Uusi innovaatiokilpailu metsästi puun uusia pintakäsittelytapoja – voittaja kehitti haastajan punamullalle

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

SiparilaHack-innovaatiokilpailun takana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja Kasvu Open. Kilpailun avulla etsittiin ekologisesti kestäviä ratkaisuja puun teolliseen pintakäsittelyyn.

Voittajaksi valikoitui Team Sinisoija, jonka tuote on kestävän kehityksen periaatteita noudattava puupinnoite. Ekologinen pinnoite sisältää muun muassa väriuutetta morsinko-kasvista. Nimestään huolimatta sinisoijan väri voi olla mikä vain. Morsingon kasvatuksen arvioidaan lisääntyvän, jos sitä hyödynnetään jatkossa laajemmin puupinnoitteen raaka-aineena.

– Tässä innovaatiokilpailussa haettiin aivan uutta ratkaisua, ei ainoastaan paranneltua vanhaa. Sen vuoksi voittajaratkaisu oli mielenkiintoinen, että siinä yhdistyvät laaja osaaminen luonnonväreistä sekä Brightplus Oy:n soijatutkimus ja kokemukset. Näin syntyy uuden ajan haastaja punamullalle, projektipäällikkö Merja Rehn Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

Team Sinisoijaan kuuluvat Natural Indigo Finland Oy, Brightplus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä tutkijatohtori Anja Primetta yhteistyössä BioColour-hankkeen kanssa.

Kestävillä pintakäsittelyratkaisuilla on kasvavaa kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa.

– Olemme tällä innovaatiohaasteella hakeneet aivan uusia ratkaisuja, jotka voisivat olla myös jotakin muuta kuin perinteisesti pensselillä levitettäviä pintakäsittelyaineita. Lisäksi hackathon toi yhteen osaajia ja tahoja, joiden kanssa on hyvä tehdä jatkossa yhteistyötä, Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka sanoo.

”Tuotteet jääneet artesaanitasolle”

Innovaatiokilpailun tavoitteena oli etsiä vaihtoehtoja muovin ja muiden kemikaalien korvaamiseen ympäristöystävällisillä menetelmillä. Vastaaville kilpailuille on kysyntää, sillä puun pintakäsittelymenetelmät eivät ole kehittyneet Suomessa odotetulla tavalla viime vuosina.

"Vanhimmat biopohjaiset puun käsittelyaineet lienevät terva ja punamulta. Kehitystyötä tällä alalla on tehty vuosikymmeniä, mutta tuotteet ovat jääneet artesaanituotteiden tasolle. Valikoimassa on biopohjaisiin öljyihin perustuvia ja vesiliukoisia aineita, mutta teolliseen puun pintakäsittelyyn ympäristöystävällisiä ratkaisuja ei ole tällä hetkellä vielä tarjolla."

Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Rehnin mukaan rakennusalalla on kova tarve hakea entistä ympäristöystävällisempää ja korkeamman lisäarvon liiketoimintaa kotimaisen puun hyödyntämisessä. Haasteena puun ekologiselle käytölle on kemikaalien käyttö.

– Puun pintakäsittelyltä vaaditaan kestävyyttä erityisesti Suomen haastavissa sääolosuhteissa. Lisäksi halutaan, että puun käsittely on helppoa, mielellään edullista, eikä sitä tarvitsisi tehdä muutaman vuoden välein, joten on ollut helpompaa ratkoa näitä ongelmia erilaisilla kemikaaleilla. Nyt on monellakin tavalla oikea hetki korjata kurssia ja löytää kestäviä, mutta samalla biopohjaisia ratkaisuja.

Teolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjollaTeolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjolla

Ideat terassipintojen käsittelyyn poikivat kakkossijan

Suomen kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät osaltaan kemikaalien korvaamista ekologisemmilla vaihtoehtoilla.

– Kestävän rakentamisen tavoitteisiin kuluu, että pyrimme vähentämään ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja uusiutumattoman energian käyttöä. Tällöin meidän on arvioitava rakennuksen koko elinkaari. Jos haluamme Suomessa olla mallimaa kestävän kehityksen mukaisessa puurakentamisessa, meidän on arvioitava koko rakennuksen elinkaarta, mistä ja raaka-aineet hankitaan, kuinka ne valmistetaan, paljonko raaka-ainetta hukataan rakennusvaiheessa sekä sitä, kuinka niitä ylläpidetään ja kunnostetaan, Rehn jatkaa.

SiparilaHackin toiseksi sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature.

– Heidän ideassaan on paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Tiimin vahvuutena pidettiin sitä, että ratkaisussa voisi hyödyntää Siparilan oman tuotannon sivuvirtoja. Itä-Suomen yliopistoa edustavaa tiimiä vetää biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen.

Rehn on tyytyväinen innovaatiokilpailun saldoon.

"Kaiken kaikkiaan tässä innovaatiokilpailussa oli mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia ympäristöystävälliseen puun teolliseen pintakäsittelyyn. Suomalainen puurakentaminen nousee aivan uudelle tasolle, kun saamme mukaan ekologisen pintakäsittelyn. Tätä on nyt hyvä lähteä viemään eteenpäin laajalla yhteistyöllä."

Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.
 
Päivitetty
23.4.2021