Dronet yleistyvät rakennusalalla, mutta haasteita on vielä liuta: Uusi projekti etsii ratkaisuja akkujen rajallisuuteen ja ilmatilan valvontaan

Rakennusalalla käyttökohteita riittää, mutta yritysten ei välttämättä kannata ottaa koko drone-toimintaa omalle kontolleen.

VTT:n johtava tutkija Petri Mononen näkee droneilla lukuisia mahdollisuuksia rakennusteollisuudessa. Aikaisemmin olemme uutisoineet dronen käytöstä rakennustyömailla.

"Voisin kuvitella, että droneista olisi hyötyä erilaisissa laadunvarmistus- ja tarkkailutehtävissä rakennustyömailla tai rakennusten ylläpidossa ja huollossa. Esimerkiksi rännien, kattorakenteiden, piippujen, katon tai seinien kunnon valvonta kunnossapitotarpeen kartoittamiseksi erilaisin kameroin, hyperspektrikameroin ja tutkin varustellulla dronella. Myös työmaan valvonta työturvallisuuden kannalta tai asiattomien kävijöiden varalta voisi olla yksi käyttökohde."

Petri Mononen, johtava tutkija, VTT

Dronen laajamittaisen käytön yleistymisessä on vielä haasteita. VTT koordinoimassa Drolo-projektissa ratkotaan muun muassa alailmatilan valvontaan ja näköyhteyden ulkopuolella tehtävän lennon hallintaan liittyviä ongelmia.

Projektissa on tarkoitus testata älykkäitä 5G-dronepalveluita muun muassa lentoaseman lähistöllä ja satamassa. Listalla on myös dronesääpalvelun testaaminen sekä vedyn sopivuuden selvittäminen dronen energianlähteenä. Projektin aikana pystytetään Suomen ensimmäinen drone-lennonjohto Oulun alueelle.

Mononen pitää vetyä kiinnostavana tutkimuskohteena.

– Akkukäytölle kova pakkanen on myrkkyä, koska se lyhentää dronen käyttöaikaa ja toimintasädettä. Siihen ratkaisu voi pitkällä aikavälillä olla vedyllä toimiva polttokenno, mutta käytön suhteen on ensin ratkaistava etenkin nestemäisen vedyn tuotantoon ja logistiikkaan liittyviä haasteita.

Yksityisyyden suoja tärkeyslistan kärjessä

Tulevissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa droneissa radiotekniikka perustuu asteittain nopeisiin 5G-yhteyksiin. Se mahdollistaa toiminnan laajemmilla alueilla ja ilman näköyhteyttä. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia.

Monosen mukaan rakennusalalla, samoin kuin muussakin käytössä, on tärkeä huomioida kyberturvallisuus ja yksityisyyden suoja.

– Yksityisyyden suoja on tärkeä erityisesti, jos drone on varustettu kameroilla. Tärkeää on huomioida ilmariskit eli mahdollisen törmäyksen riski muiden ilma-alusten kanssa sekä maariskit eli kaikki muut mahdolliset törmäykset rakennusten, puiden ja ihmisten kanssa. On myös hyvä miettiä liiketoimintamalleja eli sitä, olisivatko tarvittavat palvelut ostettavissa joltakin palveluntuottajalta vai pitääkö rakennusyrityksen itse hankkia kalusto ja osaaminen.

Drone-toimintaan uudenlaista EU-hallintaa

Eurooppalainen lainsäädäntö mahdollistaa uutta ammattimaista käyttöä droneille. U-Space on uudenlaisten dronepalveluiden hallintajärjestelmä, joka tuo käyttöön uudenlaisia ratkaisuja kaupunkien alailmatilan hallintaan. Niiden odotetaan olevan käytössä myös Suomessa vuoden 2023 alkupuolella.

– Drolo on merkittävä askel miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun toimintamahdollisuuksien lisäämiseen samassa ilmatilassa. Mallinnamme eri vaihtoehtoja turvalliselle ja joustavalle lentoliikenteen sujumiselle. Tämä tarkoittaa myös laajaa ja avointa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä, Fintrafficin asiakkuus- ja markkinointijohtaja Pasi Nikama sanoo.

Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittama Drolo-projekti alkoi tämän vuoden huhtikuussa ja kestää kaksi vuotta. Hanketta koordinoi VTT ja kumppaneina ovat Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

 
Päivitetty
4.6.2021