Maksetaanko tukia turhaan? Asiaan perehtynyt tutkija väittää, että lämpöpumput myisivät muutenkin – haaste on taloyhtiöissä

Ilmalämpöpumppujen hankintaan tarjotaan investointitukea, mutta voisiko rahat käyttää fiksummin? Tutkijatohtorin mielestä voisi.

Ympäristöministeriö on budjetoinut kaikkiaan sata miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosien vuosien 2020-2022 aikana.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimparin tuore tutkimus paljastaa, että nykyinen investointituki ei välttämättä olisi edes tarpeen lämpöpumppujen suosion kasvattamiseksi.

Vimparin tutkimus julkaistiin vastikään Environmental Research Letters -lehdessä. Tutkimuksessa vertailtiin kahdeksan suuren suomalaiskaupungin asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista. Mukana olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Lahti.

Tutkimuksessa huomioitujen kaupunkien asukkaiden tuloista noin yhdeksän prosenttia kului lämmitykseen. Osuus lämpöpumpun asentamisen jälkeen oli noin neljä prosenttia. Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3 800 euroa. Lämmityskulujen mukanaan tuomilla säästöillä laitteiston takaisinmaksuaika oli hieman yli kymmenen vuotta.

Lämpöpumppu on Vimparin mukaan erittäin energiatehokas ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto. Hänen analyysinsä mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia.

– Pitää kysyä, kannattaako niiden hankkimiseen myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin. Esimerkiksi lämpöpumpun vuotuinen prosentuaalinen tuotto suhteessa asunnon vuokratuottoihin voi olla moninkertainen.

”Erinomainen riskituottosuhde”

Vimparin mukaan tukea voisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin.

"On tärkeää, että tehdään toimenpiteitä, jotta siirtymä puhtaaseen energiantuotantoon onnistuu mahdollisimman nopeasti, mutta tukien rajallisuuden takia ne täytyy pystyä kohdentamaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lämpöpumppuinvestointien yhteydessä on mielestäni keskeistä ymmärtää se, että rakennusten elinkaaret ovat todella pitkiä ja ne eivät voi toimia ilman energiaa. Samaan aikaan myös laitteistojen elinkaaret ovat pitkiä. Investointeja tulisi tarkastella osana kiinteistöä eli hyvin vähäriskisinä investointeina, joissa on erinomainen riskituottosuhde ja samalla merkittävät hyödyt ympäristölle."

Jussi Vimpari, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Taloyhtiöiden kohdalla Vimpari näkee tarvetta asukkaiden tietoisuuden lisäämiseksi, jotta yhä useampi ymmärtää lämpöpumppujärjestelmäinvestoinnin mukanaan tuomat säästöt asumiskustannuksissa. Investointitarve on merkittävä, sillä tällä hetkellä vasta 15 prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä hoidetaan lämpöpumpuilla. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Jos taloyhtiö lainoittaa pitkällä lainalla lämpöpumppujärjestelmän ja asukkaan hoitokulut pysyvät samalla tai alemmalla tasolla, investointiin ryhtyminen olisi perusteltua myös sellaisille osakkaille, jotka eivät halua tehdä mitään ylimääräisiä investointeja, Vimpari sanoo ja viittaa muun muassa eläkeläisiin.

Investointi on katettu jo muutamassa vuodessa

Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä. Lämpöpumpuista saadaan suurin hyöty kohteissa, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ja lämpöpumppujen hyötysuhde on riippuvainen talon lämmitysjärjestelmän vaatiman menoveden lämpötilasta.
 

– Taloudellisesta näkökulmasta suurin hyöty on kohteissa, joissa nykyisen lämmitysjärjestelmän polttoainekustannukset ovat korkeat. Silloin lämpöpumput saavat aikaan merkittäviä säästöjä. Suoralla sähköllä lämpiävissä kohteissa ilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin yleensä muutamassa vuodessa eli niihin kannattaa investoida myös muuttotappiopaikkakunnilla, Vimpari vakuuttaa.

 
Päivitetty
3.9.2021