaiheessa komission esitysten yksityiskohdat ovat epäselviä.

– On mielenkiintoista nähdä, lähdetäänkö rakennuksia luokittelemaan aikaisempaa tarkemmin energiankulutuksesta.

Ilmastopaketin energiatehokkuusvaatimuksien tiukentumiset voivat tarkoittaa selvästi nykyistä tarkempaa kilowattituntien kulutusta rakennuksissa.Ilmastopaketin energiatehokkuusvaatimuksien tiukentumiset voivat tarkoittaa selvästi nykyistä tarkempaa kilowattituntien kulutusta rakennuksissa.

Vuorisen mukaan on selvää, että ilmastopaketin energiatehokkuusvaatimukset tiukentavat määräyksiä myös Suomessa. Käytännössä se saattaa tarkoittaa selvästi nykyistä tarkempaa laskentaa siitä, kuinka vähän kilowattitunteja rakennus kuluttaa.

Ilmastopaketti nostaa Vuorisen mukaan tärkeään rooliin energian niinsanotun sektori-integraation sekä uudet energiamuodot ja energiajärjestelmien kuten maalämmön ja sähkön yhteiskäytön.

”Riskinä rakennuskannan eriarvoistuminen”

Rakennusten energiatodistusta ei ole harmonisoitu EU-maissa. Tämä tarkoittaa, että EU-jäsenvaltiot toimeenpanevat energiatehokkuusdirektiiviä eri tavoin. Se puolestaan nostaa esiin monia avoimia kysymyksiä ilmastopaketin kriteereistä.

– On iso kysymys, lähdetäänkö jatkossa enemmän samalta viivalta. On selvää, että EU:ssa on direktiivien uudistamistarvetta, kun EU-jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä eri tavoin. Uskon, että komissio tiukentaa jäsenvaltioiden vaatimuksia ja muun muassa rakennusten energiatodistuksia tullaan harmonisoimaan paremmin jäsenvaltioiden välillä, Vuorinen jatkaa.

Hän odottaa tarkempia tietoja etenkin korjausrakentamisen osalta. Suomessa on merkittävä rakennuskannan korjausvelka. Siinä missä uusille rakennuksille on helppoa asettaa tiukkoja vaatimuksia, vanhan rakennuskannan osalta tehtävä ei ole yksinkertainen. Energiakäytön osuus koko kiinteistö- ja rakennussektorin päästöistä on 76 prosenttia.

– Olemme nähneet jo nyt, että korjausrakentamisessa ja energiaremonteissa on valtava säästöpotentiaali. Uudisrakennuksissa tilanne on hyvä, siellä ei ole liiemmin hävittävää. Siinä mielessä nyt esitelty ilmastopaketti on monelta osin vanhan kertaamista. Riskinä on, että rakennuskanta eriarvoistuu.

"Isoin kysymys on lopulta se, mistä rahat tulevat investointeihin. Kehitteillä oleva EU:n taksonomia eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä kriteereineen on tässä mielessä keskeisessä asemassa, sillä siinä rakentamisen kiertotalous, energiatehokkuus ja olemassa olevan rakennuskannan elinkaaren pidentäminen ovat fokuksessa. Se työ tulee näyttämään askelmerkkejä nopeammin kuin nyt esitetyt komission suunnitelmat."

Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT

Infrarakentamisessa merkittävät haasteet

Ilmastopaketti saattaa pidemmällä aikavälillä tuoda muutoksia myös rakennustyömaille ja logistiikkaan, joilla sähköistyminen etenee varsin eri tahdissa. Talonrakentamisen työmailla esimerkiksi nostimet ovat jo pitkälti sähköisiä ja päästöjen vähentäminen etenee nopeasti.

Vuorinen näkee suurimmat haasteet infrarakentamisessa.

– Siellä on paljon pieniä yrityksiä, joiden isoja investointeja vaativa konekanta uudistuu verrattain hitaasti. Raskaassa liikenteessä perinteiset polttoaineet lienevät käytössä vielä pitkään.

– On otettava huomioon myös Suomen pitkät etäisyydet. Tavarantoimittajilla on melkoinen matka pohjoisesta pääkaupunkiseudulle. Päästöjen vähentäminen liikenneväyliä kehittämällä on tässä mielessä valtavan iso asia ja investointeja niihin tulisi suunnata nopeasti.

Suomi on maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja infrarakentamisella on suuri merkitys kulkuyhteyksiin sekä tavarantoimituksiinSuomi on maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja infrarakentamisella on suuri merkitys kulkuyhteyksiin sekä tavarantoimituksiin
 
Päivitetty
23.7.2021