Painovoimainen ilmanvaihto tulee taas, mutta onko ammattitaitoa riittävästi? Ei ole, sanoo asiantuntija ja suosittelee lukemaan uuden ohjeistuksen

Museovirasto on julkaissut ohjeen painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöön ja huoltoon. Ohjeen toivotaan auttavan myös ammattilaisia.

Painovoimainen ilmanvaihto on esiintynyt otsikoissa viime aikoina. Taustalla on kiinnostus vanhoihin rakennuksiin ja rakentamistapoihin. Ilman koneita toimiva ilmanvaihto kiinnostaa myös siksi, että sisäilmasta on tullut yhä painavampi asumismukavuuden kriteeri.

– Selvästi on ryhdytty miettimään vaihtoehtoisia kehityssuuntia rajun teknistymiskauden jälkeen. Uudet rakennukset ovat olleet yhä monimutkaisempia teknisiä järjestelmiä. Yksinkertaista ja ymmärrettävää tekniikkaa halutaan suosia, Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtinen perustelee.

Yksi syy lisääntyneeseen kiinnostukseen on sekin, että iso osa koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista rakennuksista on tulossa ikään, jossa suuri osa tekniikasta on vaihdettava kokonaan uuteen. Kalliit remontit mietityttävät.

Painovoimainen ilmanvaihto on ollut Suomessa pitkään suosiossa. Järjestelmä on paitsi toimintavarma, myös kestävä.

Museovirasto on julkaissut korjauskortin painovoimaisen ilmanvaihdon käytöstä ja huollosta. Julkaisu perehdyttää järjestelmän periaatteisiin ja toimintaan. Korjauskorttiin voit tutustua täällä:
 

Museoviraston laatima ohje hyödyttää rakennusten käyttäjiä, korjausten suunnittelijoita ja toteuttajia sekä rakennusvalvontaviranomaisia.

– Tavoitteemme on tehdä tekniikkaa tutuksi ja hankkia sille sen ansaitsemaa arvostusta. Luomme edellytyksiä rakennusten ylläpitoa ja korjaamista koskevalle päätöksenteolle.

Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä on käsikäyttöinen. Se toimii optimaalisesti, kun asukas osaa säätää sitä vuodenajan ja säätilanteen mukaan. Tähän ohje tarjoaa apua.

Painovoimainen ilmanvaihto toimii optimaalisesti, kun asukas osaa säätää sitä vuodenajan ja säätilanteen mukaanPainovoimainen ilmanvaihto toimii optimaalisesti, kun asukas osaa säätää sitä vuodenajan ja säätilanteen mukaan

Toimivasta tuli toimimaton

– Jos painovoimainen ilmanvaihto on aikanaan rakennettu taloon, se kannattaa säilyttää. Painovoimainen ilmanvaihto on uhanalainen, koska tietotaito sen käyttöön ja huoltoon on käynyt harvinaiseksi, Lehtinen sanoo.

Mutta mikä on vaikuttanut painovoimaisen ilmanvaihdon suosion laskuun? Lehtinen tunnistaa syitä jo 1900-luvun alkupuolelta.

"Silloin painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän kenties tärkeimpien osien eli hormien rakentamista pyrittiin säästösyistä vähentämään, samalla kun kerrostaloissa siirryttiin uunilämmityksestä keskuslämmitykseen."

Pekka Lehtinen, yliarkkitehti, Museovirasto

Ilmareittien vähentämiskehitys huipentui energiakriisin aikoihin, jolloin sekä tulo- että poistoreitit saatettiin jättää kokonaan tekemättä ja ilmanvaihto perustui pelkästään vuotoilmaan.

– Sellainenhan ei ole ilmanvaihtojärjestelmä ollenkaan. Samoihin aikoihin vanhempien rakennusten ilmareittejä tukittiin yleisesti, oletettavasti energiansäästöä tavoitellen. Aiemmin toiminut ilmanvaihto muuttui toimimattomaksi, Lehtinen jatkaa.

Hormivaikutus ilmanvaihdossaHormivaikutus ilmanvaihdossa

Pois alan koulutuksesta

Hiljalleen ilmanvaihtoa koskeneet rakentamismääräykset ja ilmanvaihtoalan koulutus keskittyivät koneelliseen ilmanvaihtoon, jonka tasaiset ilmavirrat voidaan määritellä laskennallisesti.

– Numeroarvoisilla tasaisen ilmavirran määrityksillä on vaikeampi saada kiinni painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Painovoimainen jäi käytännössä pois alan koulutuksesta ja uudisrakentamisen vaihtoehdoista, jolloin ammattilaisten kokemukset siitä alkoivat vähentyä.

Tästä huolimatta Suomessa on edelleen satoja tuhansia asuntoja, joissa hyödynnetään painovoimaista ilmanvaihtoa.

"Uskon, että kiinnostus painovoimaiseen ilmanvaihtoon lisääntyy ja myönteisten kokemusten kautta painovoimainen järjestelmä tekee paluun rakentamisen valtavirtaan."

Pekka Lehtinen, yliarkkitehti, Museovirasto
 
Päivitetty
4.6.2021