Painovoimainen ilmanvaihto päihitti koneellisen: Villa Hopeapuu on kompakti perhekoti, jossa sisäilma ratkaisee

Lohjan asuntomessualueelle rakennettava Villa Hopeapuu ei ole hulppean kokoinen, mutta sen suunnittelussa on monia kekseliäitä ratkaisuja. Tutustuimme kohteeseen etukäteen.  

Kuva: Krister ParvikoskiKuva: Krister Parvikoski

Omarantaiselle tontille Lohjan asuntomessualueelle nouseva Villa Hopeapuu ei ole alueen suurin ja komein, mutta monella tapaa yksi mielenkiintoisimmista kohteista.

Vaikka talossa hyödynnetään monia innovatiivisia ratkaisuja, yhdessä asiassa on haluttu palata vanhaan suomalaiseen rakentamistapaan. Taloon valittiin painovoimainen ilmanvaihto koneellisen ilmanvaihdon sijasta. Yle uutisoi äskettäin, että kyseinen trendi on yleistymässä hiljalleen uusissa taloissa.

– Ilmanvaihdon taustalla on ollut ajatus mahdollisimman terveestä ja kestävästä talosta. Painovoimainen ilmanvaihto on ollut kohteen suunnittelun perustana alusta alkaen. Meistä tuntui, ettei koneellisesti paineistettu talo voi olla terveellinen asukkaille ja rakenteille pitkän päälle. Sen vuoksi halusimme tukeutua tähän perinteisempään ratkaisuun ilmanvaihdon osalta, Villa Hopeapuun tuleva asukas Krister Parvikoski kertoo.

Ville Hopeapuun päämateriaaleina on käytetty luonnonkiveä ja puuta. Eristeenä toimii ekovilla.

Ekologisuus on kohteessa tärkeässä roolissa. Talossa on avoin ja hengittävä puurossipohja. Katolle on viety valmiiksi varaukset aurinkosähköjörjestelmälle ja taloa lämmittävä vesi-ilmalämpöpumppu on varustettu jo valmiiksi lisävaraajalla. Myöhemmin valmistuvaan autokatokseen tehdään varaukset sähköautolataukselle ja virtakaapelit mitoitetaan nykyistä tarvetta suuremmiksi. Myöhemmin rakennettavaan rantasaunarakennukseen tehdään viherkatto.

Puhdas sisäilma on ollut näkyvästi esillä suunnittelupöydällä, sillä talon rakenteissa on pyritty muovittomuuteen niin pitkälle kuin mahdollista. Ilmansulku on toteutettu paperilla ja ylä- että alapohjan eristeenä käytetään ekovillaa, samoin ulko- ja sisäseinissä.

"Rakennus on perustettu puurossipohjaisena paalujen päälle valettujen teräspilareiden varaan, koska alapohjasta haluttiin avoin ja mahdollisimman hengittävä."

Krister Parvikoski, Villa Hopeapuun tuleva asukas

Sisätiloja voi laajentaa jälkikäteen

Villa Hopeapuu on tilojensa puolesta kompaktin kokoinen talo, jonka tavallisuudesta poikkeava muotokieli kätkee sisäänsä hyvin suunnitellut ja tehokkaat neliöt.

Parvikoski luonnehtii kohdetta ”asukkaiden tarpeiden kokoiseksi”. Tiloja voi muunnella tarpeen mukaan esimerkiksi jakamalla makuuhuoneet kahteen osaan. Sisätilat on suunniteltu korkeiksi, minkä ansiosta keittiöön ja olohuoneeseen voi rakentaa myöhemmin parven.

– Kaikki terassit ovat talon kattorakenteen alla yhtä vahvalla perustuksella kuin muu talo, eli sisätiloja voi halutessaan laajentaa myös ulospäin. Tämä on kompaktin kokoinen ekopuutalo, joka on suunniteltu juuri kyseiselle tontille maan muodot ja luonnonvalon liikeradat huomioiden. Lähtökohtana oli tehdä talo, jonka ideologia, arkkitehtuuri ja materiaalivalinnat kestävät aikaa, Parvikoski sanoo.

Kuva: Krister ParvikoskiKuva: Krister Parvikoski

Alapohjarakenne ja pergola aiheuttivat päänvaivaa

Messutalon normaalista poikkeava avoin alapohjarakenne on ollut yksi haastavimmista osa-alueista. Talo on perustettu sekä paaluille että pilareille.

– Tämän perustustavan suunnittelu ja toteutus on osoittautunut vaikeaksi. Suuremmat perustusfirmat tuntuivat tarjoavan vain perusratkaisua, ja tekijöitä tuntui olevan vaikea löytää. Työvaihe tehtiin lopulta kirvesmiesten toimesta.

Rakennusteknisesti haastavaa oli myös talon itäpuolen kattolasitetun pergolan sovitus peltikattoon ja piiloränniin.

– Terassin päällä on tällä kohtaa k300-jaolla tehty avoin kattopalkisto, joka oli suunniteltu toteutettavaksi siten, että se olisi jälkikäteen tarvittaessa helposti lasitettavissa päältä käsin. Rakenne osoittautui kuitenkin toimimattomaksi ilman kattolasitusta, sillä sadevesi olisi uinut palkkeja pitkin katon ulkoreunan kannatinpalkkiin ja rasittanut sitä, jolloin rakenne lopulta päätettiin toteuttaa heti lasitettuna, Parvikoski selvittää.

 
Päivitetty
14.5.2021