Hyvä vai paha betoni? Tuore selvitys julki: ”Ominaispäästöt ruisleivän luokkaa”

Suomalaisten betonituotteiden keskimääräiset kasvihuonepäästöt on nyt selvitetty.

Vahanen Environment Oy toteutti elinkaariarvioinnin suomalaisesta valmisbetonista ja betonivalmisosista. Tavoitteena on auttaa rakennusalaa ymmärtämään paremmin rakennustuotteisiin liittyviä ympäristökysymyksiä. Arviossa hyödynnettiin Betoniteollisuus ry:n jäsenyrityksiltä kerättyä aineistoa.

Betoni on edelleen maailman käytetyin rakennusmateriaali. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä ohjataan tulevaisuudessa lainsäädännöllä. Alalla uskotaan, että rakennusten CO2-päästöjen laskenta tulee olemaan jatkossa osa suunnitteluprosessia. Tällä hetkellä rakennustuotteiden CO2-päästötietoja joudutaan koostamaan eri maiden lähteistä, jolloin niiden laatu vaihtelee.

– Selvityksessä käytettiin Suomessa betonin ja betonituotteiden valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden päästöarvoja. Tästä syystä tulokset eivät ole suoraan käyttökelpoisia muissa maissa, koska raaka-aineet ja niiden päästöarvot vaihtelevat jonkin verran maittain, Betoniteollisuus ry:n jaospäällikkö Janne Kihula selvittää.

Arviointi helpottaa vertailua

Nyt valmistunut elinkaariarviointi kattaa myös muut tuotteen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Niitä voivat olla ilmastovaikutuksen lisäksi rehevöityminen, happamoituminen, toksiset vaikutukset, vesijalanjälki, energiavarojen käyttö ja muiden resurssien käyttö. Laskelmissa on huomioitu lisäksi erikseen ilmoitettava hiilikädenjälki. Sillä tarkoitetaan myönteisiä ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman tuotteen valmistamista. Kun betonituote sen elinkaaren lopussa puretaan, materiaalit kierrätetään uusioraaka-aineena.

Kihula uskoo, että arviointi antaa lisäpotkua uusien vähähiilisten tuotteiden kehittämiselle.

"Kiinnostus vähähiilisiä tuotteita kohtaan on kasvussa ja nyt lasketut kotimaisen betonin keskimääräiset päästöarvot kasvattavat tietoisuutta tuotteiden päästöjen lähteistä ja luovat tason, johon yksittäisiä tuotteita voi luotettavasti verrata."

Janne Kihula, jaospäällikkö, Betoniteollisuus ry

Arvioinnin sisältämiä geneerisiä päästötietoja tarvitaan rakennuslupavaiheessa rakennuksen hiilijalanjälkeä laskettaessa. Tällöin laskijalla on harvoin tiedossa lopullisia tuotetoimittajia ja näiden toimittamien tuotteiden päästötietoja, jolloin geneerisillä tiedoilla voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida tulevan rakennuksen päästöjen tasoa.

Sementin päästöjä saatu jo alas

Kaikissa betonituoteryhmissä sideaineen eli lähinnä sementin osuus koko tuotteen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä on yli puolet. Kihulan mukaan sementtiä ei voi pitää ainoastaan huonona materiaalina ilmaston kannalta.

– Sementin CO2-ominaispäästö ei sinänsä ole kovin suuri, lähinnä oluen ja ruisleivän luokkaa, mutta ongelma syntyy sementin ja betonin vuosittaisesta jättimäisestä käyttömäärästä. Sementin ominaispäästöjä on saatu alaspäin myös käyttämällä sementin seosaineina muiden materiaalien valmistuksen sivuvirtoja kuten esimerkiksi masuunikuonaa, jota syntyy teräksen valmistuksesta. Jatkossa tullaan varmasti käyttämään vielä enemmän seostettuja sementtejä ja vaihtoehtoisia sideaineita korvaamaan sementtiklinkkeriä.

Betonin päästöjä voidaan vähentää muun muassa optimoimalla sideaineiden ja sementtien laatua ja määrää sekä pidentämällä rakenteen käyttöikää.

Päästöjen suuruudet ja merkittävimmät päästöihin vaikuttavat tekijät löytyvät tuotekohtaisista varmennetuista ympäristöraporteista, jotka on koottu ladattaviksi ja alan toimijoiden hyödynnettäviksi osoitteessa:
 

Betonin sideaineen, sementin, CO2-ominaispäästö on lähinnä oluen ja ruisleivän luokkaaBetonin sideaineen, sementin, CO2-ominaispäästö on lähinnä oluen ja ruisleivän luokkaa
 
Päivitetty
6.8.2021