Tuore vertailu paljastaa kaukolämmön ja maalämmön kustannusten erot – Pitkä takaisinmaksuaika kääntää vaa’an kaukolämmön eduksi

Lappeenrannassa tehty diplomityö puoltaa kaukolämmön valintaa taloudellisesti kannattavana vaihtoehtona.

LUT-yliopistosta valmistuneen Annamaria Tielisen diplomityö selvitti kauko- ja maalämmön kustannusten eroja. Selvityksen kohteena oli kaukolämmöstä maalämpöön vaihtamisen taloudellinen kannattavuus Lappeenrannan alueella.

Lopputulema oli, että vain yhdessä selvitetyssä kohteessa investointi maalämpöön kannatti kaikissa diplomityön vertailemissa kustannuslajeissa. Työssä otettiin huomioon kauko- ja maalämmön investointikulut ja käyttökustannukset. Kaikkiaan diplomityössä oli mukana 13 tutkimuskohdetta: yhdeksän pientaloa, yksi rivitaloyhtiö sekä kolme kerrostaloyhtiötä.

Tutkimuksen mukaan kaukolämmön hillitty hinnannousu on tehnyt siitä kiinnostavan vaihtoehdon.

– Suurimmassa osassa tutkimuskohteista maalämpöinvestoinnin kannattavuus vaatisi, että kaukolämmön hinta nousisi vähintään yhtä nopeasti kuin sähkön. Viimeaikaisen hintakehityksen perusteella kaukolämpö pysyy nykyisille asiakkaille kannattavana, sillä sen hinta on pysynyt vakaana, Tielinen kertoo.

Sähkön hinta vaikuttaa vertailuun

Tielisen tekemässä tutkimuksessa 200 neliömetrin kokoisen pientalon kaukolämpöinvestoinnin suuruudeksi Lappeenrannassa laskettiin 2440 euroa. Lämmönvaihtimen hinta asennettuna oli 4950 euroa.

Maalämmön kohdalla alkuinvestointi 150 neliömetrin kokoisen uuden pientalon kohdalla oli 12 000 -16 000 euroa.

Kaukolämmön käyttökustannukset olivat noin 1600 euroa vuonna 2020, kun vuotuinen lämmönkulutus on 18 MWh. Maalämmön osalta kulut ovat 720 euroa vuodessa, kun sähkön hinta on 12 senttiä kilowattitunnilta ja vuotuinen kulutus 18 MWh.

Sähkön hinta vaikuttaa lämmitysjärjestelmien kannattavuuden vertailuun, sillä maalämpöjärjestelmä käyttää sähköä lämmitysenergian tuottamiseen. Laskennassa huomioitiin maalämmön alkuinvestointi ja vaihdon myötä energiakustannuksissa syntyneet säästöt. Huoltokuluja ei sen sijaan otettu huomioon.

Kaukolämmön hintaan vaikuttavat eniten tuotantokustannus ja verkoston ylläpito. Tuotantokustannukseen puolestaan vaikuttaa käytetty polttoaine ja sitä kautta myös verotus. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on edullisempaa kuin maakaasun tai turpeen käyttö.

Maalämmössä pitkät takaisinmaksuajat

Maalämmön merkittävin kustannus kohdistuu alkuinvestointiin. Diplomityön mukaan maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuajat olivat pitkiä, sillä vain kahdessa kohteessa suora takaisinmaksuaika oli alle kymmenen vuotta. Tutkimuksessa selvisi, että investoinnin kannattavuuteen eivät vaikuta niinkään kiinteistön koko ja vuotuinen lämmöntarve vaan investoinnin ja vuotuisen säästön suhde. Tämä voi tehdä maalämmön kannattavuuden arvioinnista haasteellista kuluttajalle.

Lappeenrannan Energia Oy:n asiakkuusjohtaja Jussi Selenius pitää kaukolämpöä tulevaisuuden lämmitysmuotona.

– Kaukolämpöverkosto tarjoaa ja mahdollistaa loistavan alustan erilaisten lämmöntuotantotapojen, mukaan lukien lämpöpumpputekniikan ja lämpövarastojen hyödyntämiseen. Kaukolämpöjärjestelmien toimivuudella on keskeinen merkitys myös huoltovarmuuden kannalta, hän sanoo.

Tulevaisuudessa kaukolämpöjärjestelmissä hyödynnetään Seleniuksen mukaan entistä enemmän hukkalämpöä, metsäteollisuuden sivuvirtoja ja esimerkiksi jätteiden sisältämää energiaa.

– Kaukolämpö auttaa hyödyntämään eri energiasektoreiden välisiä synergioita, hän sanoo.

Diplomityön linkki:

 
Päivitetty
1.4.2021