Tampereen Kampusareenalle tunnustus kestävästä kehityksestä – viherkatto ja käyttäjätyytyväisyys vakuuttivat tuomariston

Tampereella sijaitseva Kampusareena on onnistunut kestävän kehityksen suunnittelussa. Rakennus tuottaa itse neljä prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksestaan.

Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena on voittanut BREEAM Awardsin julkisen sektorin rakennusten kategorian. Tuomaristo korosti valinnassa Kampusareenan kokonaisvaltaista lähestymistapaa kestävään kehitykseen, sen viherkattoa sekä rakennuksen käyttäjätyytyväisyyttä.

Vuosittain järjestettävässä BREEAM Awardsissa jaetaan tunnustuksia kiinteistö- ja rakennusalalle kestävän kehityksen suunnittelua, hallinnointia ja ylläpitoa esimerkillisellä edistäville henkilöille, projekteille ja organisaatioille. Palkinnot jakaa BRE Group.

Kampusareena on ensimmäinen suomalainen yliopistorakennus, joka suunniteltiin opiskelijoiden ja tutkijoiden lisäksi myös yritysten käyttöön. Kampusareenan ideana on ”törmäyttää” ihmisiä eri aloilta innovaatioiden ja kehitysprojektien synnyttämiseksi.

Ihailtu viherkatto

Kampusareena on 15 100 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus, josta noin 60 prosenttia on yliopiston käytössä. Loput pinta-alasta on varattu yrityksille.

– Olemme todella ylpeitä Kampusareenan saamasta palkinnosta. On hienoa, että tämä jo rakentamiselleen sertifikaatin saanut rakennus on saanut sertifikaatin nyt myös käytön ja ylläpidon aikaiselle toiminnalle, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vastuullisuusasiantuntija Ari-Pekka Lassila sanoo.

Lassilan mukaan rakennuksen kehuja saanut viherkatto on lajissaan harvinainen Suomessa. Viherkatoille on istutettu monimuotoista kasvillisuutta ja toteutettu hyönteishotelleja. Kampusareenan viherkaton onkin arvioitu olevan Suomen monipuolisin.
 

"Viherkatot ovat hyvin suunniteltuina ja toteutettuina ilon aiheita niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Katto on hyvännäköinen ja toimii myös virkistysalueena. Se on tapa tukea luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Viherkattojen lisäksi on hyvä toteuttaa myös muita asioita luontoarvojen tukemiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi nurmikkojen muuttaminen niityiksi, hyönteishotellit, vieraslajien torjunta ja kiinteistöjen lajiston tunteminen."

Ari-Pekka Lassila, vastuullisuusasiantuntija, Yliopistokiinteistöt Oy

Aurinkokennoilla neljä prosenttia sähkönkulutuksesta

Kampusareenan viherkatto sitoo pölyjä ja tasaa massansa ansiosta lämpötilavaihteluja. Rakennuksen etelä- ja länsiseinillä on 560 aurinkopaneelia. Paneelit on asennettu ulkoseinille ikkunoiden päälle, joten ne toimivat markiisimaisesti aurinkovarjoina suojaten sisätiloja terävimmiltä auringonsäteiltä.

– Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan kampuksillamme voisi tuottaa aurinkoenergialla keskimäärin korkeintaan 6,5 prosenttia siellä kulutetusta sähköstä. Osalla kampuksista potentiaali on hieman yli 10 prosenttia. Nämä lukemat vaatisivat kuitenkin, että kaikkiin vähänkään potentiaalisiin paikkoihin asennettaisiin aurinkopaneeleja. Matkaa on, sillä tällä hetkellä kampuksillemme asennetut paneelit tuottavat alle 0,5 prosenttia kulutetusta sähköenergiasta, Lassila selvittää.

Kampusareena on tällä hetkellä lähellä keskimääräistä maksimipotentiaaliaan, sillä se tuottaa noin neljä prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksestaan itse. Kesäkuukausina lukema on lähellä kymmentä prosenttia.

Lassila pitää nyt saatua tunnustusta osoituksena siitä, että kansainväliset sertifioinnit auttavat vastuullisuuden kehittämisessä.

"Ympäristösertifioinnit auttavat kiinteistön omistajaa kiinnittämään huomiota vastuullisuuteen. Mittaaminen auttaa kehittymään ja sertifikaatit ovat mittaamisen väline."

Ari-Pekka Lassila, vastuullisuusasiantuntija, Yliopistokiinteistöt Oy
 
Päivitetty
14.5.2021