Puurakentamisen suosio kasvaa, mutta ei kaikkialla – ”Puun käytössä meillä on vain voitettavaa”

Ympäristöministeriön asiantuntija toivoo lisää kunnianhimoa puurakentamiseen. Puukerrostalo voi olla hinnaltaan jo samalla viivalla betonitalon kanssa.

Ympäristöministeriön johtama puurakentamisen ohjelma on lisännyt puun hyödyntämistä rakentamisessa. Ohjelman aikana on onnistuttu vaikuttamaan myös paloturvallisuusmääräysten uudistamiseen.

Nyt tehdyssä toisessa väliarvioinnissa ministeriö on todennut, että puurakentamisen ohjelma on vaikuttanut yleiseen keskusteluun ja asenteisiin puurakentamista kohtaan.

Ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan puurakentaminen on lisääntynyt etenkin koulu- ja päiväkotirakentamisessa.

– Lukumääräisessä tarkastelussa päiväkodeista yli 75 prosenttia on puisia ja kouluistakin lähes puolet.

Kiinnostus puun käyttöön rakentamisessa on noussut siis etenkin julkisella sektorilla. Tämä näkyy Heinon mukaan esimerkiksi kuntien puurakentamisen strategioissa sekä kunnallisen sektorin rahoitushauissa.

"On myös muutosvastarintaa"

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Ympäristöministeriö

Puurakentamisen ohjelmassa on laadittu julkisen puurakentamisen ensimmäiset kansalliset tavoitteet, joilla julkisia rakennuttajia kannustetaan lisäämään puun käyttöä. Tavoitteena on, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.

Puurakentamisen suurimmat haasteet Heino näkee asuntorakentamisessa.

– Puun käyttö julkisessa rakentamisessa yleistyy, kyse on nopeudesta. Asuntorakentamisessa vallitsevat vakiintuneet toimintamallit, jotka muuttuvat hitaasti. On myös muutosvastarintaa, hän sanoo.

”Rakentamaan oppii rakentamalla”

Ohjelma on purkanut puurakentamiseen liittyviä esteitä ja selkeyttänyt sääntelyä. Seurauksena puun kilpailukyky on parantunut esimerkiksi kerrostalorakentamisessa. Esteitä ovat muun muassa säädökset, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia puurakennukselle.

– Ohjelma tuotti tietoa puurakentamisen säädösten uudistamistyöhön. Säädöksistä toteutettu viestintä on vähentänyt tulkintaeroavaisuuksia eri rakennusvalvonnoissa ja siten mahdollistanut kilpailukykyisemmän puurakentamisen, Heino jatkaa.

Suurten puurakenteiden, kuten siltojen ja hallien rakentamisen lisääminen sekä viennin tukeminen ovat toistaiseksi jääneet vähäisemmiksi.

– Puun käytön lisääminen kaupunkien rakentamisessa sekä julkisen puurakentamisen edistäminen vievät eteenpäin myös suurten rakenteiden toteuttamista puusta. Silta- ja hallirakentamisessa ohjelman on järkevää keskittyä yhteistyöhön kuntien sekä valtio-omisteisten rakennuttajien kanssa.

Heino huomauttaa, että puurakentamisen yleistymisessä on kyse myös materiaalin käytöstä saatujen kokemusten lisääntymisestä.

– Rakentamaan oppii rakentamalla. Esimerkiksi toteutettuja puukerrostalokohteita on jo niin paljon, että osaamista alkaa kumuloitua toimijoille. On esimerkkejä, joissa puurakenteinen kerrostalo on saman hintainen kuin betonitalo. Tämä kehitys on ollut mahdollista kun koko arvoverkon osaaminen on kehittynyt ja rakentamisen prosessi on puurakentamiselle sopiva.

– Teollinen puurakentaminen edellyttää prosessien uudelleen ajattelua. Betonielementtiä ei voi vaihtaa puiseen sellaisenaan. Betonielementti tulee työmaalle hyvin alkeellisesti varusteltuna, kun taas puuelementti voi sisältää ikkunat, verhoukset ja tekniikan, Heino perustelee.

Puurunkoisten rakennusten osuus kaikesta rakentamisessa on tällä hetkellä noin 28 prosenttia.

– Osuus on laskenut, koska pien- ja rivitalojen rakentaminen on merkittävästi vähäisempää kuin kymmenen vuotta sitten. Kerrostaloissa markkinaosuus on vielä noin viisi prosenttia, mutta asuntojen määrä puukerrostaloissa kasvaa koko ajan. Puun käyttö rakentamisessa on kansallinen projekti, jossa meillä on vain voitettavaa, Heino päättää.

 
Päivitetty
26.3.2021