Mallia kiinteistöjen energiatodistuksesta: Uusi sisäilma-alan tutkimus tuottaa selkeää tietoa ilmanvaihtojärjestelmän kunnosta

Eteläpohjalainen yritys pyrkii muuttamaan sisäilma-alaa SLI-tutkimuksella. Selvitimme, mitkä sen edut ovat.

Eteläpohjalaisen Nuohous- ja ilmastointitohtorit Oy:n kehittämä SLI-tutkimus tuo sisäilman ja ilmanvaihdon tutkimiseen yhtenäisen toimintamallin. SLI-tutkimuksen on kehittänyt yrityksen asiantuntijayksikkö Sisäilmakumppanit.

– Tällaisen mallin tarve on tiedostettu jo pidemmän aikaa. Erilaisia alaa koskettavia ohjeistuksia ja oppaita on mielin määrin. Kukaan ei vain ole tainnut jaksaa kasata joka osa-alueen kattavaa toimintamallia, Sisäilmakumppanit-liiketoiminnasta vastaava projekti- ja kehityspäällikkö Jesse Petäys sanoo.

Sisäilman laatua tarkastellaan pääosin mittaamalla hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja VOC-pitoisuutta.

– Ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa tarkastellaan usein omien tietotaitojen varassa, kukin toimija omalla tyylillään. Valitettavan usein merkittäviä epäkohtia jää löytämättä, kun ei tiedetä mitä asioita tulisi tarkastella.

SLI-tutkimuksen tavoitteena on lisätä alan läpinäkyvyyttä ja tuoda tietoutta kiinteistöpäättäjille sekä asukkaille. Tutkimuksen pilotointiin on lähdössä mukaan suomalaisia kaupunkeja, kuntia, tilapalveluiden tarjoajia sekä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Esimerkkiä tutkimukseen on haettu muun muassa kiinteistöjen energiatodistuksista.

Mitä tutkitaan?

SLI-tutkimuksessa tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmän kunto mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa järjestelmän puhtaus- ja kuitutasot, energiatehokkuus ja äänitasot, automaatio, tekninen käyttöikä sekä yleinen toiminta ja vaatimusten mukainen toteutus. Samalla kartoitetaan myös mahdolliset sisäilmaongelmat, jotka johtuvat ilmanvaihdosta.

– Ilmanvaihtojärjestelmä on jaettu kymmeneen pääosa-alueeseen, jotka arvioidaan kokonaisuuksina asteikolla A-E. Lisäksi pääosa-alueet on jaettu pienempiin arvioitaviin osioihin, joista muodostuu pääarvosana. Kaikilla osioilla on erilaisia painoarvoja, jolloin merkittävimmät asiat vaikuttavat pääarvosanoihin enemmän. Tämänkaltaisella arviointimallilla saadaan selkeytettyä asiakkaille ilmanvaihtojärjestelmän tasoa, Petäys selvittää.

SLI-tutkimuksessa tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa ja sitä voidaan helposti seurata tutkimusraportin avullaSLI-tutkimuksessa tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa ja sitä voidaan helposti seurata tutkimusraportin avulla

Energiatehokkuuden osalta tutkimuksessa arvioidaan lämmöntalteenoton hyötysuhde, SFP-luku (ominaissähköteho / paljonko sähköenergiaa kuluu yhden kuutiometrin ilmamäärän vaihtamiseen), liian suuret ilmamäärät sekä tarpeenmukainen säätö.

Lisäksi arvioidaan päätelaitteiden puhtaus sekä puhtauden tarkastusväli. Teknisen käyttöiän arvosana määräytyy kunkin laitteen jäljellä olevan teknisen käyttöiän mukaisesti. Tässä osiossa arvioidaan puhaltimet, ilmanvaihtokoneet komponentteineen, patterit, virtaussäätimet sekä kostuttimet.

Julkiseen käyttöön tänä vuonna

Petäys arvioi, että tutkimusraportin merkittävin hyöty on on helppo seuranta.

– Kun raporttiin palataan muutaman kuukauden päästä uudestaan, etusivulta näkee välittömästi järjestelmän tason, eikä raporttia tarvitse käydä läpi kokonaan. Raportin pohjalta on helppo lähteä toteuttamaan oikeita toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi. Raportin tiedot ovat ymmärrettävissä ilman teknistä asiantuntemusta tai tietotaitoa.

SLI-tutkimus ja sen suorittamiseen tarvittava tutkimustyökalu ovat tulevaisuudessa kaikkien halukkaiden käytettävissä. Kiinteistön omistaja tai päättäjä voi tilata tutkimuksen keneltä tahansa pätevältä toimijalta. Verkkopohjaisen työkalun kautta tutkimus voidaan tehdä huomattavasti perinteistä tutkimusta kustannustehokkaammin.

– Tavoitteenamme on uudistaa koko alaa ja lisätä ymmärrystä sisäilman merkityksestä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla haluamme parantaa suomalaisten kiinteistöjen energiatehokkuutta ja sisäilmaolosuhteita.

Petäyksen mukaan tutkimus on julkisessa käytössä kuluvan vuoden aikana.

– Toimintamallia, verkkopohjaista työkalua ja raportointia kehitetään vielä pilotointikohteiden edetessä.

 
Päivitetty
9.4.2021